De aŭ el?
Usein esitettyjen kysymysten kymmenen kärkeen kuuluu kysymys, milloin käytetään prepositiota de ja milloin el. Molemmathan tarkoittavat jostakin eli vastaavat sijamuotoa elatiivi. Itsekin ihmettelin tätä ja kahlasin läpi PIV:n ja Reta Vortaron ja kokosin seuraavan listan. Preposition de kymmenen merkitystä todellisen liikkeen ”avoin” alkupiste: fali de la tablo (pudota pöydältä) vertauskuvallisen liikkeen alkupiste: Mi ricevis libron de mia patro…
Juha MetsäkallasRandevuu ja muita tapaamisia
Lernussa esitettiin mielestäni hyvä kysymys: milloin käytetään verbiä renkonti ja milloin renkontiĝi. Molemmathan tarkoittavat tapaamista. Aluksi todettakoon, ettei verbejä ole muodostettu mukamas jälleen-merkityksellisen etuliitteen akkusatiivimuodosta ren ja tiliä tarkoittavasta konto-sanasta. Ei, moinen selitys on humpuukia. Sanan juuri on renkont/, joka on <rummunpärinää> verbiluonteinen ts. verbi renkonti on juuren oletusjohdannainen. WSOY:n valkovihreän, Vilkin sanakirjan mukaan renkonti…
Kiel aliĝi al la UK
pliaj spertoj
En antaŭa afiŝo mi skribis pri kiel aliĝi al UEA kaj pri kelkaj idiotaj spertoj, kiujn mi havis dum mia aliĝo. Ĉi-kaze temas pri aliĝo al la UK mem en Lahtio en la venonta somero. Merkredo Mi retumas al la retejo de UEA kaj ensalutas uzante mian salutnomon kaj pasvorton. Ĉi tiel mi intencas eviti enigi…
Esperanton verbit (osa 2)
esperanton partisiipit
Partisiipit Siinä missä suomessa on useita infinitiivimuotoja, esperantossa on vain yksi: A-infinitiivin latiivia vastaava neŭtrala modo. Muita suomen infinitiivejä vastaavat ilmaisut muodostetaan prepositioden avulla (laulaakseni… : por kanti mi…) tai muuttamalla verbi substantiiviksi (laulaessani : dum mia kant(ad)o). Sen sijaan partisiippien määrällä esperanto pystyy hieman kilpailemaan suomea vastaan. Tämä johtuu siitä, että esperanton partisiipeilla on kolme ”ulottuvuutta”…
Esperanton verbit (osa 1)
pääluokista aikamuotoihin ja modukseen
Kahdessa aikaisemmassa artikkelissa tarkastelin suomen verbijärjestelmää. Nyt on vuorossa esperanton järjestelmä. Esperanton verbijärjestelmä Esperanton verbijärjestelmä rakentuu eri tavoin kuin suomen. Jotkin muodot ovat toki yksi yhteen mutta iso osa ei. pääluokka aikamuoto aspekti modus Pääluokat Esperanton aktiivi on samankaltainen suomen kanssa: joko tekijä ilmaistaa (vi legas) tai kyseessä on luonnonilmiötä kuvaava verbi (pluvas, blovas, ŝtormas…). Mitään muodollista…
Suomen verbit (osa 2)
finiitti- ja infiniittimuodot
Verbien taivutus suomessa Aikamuotojen ja modusten yhdistelmät muodostavat verbien finiittimuotoja, jotka yhdessä nominien eli substantiivien (nimisanojen), adjektiivien (laatusanojen), numeraalien (lukusanojen), pronominien (asemosanojen) ja/tai adverbien (seikkasanojen) kanssa muodostavat virkkeitä. Finiittimuodot taipuvat persoonissa (minä luen, sinä luet…). Finiittimuotojen lisäksi on olemassa infiniitti– eli nominaalimuotoja, jolloin verbejä käytetään ikään kuin ne olisivat nomineja. Infiniittimuodot taipuvat sijamuodoissa (vrt. substantiivin…