Juha Metsäkallas

Lisäsin sarjan kaikkien artikkeleiden alkuun linkit muihin osiin. Lisäksi korjasin kirjoitusvirheitä siellä täällä.

Tunnustan, että minulta meni maku Tatoebaan tuon artikkelin kirjoittamisen aikoihin, joten pidin tauon. Joitakin kuukausia sitten ryhdyin uudestaan kääntämään virkkeitä esperantosta suomeksi. Törmäsin myös MiaVivossa Tatoeban esperantokäännöksistä vastaavaan PaŭlP:hen, joka ihmetteli, kun mainitsin virheellisistä virkkeistä. Eihän sillä hetkellä ollut kuin kaksi virkettä, jotka olivat ”auki” eli olin pyytänyt esperantokäännöksen tekijää tarkistamaan virkkeensä, mutta niitä ei vielä ollut käsitelty.

Kyse ei olekaan tuosta vaan siitä, ettei Tatoeba olkaan valmis, valmis siinä mielessä, että sieltä löytyviin käännöksiin voisi tuosta noin vain luottaa. En tiedä, mistä alkaen esperanto on kuulunut Tatoeban kielivalikoimaan, mutta ainakin vuonna 2015 se jo on ollut. Vaikka varmasti uusiakin virkkeitä on lisätty ja toivottavasti koko ajan lisätään, on kuitenkin ollut vuosia aikaa korjata virheellisiä. Tähän nähden suorastaan virheellisiä tai ainakin huonoa kieltä olevia virkkeitä on yllättävän paljon.

Koska en ole ottamassa Tatoebasta itselleni taakkaa, usein yksinkertaisesti hyppään moniongelmaisten käännösten yli. Epäilen, että näin tekee moni muukin.

Kniivilä nosti esiin useita mielenkiintoisia näkökulmia. Yksi oli muistutus siitä, että kärsittyään tappion Afganistanissa Neuvostoliitto romahti. Eikö siis Yhdysvaltain kärsimä tappio vähintäänkin lamauttaisi tämän? Kun Putinin silmissä Yhdysvaltain nykyinen presidentti Biden näyttäytyy heikkona johtajana, KGB:n kasvatti katsoi tilaisuutensa tulleen.

Putin kannattaa ideaa nimeltään ruskij mir eli venäläistä maailmaa, jonka mukaan kaikki venäjää ja sen lähisukulaiskieliä puhuvien pitäisi kuulua samaan valtioiden väliseen liittoon, jota luonnollisesti Venäjä johtaisi.

Slava Ukraini! – Kunnia Ukrainalle!

Dankon al Vilho pro trovo de eraro.

Verkoj-sivuston sanaristikon osoite on muuttunut. Tässä uusi, toimiva linkki.

Kiitokset käyttäjälle Vilho kirjoitusvirheen löytämisestä!

Käyttäjätapaaminen päättyi hetki sitten. Mistä puhuttiin? Paikalla oli monta, jotka eivät tienneet MiaVivosta, joten tapaamisen järjestäjä Klaus Leith sai esitellä MiaVivoa, koska MiaVivon perustaja Johannes Genberg ehti perhesyiden takia vasta myöhään mukaan. Johanneksen liityttyä hetkeksi saimme kuulla MiaVivon kännykkäsovellusten tilasta, miten Android-versio on yllättänyt suosiollaan ja kuinka paljon Ios-versiota kaivataan.

Syksyllä ilmestyneen Solaris-kirjan myötä aiheiksi nousivat sekä itse kirja että muu esperantoksi ilmestynyt tieteiskirjallisuus. Solariksen pääteema, kyvyttömyytemme ymmärtää  peruslähtökohdiltaan täysin erilaista olentoa, herätti keskustelua. Esimerkiksi johtaako aistiemme rajallisuus havaita useampaa kuin kolmea ulottuvuutta siihen, ettemme edes ajatuksen tasolla pysty kohtaamaan muita.

Huseerasin kotona kaikenlaista, joten en ehtinyt ihan alkuun mukaan, mutta kun tapaaminen lopulta venyi liki parituntiseksi, ehdin seurata ja osallistua keskusteluun reilusti toista tuntia. Meitä on noin puolen tusinaa miavivolaista, joista suurimman osan tunsin vähintään nimeltään tai nimimerkiltään.

Mistä sitten puhuimme? Liittymiseni kirvoitti keskustun, pitäisikö Suomen olla Suomio Finnlandon asemesta. Tästä päästiin pariin muuhunkin maannimeen. Erityisesti esille nousi Ĉeĥio, joka taitaa olla liki ainut ĥ-kirjaimen sisältävä sana, jolle ei ole olemassa ĥ-kirjaimetonta vaihtoehtoa. Tästä päästiin tietysti kysymykseen, voitaisiinko koko kirjain kuopata.

Päästiin toki puhumaan muustakin kuin esperanton kielestä itsestään. Aiheeksi valikoitui Puolan ja puolalaisten kärsimykset, miten viime vuosisadan tapahtumien seurauksena puolalaiset pitävät itseään pelkästään uhreina, mikä on ruokkinut Puolan menneen suuruuden ja ainutlaatuisuuden ym. äärikansallismielistä roskaa ajavia poliittisia liikkeitä. Tähän uhriasenteeseen kuuluu puolalaisten muille aiheuttamien kärsimysten kiistäminen.

Joka tapauksessa aika meni rattoisasti, ja Johanneksen oli pakko keskeyttää keskustelu ajan kulumisen takia. Seuraava ”lukijatapaaminen” järjestettäneen, jos ei joulukuussa, varmasti aika pian vuodenvaihteen jälkeen.