Kielet ennen meitä
Ostin kirjamessuilta tiedetoimittaja Topias Haikalan kirjoittaman kirjan Kielet ennen meitä. Se kertoo eurooppalaisten kielten, erityisesti Itämeren alueella puhuttujien kielten historiasta viimeisten 10 000 vuoden ajalta. Minua kiinnosti, mikä on kielitieteilijöiden tämänhetkinen näkemys eri kielten syntyperästä ja historiasta.
Sakari Kauppinen
El la juĝistaj instrukcioj de Olaus Petri
La juĝistaj instrukcioj de Olaus Petri estas fascina historia dokumento kaj unu el niaj plej malnovaj gvidiloj por la interpretado de leĝoj.
Mitä on digitaalinen esperantoksi?
Eurooppalaisten aikoinaan omaksuessa arabeilta nykyisin käyttämämme ns. arabialaiset numerot näiden mukana tuli nolla, arabiaksi صفر
Juha Metsäkallas
Sekavat sanat rifuzi ja rezigni
Tämä on kolmas kirjoitukseni esperanton sananmuodostuksesta ja sanojen merkitysalasta. Tällä kertaa aiheena ovat ainakin minulle päävaivaa aiheuttaneet rifuzi (rifuziĝi) ja rezigni.
Ekzekuti, ekzekucio, ekzekutivo
Minua ovat pitkään vaivanneet nämä kolme sanaa, joiden merkitykset eivät noudata oikein mitään logiikkaa.
Finna kaj eŭropunia juro
Finnlando estas membro de Eŭropa Unio ekde 1.1.1995. Tial en Finnlando validas ne nur la nacia, finna juro, sed ankaŭ la eŭropunia juro.
Romia juro
Leginte la memoraĵojn de Julia Agripina1 mi ekpensis pri romia juro. El tiu libro oni ricevas la impreson, ke antikva Romio estis regno sen juro. La imperiestro povis fari kion ajn sen zorgi pri la leĝoj, eĉ mortigi aŭ ekzili kiun ajn. Tamen tiam jam ekzistis plurjarcenta jura tradicio, unu el la plej evoluintaj en…
Esperanton sanamuodostuksesta
Eräässä keskusteluketjussa täällä ihmeteltiin, miksi esperantossa kamerao tarkoittaa kaikenlaisia kuvauslaitteita mutta ei valokuvauskameraa.
Kial oni ne povas dividi per nul?
De temp’ al temp’ iu demandas, kial ni ne povas dividi per nul. Unue ni pensu pri la difino de divido, kiu estas malo de multiplikado. Ni supozu, ke ni povus dividi per nul. Kio estus la rezulto?
Filmo, filmeto, video… – mitä mikin tarkoittaa?
Esperantujossa törmää ainakin seuraaviin sanoihin: filmo, filmeto, video, videaĵo. Näitä tunnutaan käytävän hyvin vapaasti ja usein keskenään vaihtaen. Näinhän ei asia tietenkään ole. PIV määrittelee sanan filmo tarkoittavan selluloidista, celuloido, tai asetaatista, acetato, tehtyä nauhaa, johon on valoitettu kuvia, jotka nopeasti projektorilla heijastettuna jollekin pinnalle luo vaikutelman liikkeestä. Näihän tietysti oli elokuvan alkuaikoina, kun juna…