Juha Metsäkallas

kirjoitettuja vastauksia

Esillä 15 vastausta, 1 - 15 (kaikkiaan 94)
1 2 3 … 5 6 7
  • vastauksia
    Juha Metsäkallas
    Osallistuja

    Ukrainan sodan myötä alkanut jyrkkä hintojen nousu on johtanut siihen, että yritykset ovat kiivaasti ryhtyneet etsimään säästökohteita. Yksi sellainen näyttää olevan käteisen rahan käsittelystä aiheutuvat kustannukset. Esimerkiksi Subway-pikaruokaravintolaketju on siirtynyt käytäntöön, jossa vain osassa ketjun ravintoloista käy käteinen.

    0
    0
    Juha Metsäkallas
    Osallistuja

    No niin, artikkelissa oli joitakin kirjoitusvirheitä.

    0
    0
    Juha Metsäkallas
    Osallistuja

    Tervetuloa typografian ihmeelliseen maailmaan!

    Suomeksi tosiaan oli aikoinaan kolme standardia sen mukaan, oliko kyse rahamäärästä, puhelinnumerosta vai jostain muusta numeroilmaisusta.

    Normaalisti luvut jaettiin kolmen numeron ryhmiin lopusta alkaen, kuten Kielitoimiston ohje toteaa, eli esim. 1 609 metriä. Numero tuli kirjoittaa yhdelle riville, mikä ei ollut ongelma käsin kirjoitettaessa tai kirjoituskonetta käytettäessä. Tietokoneita käytettäessä käytettävän ohjelman tulee osata tämä eli estää rivinvaihto keskellä numerosarjaa tai käyttäjän on muistettava kirjoittaa ns. sitova välilyönti, joita on sekä normaalilevyinen (Unicode-koodi U+00A0 ) että kapea (U+202F). On oikeastaan makuasia, kumpaa leveyttä käyttää.

    Kenties pankkien vaatimuksesta rahamäärät piti aikoinaan ilmaista tavalla, joka esti ylimääräisten numeroiden lisäämisen lukuihin. Tiukimmillaan laskuissa saattoi siis lukea esim. **14.600** markkaa. Sittemmin luovuttiin ensin noista asteriskeista ja lopulta myös pisteestä tuhaterottimena eli nykyään suomeksi rahamäärät kirjoitetaan samaan tapaan kuin mikä tahansa numeroilmaisu eli esim. 14  600 euroa.

    Zamenhof ei määritellyt tarkkoja typografisia sääntöjä, joten varsinkin varhaisina aikoina näki, mitä kirjavampia ilmaisuja. Sittemmin linja on jossain määrin selkiytynyt mm. niin, että PMEG suosittelee kirjoittamaan numeroilmaisut suomen tapaan eli ryhmittelemällä numerot kolmen ryhmiin lopusta alkaen ja käyttämään lyhyttä sitovaa välilyöntiä erottimena. Esim. 10 000 000 000.

    0
    0
    Juha Metsäkallas
    Osallistuja

    Lisäsin sarjan kaikkien artikkeleiden alkuun linkit muihin osiin. Lisäksi korjasin kirjoitusvirheitä siellä täällä.

    0
    0
    Juha Metsäkallas
    Osallistuja

    Dum la 107-a UK en Montrealo 2022 UEA donis al Klaus Leith premion pro

    la agado kiel gvidanto de la Komisiono pri Eŭropa Agado de UEA, interalie kadre de la informagado ĉirkaŭ la Konferenco pri la Estonteco de Eŭropo, de Eŭropa Unio.

     

    0
    0
    Juha Metsäkallas
    Osallistuja

    Tunnustan, että minulta meni maku Tatoebaan tuon artikkelin kirjoittamisen aikoihin, joten pidin tauon. Joitakin kuukausia sitten ryhdyin uudestaan kääntämään virkkeitä esperantosta suomeksi. Törmäsin myös MiaVivossa Tatoeban esperantokäännöksistä vastaavaan PaŭlP:hen, joka ihmetteli, kun mainitsin virheellisistä virkkeistä. Eihän sillä hetkellä ollut kuin kaksi virkettä, jotka olivat ”auki” eli olin pyytänyt esperantokäännöksen tekijää tarkistamaan virkkeensä, mutta niitä ei vielä ollut käsitelty.

    Kyse ei olekaan tuosta vaan siitä, ettei Tatoeba olkaan valmis, valmis siinä mielessä, että sieltä löytyviin käännöksiin voisi tuosta noin vain luottaa. En tiedä, mistä alkaen esperanto on kuulunut Tatoeban kielivalikoimaan, mutta ainakin vuonna 2015 se jo on ollut. Vaikka varmasti uusiakin virkkeitä on lisätty ja toivottavasti koko ajan lisätään, on kuitenkin ollut vuosia aikaa korjata virheellisiä. Tähän nähden suorastaan virheellisiä tai ainakin huonoa kieltä olevia virkkeitä on yllättävän paljon.

