Esperanton kieliopin usein esitettyjen kysymysten joukkoon kuuluu ilman muuta, milloin käytetään mitäkin verbin päätettä, enkä tarkoita aikamuotoja tai tapaluokkia vaan päätteitä -i, ‑igi ja -iĝi.
Nyrkkisääntö on, että:
- -i osoittaa sanavartalon ”luontaista” toimintaa
- -igi osoittaa sanavartalon mukaiseksi tekemistä
- -iĝi osoittaa sanavartalon mukaiseksi tulemista
Mitä tuo ”luontainen” toiminta tarkoittaa riippuu paljolti siitä, minkälainen tuo vartalo, radiko, on. Tässä yhteydessä puhutaan sanavartaloiden luontaisuudesta, vortokarakterosta. Luontaisuus tarkoittaa sitä, että sanavartalo mielletään alkujaan jo kuuluvaksi tiettyyn sanaluokkaan, jolloin sanaluokan mukainen pääte ei muuta sanaluokkaa. Esimerkiksi sanavartalot dom/, hom/ ja martel/ mielletään substantiiveiksi eli vartalot ovat substantiiviluontaisia. Vastaavasti akr/, bel/ ja blu/ ovat adjektiiviluontaisia.
Esperanton sanojen vartalot voidaan jakaa neljään ryhmään luontaisuutensa mukaan.
- substantiiviluontaiset sanavartalot
- adjektiiviluontaiset sanavartalot
- verbiluontaiset sanavartalot
- muut
Substantiiviluontaisten sanojen muuttaminen verbeiksi
Joistakin, yleensä jonkinlaista työkalua tarkoittavista, substantiiveista voi luoda i-päätteisen verbin, mutta näillä on aina vartalosta riippuva, edellä mainitsemani ”luontainen” merkitys.
- marteli : vasaroida
Ne eivät siis merkitse olemista tähän tapaan:
- *domi* : olla talo
Pelkistä substantiiveista ei juuri voi muodostaa verbejä, joissa pääte olisi -igi tai -iĝi.
- domigi : tehdä taloksi?1 Ehkä kumminkin konstrui domon.
- kuracistiĝi : tulla lääkäriksi? Ehkei sentään, vaan fariĝi kuracisto.
Sen sijaan prepositiosta ja substantiivista saa luotua käyttökelpoisia verbejä.
- en + lito + iĝi = enlitiĝi : [lit.] tulla sänkyyn laitetuksi → käydä maate, mennä sänkyyn
- Mi enlitiĝis post la malfrua novaĵelsendo : Kävin maate myöhäisuutisten jälkeen.
- sen + haŭto + igi = senhaŭtigi : [lit.] tehdä ihottomaksi → nylkeä
- Oni ne scias, kiu batalanto senhaŭtigis la kranion de generalo George Custer en la batalo de Little Big Horn : Ei tiedetä, ketä soturi skalpeerasi kenraali George Custerin Little Big Hornin taistelussa.
- sur + tablo + igi = subtabligi : [lit.] tehdä pöytään laitetuksi → kattaa, levittää (jotakin pöydälle)
- La kapitano surtabligis la mapon en sia kabano : Kapteeni levitti kartan pöydälle hytissään.
Adjektiiviluontaisten sanojen muuttaminen verbeiksi
Adjektiiviluontaisista sanavartaloista saa helpoiten muodostettua verbejä.
i-verbeiksi
Adjektiivien muuttamista i-verbeiksi käsittelin aiemmin ilmestyneessä artikkelissani. Koska tällaisilla verbeillä on hyvin usein erityinen merkitys tai vivahde, esim.
- La lago bluas : Järvi välkehtii sinisenä.
ei tällaisia pidä luoda kaavan ”XXas = estas XXa” mukaan.
igi-verbeiksi
Koska adjektiivit kuvaavat ominaisuutta, niistä voi aina muodostaa igi-verbin, joka tarkoittaa jonkin muuttamista ominaisuuden kaltaiseksi.
- akrigi : tehdä teräväksi, teroittaa
- beligi : tehdä kauniiksi, kaunistaa
Toisinaan tällaisiin verbeihin lisätään etuliiteeksi pli-, kun ajatellaan, että ominaisuus on jokin skaala, jossa ei ole määrättyä tasoa, joka määrittelisi, että ominaisuus on saavutettu. Tuo selitys kuulostaa monimutkaiselta, mutta käytännössä tämä on yksinkertaista.
