Juha Metsäkallas

kirjoitettuja vastauksia

Esillä 15 vastausta, 16 - 30 (kaikkiaan 139)
1 2 3 … 8 9 10
  • vastauksia
    Juha Metsäkallas
    Osallistuja

    Tämä aihe tuli esille tällä viikolla Turun alkeiskurssilla, ja vastausta pohdimme jatkokurssilla. Silloin tuumimme, että aŭdigi voisi olla hyvä, mutta nyt kun olen tätä hieman mutustellut, eikö aŭskultigi, “tehdä kuunnelluksi”, ole parempi?

    0
    0
    Juha Metsäkallas
    Osallistuja

    Ŝajnas, ke mi forgesis unu gravan detalon (tio pri kazeigo de la lakto). Kompreneble grajnigita sukero ne fiksiĝas sur la kuirita kuliĉo, sed vi devas ŝuti ĝin, antaŭ ol vi metas la kuliĉon en fornon.

    0
    0
    • 27.3.2024, 13.48
    • vastaus aiheeseen: Pashao
    Juha Metsäkallas
    Osallistuja

    Se vi ne havas tempon atendi tri tagnoktojn, faru jene:

    • forlasu la flavaĵojn, ĉar ili bezonas tiom da tempon por maturiĝi
    • uzu malpli da kremo, por ke la miksaĵo estu pli seka
    • havu pli pezan premilon por premi la likvaĵon el la miksaĵo

    Tiam unu, unu kaj duono da tagnokto sufiĉas por maturiĝo.

    0
    0
    • 27.3.2024, 13.31
    • vastaus aiheeseen: Pashao
    Juha Metsäkallas
    Osallistuja

    La nomojn de laktobazaj produktoj povas esti malfacilaj traduki, ĉar la kutimoj kaj tradicioj varias inter landoj.

    Kazeo ([fi] rahka, [ee] kohupiim, [sv] kvarg, [de][en] Quark, [ru] Творог) estas laktaĵo, kiun oni preparas per fermentigi bovinlakton tiel, ke piruvata acido ŝanĝiĝas al laktata acido. Finne tiu proceso nomiĝas maitohappokäyminen, esperante mi ne certas, eble laktosfermentado. Pro tiu proceso kazeo gustas acide.

    En kelkaj landoj oni konsideras, ke kazeo estas speco de freŝ-fromaĝo. Laŭleĝe ĝi estas ankaŭ fromaĝo en Finnlando, kvankam oni ne ĝenerale rigardas ĝin kiel tian. (Do laŭleĝe la vortaro de Vilkki pravas, sed ne en praktiko.)

    En kelkaj landoj oni vendas senkirlitan kazeon, kiu enhavas bulojn, sed kutime la variaĵojn, kiujn oni vendas en Finnlando, estas senbulaj.

    0
    0
    • 27.3.2024, 12.22
    • vastaus aiheeseen: Pashao
    Juha Metsäkallas
    Osallistuja

    Cedrato (Citrus medica) estas specio de citruso. Oni konsideras, ke ĝi estas unu el la tri bazaj specioj, el kiuj ĉiuj aliaj citrusoj ekestis per kruciĝado.

    La freŝa cedrato estas tre amara, kaj ĉi tial oni kutime kandas (farigas karameleca) specojn de ĝi.

    Korinta sekvinbero estas specio de sekvinbero. Ili estas malgrandaj, malhelaj sekvinberoj, kies nomo devenas de la antikgreka urbo Korinto (Κόρινθος). Ili estas tre sekaj kaj gustas tre dolĉe.

    0
    0
    • 26.3.2024, 12.53
    • vastaus aiheeseen: Pashao
    Juha Metsäkallas
    Osallistuja

    Mi ricevis kelkajn demandojn pri la recepto, do mi ete kompletigis ĝin.

    0
    0
    Juha Metsäkallas
    Osallistuja

    Artikkelissani mainitsen MS Windows -tietokoneille olevasta AutoHotkey-ohjelmasta. Tästä ohjelmasta on ilmestynyt uusi versio, AutoHotkey 2. Samalla on muuttunut ohjelman käyttämä skriptauskielen syntaksi, jota käytetään Esperantaj literoj -tiedostossa. Olen nyt päivittänyt tuon tiedoston ja sen myötä koko Dropboxissa olevan artikkelini.

    0
    0
    Juha Metsäkallas
    Osallistuja

    Näst sista ordet on Ylen toimittama suomenruotsalainen podkasti, jossa käsitellään ruotsin kieltä. Näkökulma on leikkisä ja kokeileva. Sunnuntaina 4.2.2024 ilmestyi jakso nimeltään ”Lättare att lära sig esperanto än finska” – så här låter världens enklaste språk, jossa toimittajat keskustelevat esperantosta.

    0
    0
    Juha Metsäkallas
    Osallistuja

    Jen la unua muzikfilmeto el la albumo. Registrita dum la lanĉo de la albumo dum JES 2024.

     

    0
    0
    Juha Metsäkallas
    Osallistuja

    Lisäsin maininnan sivustosta Libroj.org.

