Mandariinikiina on esperantoa helpompaa!

tilasto sen kertoo



Yliopistosta valmistuakseen unkarilaisten opiskelijoiden on suoritettava erillinen kielikoe. Libera folio -lehti on julkaissut artikkelin, jossa on tilasto vuoden 2020 osallistuja­määristä. Tilastoon on otettu mukaan kaikki kielet, joita vähintään kymmenen kokelasta yritti suorittaa. Tässä tilastosta ote, jossa mukana kolme helpointa ja vaikeinta kieltä.

kieliosallistujiajoista läpäisi
serbia3895%
suomi1688%
sloveeni1486%
kiina11856%
lovari261450%
esperanto68130%

Suomen­kielen kannattajia tämä tietysti sykähdyttää, mutta siitä en ajatellut kirjoittaa. Kyllä, luit oikein. Helpoksi mainostetun esperanton suoritti hyväksyttävästi vain 30% kieli­kokeeseen osallistuneista unkarilaisista yliopisto-opiskelijoista. Mikäli on tuohon tilastoon uskominen3, Esperanto on siis unkarilaisille ylopisto-opiskelijoille ylivoimaisesti vaikein kieli!

Tulos on vielä huonompi kuin aikai­sempina vuosina. Esperanton kieli­kokeen läpäisy­prosentti on keikkunut noin 40% tienoilla aina siitä lähtien, kun esperanto kelpuutettiin kielikoe­listalle eli vuodesta 2000 alkaen. Mutta viime vuonna tuostakin pudottiin kymmenisen prosentti­yksikköä.

Unkarissa huomattavaa roolia esperanton romahdukseen on näytellyt kielen yli­mainostettu helppous sillä seurauksella, että esperantoa ovat aloittaneet opiskelemaan kenties jo alkujaan heikko­lahjaisemmat opiskelijat, jotka olisivat tarvinneet pidemmän kurssin kuin oli tarjolla. Tai sitten mainostettu helppous on johtanut siihen, ettei oppimisen eteen ole viitsitty nähdä vaivaa: kunhan lukee vähän sääntöjä ja selaisee jotain opusta, kyllä se siitä. Ja sitten ihmetellään hylättyä tulosta!

Libera folion artikkeli mainitsee ohimennen, mitä kahden vuosikymmenen aikana Unkarissa on tapahtunut: paikallinen esperanto­liike on hajonnut liian suuren alku­innostuksen myötä ynnä kielen opiskelun suosio on romahtanut kun on käynyt ilmi, ettei kielellä tee mitään.

Tuota jälkimmäistä kohtaa ”ettei esperantolla tee mitään” Libera folio selittää kahdellakin tapaa. Ensinnäkin tieto­kirjallisuutta esperantoksi ei yksin­kertaisesti ole, mistä lehti kirjoitti aiemmin tänä vuonna julkaisemassaan artikkelissaan. Niin, luettelepa, sanotaan, mikro­biologian, materiaali­tieteiden tai tietojen­käsittelyn aloilta edes puolen­kymmentä kirjaa – populaari­tieteellisetkin käyvät – jotka on julkaistu viimeisen vuosi­kymmenen aikana. Kyllä, tiedän Scienca kaj teknika Esperanto-bibliotekon (STEB), siellä niitä ei ole, tai ainakaan minä en ole löytänyt.

Toinen hyödyttömyys liittyy esperanto­liikkeeseen. Aikaisemmin esperantoa saattoi oikeastaan oppia vain erilaisten paikallis­yhdistysten kursseilla, jolloin movado tuli siinä sivussa tutuksi. Nyt kieltä voi oppia enemmän itsenäisesti, minkä seurauksena aloittajia on enemmän, mutta he jäävät vaille kosketusta movadoon. Kun ei ole kosketusta eikä vastaan missään tule toista esperantistia, kieli näyttäytyy hyödyttömänä, ja opiskelija unohtaa sen.

Tässä on mielestäni esperanto­liikkeellä itse­tutkiskelun paikka. Jotain on selkeästi pielessä. Ainakin puhe vain kuudesta­toista kielioppi­säännöstä pitäisi lopettaa heti. Tässä tekee mieleni lainata erään suomalaisen esperantistin tokaisua: ”Höh, jos sääntöjä on vain kuusitoista, miksi sitten PMEG:ssä on yli seitsemän ja puoli sataa sivua?”

Libera folio julkaisi elokuussa 2020 suomalaisen esperantistin Jouko Lindstedtin haastattelun, jossa hän oikoo helppouteen liittyviä väärin­käsityksiä. Lindstedtin keskeisin havainto on, että tavallisesti kielen helppoudella ymmärretään, kuinka helppoa sen oppiminen on minulle, puhujalle itselleen. Tähän sitten vaikuttavat äidin­kieleni, saamani koulutukseni, mitä kieliä jo osaaan, kuinka halukas olen oppimaan ym. moni muu seikka. Haastattelussa Lindstedt toteaakin, että hyödyllisempää olisi mainostaa helppoutta suhteellisesti:

  • Minun oli helppo oppia, koska…

sen sijaan, että toitotettaisiin yleis­pätevää, myyttistä helppoutta, joka antaa aivan väärän kuvan.

PS. Tiedekirjojen puuttumisesta kirjoitan erikseen.


Viittaamani Libera folion artikkelit


  1. tarkoittanee mandariinikiinaa ↩︎
  2. Kyseessä on unkarista ja länsi­slaavilaisista kielistä vaikutteita saanut eurooppalainen romani­kieli. Kielen nimi tulee hevos­kauppiasta tarkoittavasta sanasta, joka taustalla on unkarin sana , hevonen. ↩︎
  3. Sen verran täytyy huomauttaa, että osallistuja­määrät huomioon ottaen vertailu­kelpoisia noista luvuista oikeastaan ovat vain lovari ja esperanto. ↩︎
1
0