- plibonigi : [lit.] tehdä paremmaksi → parantaa (jotakin)
Logiikka on tuossa, että nykyistä parempia tasoja on useita.
iĝi-verbeiksi
Samaan tapaan kuin igi-verbien kohdalla adjektiiveista voi aina muodostaa iĝi-verbejä. Tällöinhän näkökulma on ominaisuutta muuttavan kohteen oma.
- akriĝi : tulla teräväksi
- beliĝi : tulla kauniiksi, kaunistautua
Tuo korostamani pääte -tua ja sen etuvokaalinen vastine -tyä ovat tyypillisiä suomen refleksiiviverbeille eli verbeille, joissa tekeminen kohdistuu tekijään itseensä. Toisin sanoen jos suomen verbi päätyy -tua/tyä, on liki vuorenvarmaa, että vastaava esperanton verbi päättyy -iĝi.
Verbiluontaisten sanojen muuttaminen igi- ja iĝi-verbeiksi
Mietittäessä sanojen muuttamista igi- ja iĝi-verbeiksi ehkä monimutkaisimman kokonaisuuden muodostavat sanat, jotka ovat jo valmiiksi verbejä eli ovat verbiluontaisia:
- legi, kuri, scii, sidi, tondi…
Minkä merkityksen muodostettava igi- tai iĝi-verbi saa, riippuu siitä, onko jo i-verbi transitiivinen vai intransitiivinen eli saako se suoran objektin vai ei.
igi-verbeiksi
i-verbi on transitiivinen
Jos i-verbi on jo transitiivinen, esim. legi la libron, lukea kirja/a, tai tondi la hararon, leikata hiukset, siinä muodostettu igi-verbi tarkoittaa sanavartalon osoittaman toiminnan teettämistä jollakulla muulla.
- …ĉio ĉi estas nur skizo, kiu bezonas tutan tralaboron, kaj mi ne deziras legigi mian skribaĵon en tia stato. : …kaikki on vain luonnosta, joka vaatii paljon työstämistä, enkä minä halua luetuttaa sitä tuollaisenaan.2
- … mi min razos, tondigos miajn harojn, poste… : …ajan partani ja leikkautan hiukseni, minkä jälkeen…3
i-verbi on intransitiivinen
Intransitiivisesta i-verbistä muodostettu igi-verbi on transitiivinen, jolloin subjekti saa aikaiseksi, että objekti suorittaa sanavartalon osoittaman toiminnan.
- Tiam Moseo prenis sian edzinon kaj siajn filojn kaj sidigis ilin sur azeno, kaj ekiris al la lando Egipta : Mooses otti mukaan vaimonsa ja poikansa, pani heidät aasin selkään ja palasi Egyptiin.4
iĝi-verbeiksi
i-verbi on transitiivinen
Transitiivisesta i-verbistä muodostettu iĝi-verbi kääntää sanavartalon osoittaman toiminnan tekijään, subjektiin, itseensä.
- Mi malfermas la pordon : Avaan oven.
- La pordo malfermiĝas : Ovi avautuu.
Suomenkieliselle tällaiset refleksiiviverbit ovat yleensä helppo juttu, mutta esimerkiksi englanninkielisille ne tuottavat suuria vaikeuksia, koska englannissa samaa verbiä voi käyttää kumminpäin vaan. Siis
- I open the door.
- The door opens.
Huomattavaa on, että monesti tällaisten iĝi-verbien taustalla oleva i-verbi osoittaa jotenkin lyhytkestoista toimintaa.
- La leciono finiĝis : Oppitunti loppui.
- La prelego komenciĝos je la deka : Luento alkaa kymmeneltä.
Eiväthän aloittaminen ja lopettaminen kestä mitenkään minuutti- tai tuntitolkulla.
Jos transitiivinen i-verbi osoittaa pitkäkestoista toimintaa, kuten esimerkiksi verbit scii ja timi, tällöin sanavartalosta muodostettu iĝi-verbi osoittaa subjektin aikaansaamaa tai kokemaa toimintaa.
