Juha Metsäkallas

kirjoitettuja vastauksia

Esillä 15 vastausta, 16 - 30 (kaikkiaan 170)
  • vastauksia
    Juha Metsäkallas
    Osallistuja

    Usein esitetty kysymys erilaisissa esperantoyhteyksissä on, mitä kieliä kukin osaa. Suomeksi siis käytetään verbiä ”osata”, mutta esperantoksi olen törmännyt lukuisiin: povi, scipovi, paroli, regi… Tämä on mielestäni kovin hämmentävää, koska Zamenhof käytti yksinomaan verbiä posedi:

    Mi posedas ankaŭ tre malbone la anglan lingvon.

    Suomeksi tuon voi kääntää ”olla hallussa” tai sitten ”osata”.

    Kääntäjä Kersti Juva kertoo mainiossa teoksessaan Löytöretki suomeen (ks. artikkelini kirjasta), kuinka englannin verbin can merkitys on vuosien saatossa muuttunut epämääräisemmmäksi niin, että nykyään se voi tarkoittaa mitä tahansa voimista, kykenemistä, luvan olemista jne. Ehkäpä tuon takia ainakin englannin puhujat käyttävät kielen osaamisesta herkästi verbiä povi.

    0
    0
    Juha Metsäkallas
    Osallistuja

    Nimitystä on näemmä pohdittu myös Vortaro-blogo-nimisessä blogissa. Tuota blogia pitää britti John C. Wells, ja sen tarkoitus on toimia keskustelufoorumina hänen kirjansa Concise Esperanto and English Dictionary seuraavaa laitosta varten.

    Wells esittää nimitystä tapiŝtranĉilo tai ŝovklinga tranĉilo, jos haluaa korostaa sitä, että terän saa vedettyä veitsen sisään. Tosin yksi artikkelin kommentoija huomauttaa, että tuo termi tuo helposti mieleen stiletin.

    0
    0
    Juha Metsäkallas
    Osallistuja

    Lisäsin lyhyen kuvauksen Internacia Retradiosta.

    0
    0
    Juha Metsäkallas
    Osallistuja

    Mainitsin artikkelissa, ettei sanalle podcast ole (vielä) syntynyt yleisesti tunnnettua suomen­kielistä vastinetta. Kirjoitin artikkelin loppuvuodesta 2021, jonka jälkeen tilanne on hieman muuttunut. Toki sana podcast on edelleen yleisin, mutta yhä enemmän olen törmännyt ilmaisuun ”äänijulkaisu”. Minusta tuo on hyvä ilmaisu, joten otanpa sen käyttööni.

    0
    0
    Juha Metsäkallas
    Osallistuja

    Lisäsin kuvauksen sivustosta nimeltä Esperanto-Muzika Datumbazo.

    0
    0
    Juha Metsäkallas
    Osallistuja

    Muzaikon lähetykset poikki olivat keväällä 2025, mutta nyt radio soi taas.

    0
    0
    • vastaus aiheeseen: Kui pali?
    Juha Metsäkallas
    Osallistuja

    Sanasta malpluraj on kysytty jonkin verran. Kuten artikkelissani totean, löysin Tekstarosta vain yhden esiintymän, ja sekin koski johdannaista malplurece. Tästä voidaan päätellä, että vaikka malpluraj on teoriassa mahdollinen, sitä ei kuitenkaan käytännössä käytetä. Sen merkityshän on ”harvat”, joka useimmiten ilmaistaneen esperantoksi sanalla maloftaj ainakin silloin, kun puhutaan jonkin esiintymiskerroista.

    0
    0
    Juha Metsäkallas
    Osallistuja

    En reklamado oni kutime uzas superlativojn aŭ aliajn superajn esprimojn. Ĉi tial en la komenco oni parolis pri saĝtelefonoj por diferencigi ilin de antaŭaj poŝtelefonoj, kvankam la ”saĝeco” nur signifis aliron al la interreto. Ĉar nuntempe praktike ĉiuj telefonoj havas retkonekton, sufiĉas paroli pri poŝtelefonoj aŭ telefonoj. Oni ne plu bezonas difencigi.