    Koska en ole ottamassa Tatoebasta itselleni taakkaa, usein yksinkertaisesti hyppään moniongelmaisten käännösten yli. Epäilen, että näin tekee moni muukin.

    0
    0
    Juha Metsäkallas
    Osallistuja

    Zamenhofin tekemästä Vanhan testamentin käännöksestä (vuoden 1916 korjattu laitos) löytyy kohta:

    1 Ni iru, ni revenu al la Eternulo; ĉar Li disŝiris, sed Li ankaŭ resanigos nin, Li frapis, kaj Li ankaŭ bandaĝos niajn vundojn. 2 Li revivigos nin post du tagoj; en la tria tago Li restarigos nin, kaj ni vivos antaŭ Li. (Hoŝea 6, MT 1916)

    Kirkkoraamatun vuoden 1992 käännöksen mukaan tämä kuuluu:

    1 Tulkaa, palatkaamme Herran luo! Hän on raadellut, mutta hän myös parantaa, hän on lyönyt, mutta hän myös sitoo haavat. 2 Vain päivä tai kaksi, ja hän virvoittaa meidät, kolmantena päivänä hän nostaa meidät ylös, ja niin me saamme elää ja palvella häntä. (Hoosea 6, KR92)

    Tuo täytyy lukea niin, että kaksi täyttä päivää täytyy kulua ja vasta kolmantena päivänä jokin tapahtuu. Tämän mukaan  konsertti olisi vasta lauantaina.

     

    0
    0
    Juha Metsäkallas
    Osallistuja

    Kniivilä nosti esiin useita mielenkiintoisia näkökulmia. Yksi oli muistutus siitä, että kärsittyään tappion Afganistanissa Neuvostoliitto romahti. Eikö siis Yhdysvaltain kärsimä tappio vähintäänkin lamauttaisi tämän? Kun Putinin silmissä Yhdysvaltain nykyinen presidentti Biden näyttäytyy heikkona johtajana, KGB:n kasvatti katsoi tilaisuutensa tulleen.

    Putin kannattaa ideaa nimeltään ruskij mir eli venäläistä maailmaa, jonka mukaan kaikki venäjää ja sen lähisukulaiskieliä puhuvien pitäisi kuulua samaan valtioiden väliseen liittoon, jota luonnollisesti Venäjä johtaisi.

    Slava Ukraini! – Kunnia Ukrainalle!

     

    0
    0
    Juha Metsäkallas
    Osallistuja

    Tälläisen vaihtoehdon kuulin äsken:

    • Esperantaj retejoj troabundas!

    Tämä taitaa olla paras, koska verbi abundi paitsi, että kuvaa asiaa suoraan, on itsensä Zamenhofin käyttämä.

    1
    0
    Juha Metsäkallas
    Osallistuja

    Dankon al Vilho pro trovo de eraro.

    0
    0
    Juha Metsäkallas
    Osallistuja

    Siis tietenkin kieltosanan kera:

    • Esperantaj retejoj ne ekzistas malsufiĉege!
    0
    0
    Juha Metsäkallas
    Osallistuja

    Verkoj-sivuston sanaristikon osoite on muuttunut. Tässä uusi, toimiva linkki.

    0
    0
    Juha Metsäkallas
    Osallistuja

    Yksinkertaisempi sanaristikko on Ĝavaskripta Krucenigmo.

    0
    0
    Juha Metsäkallas
    Osallistuja

    Kiitokset käyttäjälle Vilho kirjoitusvirheen löytämisestä!

    0
    0
    Juha Metsäkallas
    Osallistuja

    Duolingon esperantokurssin pitkäaikainen, hyvä osallistuja nimimerkki Skaj (Iona-Sky) tutki tätä lisää. Hän otti asian esille parin Akatemian jäsenen kanssa, jotka puolestaan keskustelivat asiasta PIV:n tekijöiden kanssa. Konsensus kuulemma on, että adverbimuotoa longe tosiaan käytetään liki aina ajan merkityksessä, vaikka adjektiivimuoto longa voi viitata myös etäisyyteen, matkaan. Tälle ei liene muuta syytä kuin tapa.

    Usemmiten longen tulkitseminen aikaan viittaavaksi on ilmiselvää lauseen sisältämän verbin johdosta.

    • Mi longe sidis ĉe la komputilo.
    • Vi longe laboris.

    Toisinaan molemmat tulkinnat ovat mahdollisia.

    • Mi kuris longe.
    • La pilko flugis longe.

    Nämä siis vakiintuneen tavan mukaisesti tulkitaan tarkoittavan aikaa eli ”juoksin kauan” vast. ”pallo lensi pitkään”.

     

    0
    0
Esillä 15 vastausta, 1 - 15 (kaikkiaan 94)
1 2 3 … 5 6 7