    0
    0
    Juha Metsäkallas
    Osallistuja

    Jen la kovrilo de la albumo, kiun mi jam aĉetis. Ĉu vi?

    Jonny M. – Petolas

    0
    0
    Juha Metsäkallas
    Osallistuja

    Kysyin tätä parilta eri taholta ja sain hyviä vastauksia.

    Kun kerran lainasin Raamattua, sain viittauksia Zamenhofin raamatunkäännökseen, joka siis kattaa vain Vanhan testamentin. Heti luomiskertomuksen alussa on parikin kohtaa.

    Kaj Dio diris: Estu lumo; kaj fariĝis lumo.

    Kaj Dio diris: Estu firmaĵo inter la akvo, kaj ĝi apartigu akvon de akvo.

    Näissä kummassakaan ei voi ajatella, että mainitsematta jätetty tekijä olisi vi. Sen sijaan kohtia täytyy pitää tekijättöminä ilmaisuina. KR92 käyttää molemmissa kohdin verbiä “tulkoon”.

    Näin ollen tilanteessa, jossa u-modossa olevan verbin tekijää ei ole erikseen mainittu, tekijäksi pitää ajatella tilanteesta riippuen joko vi tai sitten kyseessä on todellakin tekijätön ilmaisu.

    0
    0
    Juha Metsäkallas
    Osallistuja

    Kieltämättä ensireaktio tuohon itsensä käskemiseen on varmaan hämmennys, mutta ainakin minulle asia valkeni, kun sen ajatteli vastaavan lupausta. Toisin sanoen mi faru la taskon kääntyy suomeksi ilmaisuksi “lupaan tehdä homman” tai painokkaasti sanoen “hoidan/teen homman”.

    0
    0
    Juha Metsäkallas
    Osallistuja

    Hm, sana “pluvu” esiintyy Tekstarossa vain kuusi kertaa. Yksi on Kaben teoksesta La Faraono

    Pluvu sur vin ĉiuj benoj: riĉaĵoj, potenco kaj saĝo!

    joka on tyyliltään raamatullinen. Ehkäpä sana itsessään on raamatullinen, koska sana esiintyy kahdesti Uuden testamentin käännöksessä. Ensiksi Jaakobin kirjeessä:

    Elija estis homo samnatura, kiel ni, kaj li preĝis fervore, ke ne pluvu; kaj ne pluvis sur la teron dum tri jaroj kaj ses monatoj.

    Tuo säe kuuluu suomeksi (KR92 Jaakobin kirje 5:17)

    Elia oli samanlainen ihminen kuin me. Hän rukoili hellittämättä, ettei sataisi, eikä maa saanut sadetta kolmeen ja puoleen vuoteen.

    Toisen kerran sana esiintyy Ilmestyskirjan säkeessä

    Ili havas la povon fermi la ĉielon, por ke ne pluvu dum la tagoj de ilia profetado; kaj ili havas povon super la akvoj, por ŝanĝi ilin en sangon, kaj frapi la teron per ĉia plago ĉiufoje, kiam ili volos.

    mikä puolestaan kuuluu suomeksi (KR92 Ilmestyskirja 11:6):

    Heillä on valta sulkea taivas, niin ettei tule sadetta koko sinä aikana, jona he sanaa julistavat. Heillä on myös valta muuttaa vedet vereksi ja piinata maata kaikenlaisilla vitsauksilla niin usein kuin haluavat.

    1
    0
    Juha Metsäkallas
    Osallistuja

    Kirkkoraamatun käännöksessä vuodelta 1992 lukee psalmissa 11:6:

    Satakoon jumalattomien päälle tulta ja tulikiveä! Polttava tuuli olkoon malja, joka heidän on juotava!

    Tuossa on siis aktiivin imperatiivin preesensin yksikön kolmas, myöntömuoto “satakoon” vaillinaisesti taipuvasta verbistä “sataa”. Aikaisemmissa raamatunkäännöksessä sama kohta on käännetty käyttäen aktiivia, jossa tekijäksi on merkitty Jumala. Esimerkiksi kirkkoraamatussa vuodelta 1938:

    Hän antaa sataa jumalattomien päälle pauloja, tulta ja tulikiveä; polttava tuuli on heidän maljansa osa.

    ja Biblian vuoden 1776 versiossa:

    Hän antaa sataa jumalattomain päälle pitkäisen leimauksia, tulta ja tulikiveä, ja antaa heille tuulispäät palkaksi.

    Zamenhofhan käänsi Vanhan testamentin, johon hän käänsi mainitun kohdan käyttäen Jumalaa tekijänä:

    Sur la malpiulojn Li pluvigos brulantajn karbojn, fajron kaj sulfuron; Brula vento estos kaliko, destinita por ili.

    Voidaan siis ajatella, että alkuperäinen hepreankielinen teksti käyttää tekijää. En edes tiedä, vaatiiko heprea aina sen. Kenties Zamenhof ei muuten vain koskaan tullut ajatelleeksi tekijätöntä vaihtoehtoa.

    0
    0
Esillä 15 vastausta, 16 - 30 (kaikkiaan 139)
1 2 3 … 8 9 10