Milloin käytetään akkusatiivia?

Kun tätä kysyttiin…

Esperantossahan on kaksi sijamuotoa, nomina­tiivi ja akku­sa­tiivi, joissa substan­tiivit ja adjek­tiivit taipuvat. Siinä ei siis ole suomen noin viittä­toista sija­muotoa eivätkä numerot taivu sija­muodoissa toisin kuin suomessa. Numeroista tosin voidaan muodostaa substan­tiiveja, jotka sitten taipuvat.

Milloin akkusatiivia käytetään?

Perussäännöt

1. Verbin suora objekti eli toiminnan kohde on akkusa­tiivissa. Esperantossa adjektiivi­attibuutit taipuvat pääsanan sijassa ja luvussa aivan kuten suomessa.

• Mi amas vin.
• Ili ŝatas manĝi verdajn pomojn.

2. On olemassa joukko prepositioita, jotka voivat tarkoittaa sekä paikallaan olemista että liikkumista. Tällöin liikkeen yhteydessä käytetään prepositiota + akkusatiivia tai al + prepositio + nominatiivi. Näitä prepositioita ovat ainakin:

prepositio + nominatiivi	suomeksi	prepositio + akkusatiivi	suomeksi
apud la domo	talon vieressä	apud la domon	talon viereen
ĉe la domo	talon luona	ĉe la domon	talon luokse
ĉirkaŭ la domo	talon ympärillä	cirkaŭ la domon	talon ympärille
ekster la domo	talon ulko- puolella	ekster la domon	talon ulko­­­- puolelle
en la domo	talossa	en la domon	taloon
inter la domoj	talojen välissä	inter la domojn	talojen väliin
kontraŭ la domo	taloa vastapäätä	kontraŭ la domon	taloa kohti
sub la domo	talon ala- puolella, alla	sub la domon	talon ala- puolelle, alle
super la domo	talon ylä- puolella, yllä	super la domon	talon ylä- puolelle, ylle
sur la domo	talon päällä	sur la domon	talon päälle
trans la rivero	joen toisella puolella	trans la riveron	joen toiselle puolelle

Tähän ryhmään voi laskea myös kysymys­pronominin kie.

• Kie vi estas? : Missä olet?
• Kien vi iras? : Minne menet?

Huom! Akkusatiivia ei käytetä sellaisten prepositioiden kanssa, jotka aina osoittavat liikku­mista. Esim. al la domo, el la domo.

3. Akkusatiivia käytetään silloin, kun verbin osoittama toiminta kestää jonkin ajan­jakson.

• Mia kapo doloris la tutan tagon : Päähäni sattui koko päivän.

4. Mittasana on akkusatiivissa, kun kyse on pituudesta, määrästä, hinnasta, etäisyydestä tai muusta mitasta.

• La ŝtofo estas unu metron longa : Kangas on metrin pituinen.
• La bileto kostas kvin eŭrojn : Lippu maksaa viisi euroa.
• Ili marŝis dudek kilometrojn : He kävelivät kaksi­kymmentä kilometriä.

Huom! Suomessa tulee tällöin muiden mittojen kuin yhden kohdalla yleensä partitiivi, ‑a/ä tai ‑ta/tä.

5. Akkusatiivia käytetään tervehdyksissä, kiitoksissa, anteeksi­pyynnöissä yms.

• Bonan tagon!
• Saluton!
• Dankon!
• Pardonon!

Näiden ajatellaan olevan lyhennettyjä muotoja ilmaisuista ”Mi deziras al vi bonan tagon”, toivotan sinulle hyvää päivää tai ”Mi donas al vi dankon”, esitän sinulle kiitoksen jne.

Erikoistapaukset

anstataŭ

Jonkun tai jonkin sijasta, anstataŭ, voi viitata joko lauseen subjektiin tai objektiin. Objektiin viittaaminen osoitetaan akkusa­tiivilla. Suomi käyttää tässä partitiivia.

• Petro batis Paŭlon anstataŭ Vilhelmo : Petro löi Paulia eikä Vilhelm.
• Petro batis Paŭlon anstataŭ Vilhelmon : Petro löi Paulia eikä Vilhelmiä.

kiel

Prepositio kiel voi osoittaa joko essiiviä (‑na/nä) tai translatiivia (‑ksi) eli jonakin olemista tai joksikin tulemista. Jälkimmäisen osoittamiseen käytetään akkusatiivia. Ks. myös erillinen artikkelini translatiivista.

• Mi elektis vin kiel prezidanto : Minä valitsin sinut puheenjohtajana.
• Mi elektis vin kiel prezidanton : Minä valitsin sinut puheenjohtajaksi.

sur

Suomenkielinen mieltää preposition sur helposti tarkoittamaan jonkin päällä olemista tai akkusatiivin kanssa päälle tulemista – ks. taulukko yllä. Prepositiota käytetään myös akkusatiivin kanssa osoittamaan yleistä liikettä kohti jotain avointa, peittämätöntä.

• ĵeti sur la kolon : heittäytyä kaulaan
• rigardu sur la kampon : katsella pellolle

Kenties on vielä joitakin erikois­tapauksia, nyt vain ei tullut muita mieleen.

tra

Prepositiot tra ja trans ovat hyvin lähellä toisiaan. Tra tarkoittaa halki, kautta, läpi, lävitse ja trans yli(tse), poikki, tuolla/tuolle puolen. Ensiksi mainittu korostaa liikettä jonkin kautta (iri tra koridoro), jälkimmäinen lopputulosta (ks. taulukko yllä).

Koska tra korostaa liikettä, sen kanssa ei yleensä käytetä akkusatiivia, mutta tähän on olemassa poikkeus (yllätys, yllätys!). Preposition tra kanssa voi käyttää akkusatiivia, jos välttämättä haluaa korostaa, että liike – joko kirjaimellinen tai vertaus­kuvallinen – jatkui preposition määrittämän kohteen jälkeen.

• Ŝi ĵetis rigardon tra la fenestran vitron : hän nosti katseensa ikkunalasin lävitse

Lause korostaa, ettei katse pysähtynyt lasiin, hän ei katsonut lasia, vaan katse jatkui jonnekin kauemmas.