    La revo pri ia artefarita intelekto havas aĝon de miloj da jaroj, sed unuajn verajn paŝojn oni faris dum la dua mondmilito. En scienca fako la termino artefarita intelekto havis striktan sencon. Post multaj provoj kaj eraroj oni eltrovis ĉe la ŝanĝo de la jarmilo metodojn kiel profundan lernadon (syväoppiminen) kaj maŝinan lernadon (koneoppiminen), kiuj ebligis tiun generan artefaritan intelekton (kelkfoje mallongigita al genAI), pri kiu oni nun bruas.

    Ne miskomprenu min, mi ne kontraŭstaras la genAI-on, se oni utilas ĝin respondece. Tamen bedaŭrinde ofte oni uzas ĝin por krei pli da katvideaĵoj aŭ uzas la terminon AI por reklami ion ajn.

    0
    0
    Juha Metsäkallas
    Osallistuja

    Ŝajnas, ke mi fuŝis la nomon de herbo, kiu finne nomiĝas kirveli, latine Anthriscus cerefolium. Mi uzis la vortaron de Lernu, kiu donis al mi la nomon antrisko, sed montriĝis, ke tiu nomo ne estas ĝusta por tiu kuirarta herbo. La nomo antrisko kovras la tutan genron, ekzemple Anthriscus sylvestris estas arbara antrisko, finne koiranputki, kiu estas tute alia planto ol la manĝebla herbo. Tiu manĝebla herbo nomiĝas cerefolio, kiel unu el la partoprenantoj de la loka kurso, Merja U., rimarkigis al mi. Dankon.

    0
    0
    Juha Metsäkallas
    Osallistuja

    Onko tuolla Arcaicam Esperantomilla kirjoitettu mitään? En siis tarkoita mitään opasta, ohjetta, kuinka sitä kirjoitetaan, vaan jotain teosta, joka olisi kirjoitettu sillä.

    0
    0
    Juha Metsäkallas
    Osallistuja

    Bona demando. Vi pravas, ke temas pri merkatekonomia sistemo, en kiu oni povas pruntepreni aĵojn kaj ilojn, kiujn oni tradicie devis posedi por uzi ilin. Konataj ekzemploj ja estas Airbnb (loĝejoj) aŭ GoMore (aŭtoj).

    Mi hezitas nomi tian ekonomion ”kundivida”, ĉar la baza signifo de ”dividi” estas apartigi al partoj (plie pri ĉi tiu temo en mia artikolo). Oni ne samtempe loĝas en la sama loĝejo aŭ samtempe uzas la saman aŭton.

    Principe la pruntedonanto kaj prunteprenanto de loĝejo aŭ aŭto estas egalaj en la negoco kontraste al situacio, en kiu vi rezervas hotelĉambron aŭ luprenas aŭton. Laŭ ĉi tiu perspektivo oni povas paroli pri samtavola ekonomio.

    0
    0
    Juha Metsäkallas
    Osallistuja

    Ahaa, en tiennytkään, ettei Pola retradio olekaan Puolan yleisradion podcasti. Kiitos tiedosta, täytyy korjata.

    Joo, lista ei ole täydellinen. Tuon Varsovia venton lisäksi puuttuu mm. Radio Havano Kubo.

    0
    0
    Juha Metsäkallas
    Osallistuja

    Suunnitelma peruuntui. Johannes jatkaa MiaVivon vetämistä.

    0
    0
    Juha Metsäkallas
    Osallistuja

    Muzaiko vaikuttaa vaienneen.

    0
    0
    Juha Metsäkallas
    Osallistuja

    Wolfram Alpha iel ŝanĝis sian sistemon, kaj la ligilo ne plu funkcias.

    0
    0
Esillä 15 vastausta, 16 - 30 (kaikkiaan 170)