Syyskuussa tuli kuluneeksi sata vuotta puolaisen kirjailijan Stanisław Lemin syntymästä. Lem kirjoitti joukon teoksia, jotka ovat sittemmin kohonneet klassikon asemaan tieteiskirjallisuudessa. Suomennettuja klassikoita ovat mm. Tähtipäiväkirjat, Solaris, Paluu tähdistä ja Isännän ääni. Tunnetuin romaani on eittämättä Solaris, joka tänänä vuonna julkaistiin esperantoksi (ks. artikkelini). En ole vielä lukenut tuota romaania – ehkäpä joululomalla saan aloitettua – mutta suomennos löytyy ihan omasta kirjahyllystäni jo vuosien takaa.
Luonnollisesti Solaris on myös filmatisoitu –elokuvatietokanta IMDB:n mukaan peräti kolmasti. Näistä olen nähnyt molemmat varsinaiset elokuvafilmatisoinnit useammankin kerran.
Televisiosarja
Ensimmäinen filmatisointi oli kaksiosainen televisiosarja vuodelta 1968. Tätä Boris Nirenburgin ja Lidija Išimbajevan ohjaamaa neuvostoliittolaista minisarjaa ei käsittääkseni ole koskaan näytetty Suomessa. Sarja on kuulemma julkaistu Venäjällä dvd-levynä 2009, mutten olen nähnyt sitäkään.
Katso ohjaus- ja näyttelijätiedot IMDB:stä.
Tarkovskin ohjaus
Usein todetaan, ettei kirjasta tehty elokuva yllä samalle tasolle kuin kirja. Näin ei kuitenkaan voi sanoa Andrei Tarkovskin vuonna 1972 ohjaaman Solaris-elokuvan kohdalla, sillä monien mielestä se hyvinkin vertaa vertoja kirjalle, joidenkin mielestä jopa ylittää sen.
Tarkovski onnistui kokoamaan elokuvaansa varsinaisen unelmajoukkueen:
- Donatas Banionis, jonka rooli Kris Kelvininä on hänen uransa tunnetuin.
- Natalja Bondartšuk, jonka rooli Hareyna on hänen uransa tunnetuin.
- Jüri Järvet, joka näytteli elämänsä aikan noin 50 elokuvassa, joista tunnetuin rooli lienee juuri Solariksen Snaut.
- Anatoli Solonitsyn, joka oli Tarkovskin luottonäyttelijä; tosin hänen tunnetuin rooli ei ole Solariksen Sartorius vaan nimirooli toisessa Tarkovskin elokuvassa Andrei Rubljov1.
Solaris-elokuvan unohtumattoman musiikin sävelsi neuvostoliittolaisen elokuvamusiikin ykkösnimi Eduard Artemjev. Vaikka olen nähnyt tämän elokuvan varmaan kymmenen kertaa, olin silti ällikällä lyöty, kun löysin paikallisesta kirjastosta levylisen Artemjevin elokuvamusiikkia ja otin selvää hänestä. Artemjeviin palaan toiste.
Tarkovskin elokuva keskittyy ihmisiin ja heidän sisäiseen maailmassa, jonka planeetan käyttäytyminen tuo esille. Lem aikanaan kritisoi tätä näkemystä, koska hänen mielestään kirjan sanoma on ihmisen kyvyttömyys kommunikoida vieraan elämänmuodon kanssa. Lemin sanoma käy ilmi aiempaan Solaris-artikkeliini laittamastani lainauksesta. Siis siitä, joka alkaa sanoin ”Ni ekiras la kosmon pretaj por ĉio, nome por soleco, lukto, martireco kaj morto.”
Katso ohjaus- ja näyttelijätiedot IMDB:stä.
Soderberghin ohjaus
Yhdysvaltalainen Steven Soderbergh ohjasi oman versionsa Solariksesta vuonna 2002. Vaikka Soderberghin ohjaus on selkeästi saanut vaikutteita Tarkovskin ohjauksesta – elokuvassa mm. sataa aika paljon – painotus on erilainen jopa siinä määrin, että katsoessani elokuvan nyt syksyllä uudestaan (itse asiassa katsoin kirjastosta laimaani dvd:n kaksi, kolme kertaa, jos kohtausten analysoinnit lasketaan mukaan) ihmettelin, että onko kyse lainkaan ”samasta” elokuvasta. Niin erilainen filmatisointi on kuitenkin kyseessä.
Kun Lem kerran jo kritisoi Tarkovskia vääränlaisesta tulkinnasta, Soderberghin näkemyksestä hän liki raivostui. Lem ehti kuolla näkemättä Soderberghin versiota, mutta hän sai tietää siitä sen verran, että kuulemma töksäytti, että hänen kirjansa ei käsittele ihmisten eroottisia ongelmia ulkoavaruudessa. Soderbeghin ohjauksen pääpaino on nimittäin Kris Kelvinin, elokuvassa kirjoitusasussa Chris Kelvin, (näyttelijänä George Clooney) ja hänen edesmenneen vaimonsa Hareyn, elokuvassa nimellä Rheya (näyttelijänä Natascha McElhone), välinen kariutunut suhde. Kelvin potee syyllisyyttä suhteen kariutumisesta ja alun primitiivireaktion (jonka jälkeisistä tapahtumista Bjalistokin esperantoseuran julkaisema yhdeksänsivuinen näyte kertoo) jälkeen näkee aseman tapahtumat mahdollisuutena hyvittää tekonsa. Tämän hyvityksen voi tietysti nähdä paluuna lemiläisille juurille. Psykologina Kelvinin täytyy tietää, että hän vierailijaan osoittama kiintymys on psykologiasta tuttu projektio, joten siinä mielessä Kelvin ei olekaan lähtenyt avaruuteen etsimään uutta vaan ainoastaan kuvajaista itsestään, mikä on juuri Lemin sanoma.
Katso ohjaus- ja näyttelijätiedot IMDB:stä.
Kirja vs. leffa
Ylellä on podkasti nimeltä Kirja vs. leffa, jonka jaksossa huhtikuulta 2021 käsitellään juuri näitä kahta Solariksen elokuvafilmatisointia. En paljasta, mitä kaikkia näkökulmia podkastissa nostetaan esille, mutta vinkkaan sen verran, että kenties Soderbergh nostaa esille seikkoja, jotka 1960-luvun neuvosto-Puolassa piti kätkeä syvälle rivien väliin.
- Wikipedian artikkelin mukaan Andrei Rubljov sijoittui Euroopan elokuva-akatemian äänestyksessä maailman kymmenen parhaimman elokuvan joukkoon. Olen ehdottomasti samaa mieltä, että Andrei Rubljov on yksi kaikkien aikojen parhaita elokuvia. ↩︎