Du pasivoj
Oni povas kompreni la pasivon (minimume) sub du manieroj. La pasivo, kiu senpersonigas la agon La baza ideo estas ĉi tio Se la aktivo priskribas, kion iu aganto faras al iu objekto, la pasivo emfazas la agon. Ekzemple Ri donis al mi ringon → Oni donis ringon al mi. Oni ne plu scias, kiu donis la…
Juha MetsäkallasMilloin käytetään akkusatiivia?
Kun tätä kysyttiin… Esperantossahan on kaksi sijamuotoa, nominatiivi ja akkusatiivi, joissa substantiivit ja adjektiivit taipuvat. Siinä ei siis ole suomen noin viittätoista sijamuotoa eivätkä numerot taivu sijamuodoissa toisin kuin suomessa. Numeroista tosin voidaan muodostaa substantiiveja, jotka sitten taipuvat. Milloin akkusatiivia käytetään? Perussäännöt 1. Verbin suora objekti eli toiminnan kohde on akkusatiivissa. Esperantossa adjektiiviattibuutit taipuvat pääsanan…
Kio estas pri-ismo?
Pri-ismo temas pri tro multa uzo de afiksecaj prepozicioj. Per si mem afiksecaj prepozicioj estas parto de la norma E-o. Ekzemple: al: alveni antaŭ: antaŭpagi el: ellabori en: enhavi inter: internacia kun: kunlabori sen: senfina Pri-ismo koncernas super ĉio verbojn. Normale ”pri-” kunmetita kun verbo signifas, ke la kunmetita verbo havas pli grandan amplekson ol…
Mi farbis la muron blanka vai
mi farbis la muron blanke
Translatiiviartikkelini yhteydessä käytin esimerkkilausetta Mi farbis la muron blanka. Esperanton adjektiivit ovat joko subjektin (mi) tai objektin (la muro) kuvauksia, priskriboj. Yleensä lähempänä olevan, kuten tässäkin tapauksessa: valkoinen liittyy jotenkin seinään. Koska blanka on nominatiivissa eikä akkusatiivissa, se ei ole seinän adjektiiviattribuutti (eli ”Maalasin valkoista seinää”), koska esperantossa adjektiiviattribuutin täytyy kongruoida, olla samassa sijamuodossa, pääsanansa…
Translatiivi eli tulento
Vietän aivan liian paljon aikaa Lernun foorumeilla, joissa sitten tulen kirjoittaneeksi yhtä sun toista. Usein toistuva teema siellä on, onko jotain, jota esperantossa pitäisi muuttaa. Määräisestä artikkelista ja sössöistä olen jo kirjoittanut, mutta huomasin, että viime aikoina olen toistuvasti kirjoittanut partitiivista ja translatiivista. Tässä artikkelissa käsittelen jälkimmäistä. Translatiivi, tulento eli yleinen tulosija on kätevä sijamuoto….
Esperanton jälkeläinen Ido
Miten ido eroaa esperantosta?
Edellisessä artikkelissa kirjoitin idon synnystä. Nimensä mukaisesti ido perustuu esperantoon. Oletuksena on siis esperanton kielioppi ja sanasto, joten riittää, että kerron… Miten ido eroaa esperantosta? Idossa adjektiivit eivät kongruoi pääsanana olevan substantiivin mukaan. Ei siis tarvitse sanoa ”nigraj katoj”, vaan ”nigra katoj” riittää (tämän ja kaikki muutkin esimerkit kirjoitan ”esperantoksi”, kun en oikein idoa osaa). Idossa…