Akademio de Esperanton alainen Sekcio pri gramatiko on antanut lausunnon nimeltä Pri vortordo en Esperanto. Raportin nimellä kulkevassa lausunnossa huomautetaan, että esperantossa mieluiten noudatettaisiin teeman ja reeman -periaatetta, siis samaa kuin suomessa, eli tunnettu asia, mistä puhutaan (teema) tulisi virkkeen alkuun ja uusi informaatio, mitä teemasta sanotaan (reema) virkkeen loppuun.
Äidinkieleltään suomenkielinen suomeksi puhuessaan noudattaa tätä käytännössä automaattisesti. Suomea vieraana kielenä oppiville asia ei aina ole niin selvä, joten Duolingon suomen kurssilla tämä on toistuva aihe. Tästä syystä olen kirjoittanut sinne artikkelin About the word order in Finnish. Tiukkaa sanajärjestystä vaativissa kielissä (kyllä, viittaan tässä eritoten englantiin) ei periaatetta pysty noudattamaan yhtä järjestelmällisesti, mikä valitettavasti mielestäni näkyy monissa esperantonkielisissä teksteissä.
Viimeksi silmääni osui Duolingon esperanton kurssilla virke
- Estos floroj en tiu angulo de la ĝardeno.
joka minusta rikkoo tuota periaatetta vastaan. Kun sitten ilmaisin mielipiteeni asiasta Duolingossa, minun annettiin ymmärtää, ettei Sekcio edusta Akademion kantaa, raportti koskee vain Zamenhofin aikaista kielenkäyttöä ja näin ollen koko lausunto voidaan sivuuttaa. En ole samaa mieltä, sillä minusta lausunto on pikemminkin paimenkirje, muistutus esperantisteille, että teema-reema-periaatteen noudattaminen selkeyttää viestintää ja näin ollen on esperanton tavoitteiden mukaista. Vai olenko ymmärtänyt lausunnon väärin?