Sössöt

Lernussa on (taas) menossa keskustelu, mitä esperantossa voisi muuttaa. Laitoin pari omaa suosiakkini: translatiivia osoittavan preposition ottaminen käyttöön ja sössöjen vähentäminen. Puolalainen Stefko kommentoi kirjoitustani kertomalla pari mielenkiintoista lisä­tietoa. Puolan kielessähän ovat kaikki nuo sössöt ynnä pari lisää. Stefkon mukaan lapset oppivat kaikki s-äänteet vasta viiden, kuuden vuoden iässä – sitä ennen aikuisilla riittää hupia. Merkittävää on kuitenkin, että monissa puolan murteissa s-äänteitä on vähemmän. Tämä herättää kysymyksen, eikö Z tiennyt tästä vai ylen­katsoiko hän jotenkin murteita vai mistä syystä hän päätti jättää ottamatta tätä huomioon.

Tuo murteiden ylenkatsominen on ollut ja on vieläkin hyvin yleinen ilmiö. Ranskalaiset pitävät ranskankielisiä belgejä outoina, koska nämä puhuvat “murteellista” ranskaa. Vastaavasti alankomaalaiset pitävät flaaminkielisiä belgejä outoina. Kaiken huipuksi vielä ennen ensimmäistä maailmansotaa flaamia pidettiin alempiarvoisena kielenä Belgiassa ja flaamit saivat kamppailla oikeuksiensa puolesta.

Tai otetaan esimerkkejä lähempää: tämän vuosisadan Suomesta. Muistatteko, kun juhannuksena 2014 sekä Ylen Matti Rönkä että MTV3:n Kirsi Alm-Siira lukivat uutiset omilla äidinkielillään? Tai mikä älämölö on noussut viime vuonna savoksi kirjoitetusta pro gradu -tutkielmasta?

Sivuhuomautuksena mainittakoon, että vahvojen murteiden maassa Norjassa murteita käytetään yleisesti myös virallisissa puhetilanteissa. Kuvitelepa Juha Sipilää illan uutislähetykseen puhumassa Keski-Pohjanmaan Vetelin murteella hallituksen toimista. Niinpä.

• Tätä vastausta muokkasi 5 vuotta​ 3 kuukautta sitten Juha Metsäkallas.
• Tätä vastausta muokkasi 5 vuotta​ 3 kuukautta sitten Juha Metsäkallas.
• Tätä vastausta muokkasi 5 vuotta​ 3 kuukautta sitten ylläpitäjä.
• Tätä vastausta muokkasi 5 vuotta​ 3 kuukautta sitten ylläpitäjä.
• Tätä vastausta muokkasi 5 vuotta​ 3 kuukautta sitten ylläpitäjä.