finnalingvaj

suomenkieliset artikkelit

Seksa malsimetrio

mitä mieltä minä olen?

Mitä mieltä minä olen? Koko ongelma­­­vyyhden taustallahan on havainto ns. seksa malsimetriosta eli siitä, että jotkin kanta­­­sanat viittaavat lähtö­­­kohtaisesti mieheen ja että naisen osoittamiseksi niihin täytyy lisätä jotain. Päätteen -in käyttö ammatti- ym. nimikkeiden kohdalla, siis esim. instruistino (opettajatar), kuulostaa niin vanhan­­­aikaiselta, että häkellyn siitä aina, kun kuulen sitä käytettävän nyky­­­ajasta puhuttaessa (esim. Pola retradio…

Seksa malsimetrio

mitä ratkaisuja on esitetty?

Mitä ratkaisuja on esitetty? Mainittuihin ongelmiin on vuosien saatossa esitetty eri­laisia ratkaisuja, jotka on tähdätty korjaamaan yhden tai useamman edellä mainitsemani kohdan. Esittelen joitakin, en siis taatusti kaikkia, ratkaisu­­­ehdotuksia mielestäni sopivassa järjestyksessä. Varsinkin ongelmaan n:o 1 eli suku­puoli­­neutraaliksi yksikön kolmanneksi persoona­­­pronominiksi on olemassa liuta ehdotuksia (hi-, oni-, tiuismoj ktp.), joita en tässä käy luettelemaan, vaan…

Seksa malsimetrio

mikä onkaan ongelma?

Alkulause Erilaisilla esperanto­­­­­foorumeilla nykyään toistuva aihe on ns. seksa malsimetrio eli miksi jotkin kanta­­­­sanat oletetaan miespuolisiksi, joista muodostetaan naispuoliset vastineensa päätteen -in avulla. Miksi suku­­­­puolia kohdellaan eri­­­­arvoisesti? Miksi kaikille ihmisille soveltuvaksi tarkoite­tussa kielessä rajoitutaan hetero­­­­normatiiviseen kielen­­­­käyttöön ja näin toisinnetaan (materniaalis)­patriakaalisia valta­­­rakenteita? Tarkoitukseni on tässä kolmi­­osaisessa artikkeli­­sarjassa esitellä toisaalta minkä jotkut kokevat ongelmaksi, toisaalta mitä ratkaisuja…

Hajoaako esperanto murteiksi?

Lernussa nimi­­­merkillä rapn21 kirjoittava Robert Nielsen pitää blogia nimeltä Whistling In The Wind, jossa hän viime vuoden touko­­kuussa julkaisi artikkelin, jossa hän käsitteli yhtä esperantoon kohdistettua kritiikkiä. Itsekin olen kuullut tuon kritiikin, joka kuuluu näin: Vaikka kaikki osaisivat puhua esperantoa, siitä ei voi tulla yleis­­­maailmallista kieltä, koska se väistämättä jakautuisi useiksi murteiksi, joiden puhujat eivät…

Tatoeba – periaatteessa hyvä idea

Ammatti­­kääntäjät tietävät, että asia­yhteys on kaiken a ja o. Ilman asia­­yhteyttä, kontekstia, loppu­­tuloksena on ”ehkä se on pora” ‑tasoisia käännöksiä eli kirjaimellisesti kyllä oikein mutta asia­­yhteyden huomioon ottaen täysin pielessä. Ammatti­­käyttöön tarkoitetut käännös­ohjelmat käyttävät ns. käännös­­muistia, joiden yhteydessä puhutaan käännös­­yksiköistä tai ‑segmenteistä eli teksti­pätkistä mitä pidetään yksinä käännettävinä koko­naisuuksina. Useimmissa sovelluksissa käännös­yksikkö on oletuksena yksi virke. Avoimeen…

Amuma!

Yhteenveto esperanton­kielisesta artikkelistani Movado, komunumo, lingvo (Liike, yhteisö, kieli) lyhyesti suomen­kielellä ja lisäksi muutamien kuvien muodossa. Alunperin tarkoitukseni oli vastata kysymykseen miten kielemme, esperanto, löytäisi uusia puhujia, tai, miten uudet puhjat voisivat löytää kielemme. Ja lisäksi ajatuksia jatko­kysymykseen esperanton käyttö­tarkoituksista. Kirjoittaessani artikkelin syntyi enemmän uusia kysymyksiä kuin vastauksia mutta ajatuksia syntyi paljon ja ideoitakin. Kuvien…