- La novaĵo rapide sciiĝis en la tuta urbo : Uutinen levisi nopeasti koko kaupunkiin (kirjaimellisesti ”tuli tietoon”)
- La sekvantan tagon Marta timiĝis [=ektimis], kiam… : Seuraavana päivänä Marta pelästyi, kun…
Kokonaan oma lukunsa on transitiivisista i-verbeistä muodostettujen iĝi-verbien erheellinen käyttö passiivin tapaan, mistä olen kirjoittanut toisessa artikkelissa.
i-verbi on intransitiivinen
Hyvin moni intransitiivinen i-verbi osoittaa pitkäkestoista toimintaa, esimerkiksi sidi, stari ja vivi. Tällöin vastaava iĝi-verbi osoitaa lyhytkestoista toimintaa sen lisäksi, että kyseessä on subjektin kokema toiminta.
- Li sidiĝis sur la sofo = Li eksidis sur la sofo : Hän istuutui sohvalle.
- ..li reviviĝis kaj stariĝis sur siaj piedoj. : …mies heräsi henkiin ja nousi jaloilleen.5
Monissa oppikirjoissa ei muita tapauksia juuri luetellakaan – taidetaanpa jossain väittää, ettei moisia olekaan – mutta on olemassa hyvin, hyvin pieni joukko lyhytkestoista toimintaa osoittavia intransitiivisia i-verbejä, jotka osoittavat subjektin tilan muuttumista. Näistä muodostetut iĝi-verbit ovat siinä mielessä epäsäännöllisiä, että niiden merkitys vaihtelee verbistä toiseen.
Esimerkiksi
- La pluvo ĉesis : Sade päättyi.
- La pluvo ĉesiĝis : Sade päättyi vähitellen.
tai
- La sekreto mortis kun li : Hän vei salaisuuden hautaansa.
- Mia onklo… falis sub la radojn de veturanta vagonaro kaj mortiĝis : Setäni kaatui liikkuvan junan vaunujen pyörien alle ja näin kuoli yllättäen. 6
Nykykielessä tosin tämä yllätyksellisyys ilmaistaisiin todennäköisemmin jonkin lisäsanan avulla, esim. neatendite mortis.
Muiden sanojen muuttaminen verbeiksi
Substantiivi-, adjektiivi- ja verbiluontaisten sanojen lisäksi esperantossa on
- pronomineja: mi, mia…
- numeroita: unu, du…
- prepositiota: al, anstataŭ, ĉirkaŭ…
- taulukkosanoja: kio, tia…
- yksinkertaisia adverbeja: baldaŭ, hodiaŭ…
Näistä käsittääkseni vain muutamasta harvasta voi muodostaa verbejä. Itse asiassa, mahtaako muita ollakaan kuin kourallinen prepositioista muodostettuja verbejä. Esimerkiksi
- anstataŭi, anstataŭigi, anstataŭiĝi
- ĉirkaŭi, ĉirkaŭigi
- enigi, eniĝi
Näiden merkitys on pääteltävissä alussa mainitsemani nyrkkisäännön mukaan.
- anstataŭi : korvata, ottaa jonkin/jonkun paikka
- Nenio anstataŭas la sanon : Mikään ei korvaa terveyttä.
- anstataŭigi : korvata jollakin
- Anstataŭigu la iks-sistemajn literojn per la veraj ĉapelitaj : Korvaa x-systeemin kirjaimet oikeilla hattukirjaimilla.
- anstataŭiĝi : korvautua, olla korvattavissa
- Dekclinacioj plene anstataŭiĝas per la prepozicioj : Sijamuodot ovat täysin korvattavissa prepositioilla.
Yhteenveto
Kysymykseen milloin käytetään verbien i-, igi– ja iĝi-muotoja, näyttää liittyvän toisaalta suoraan epävarmuutta, ettei tiedetä, että päätteen merkitys riippuu sanavartalosta ja verbiluontaisten vartaloiden kohdalla erityisesti siitä, onko i-päätteinen perusverbi transitiivinen vai ei. Myönteistä tällaisessa epävarmuudessa on, että ihminen tunnustaa itselleen, ettei osaa ja tarvitsee siis harjoitusta. Tällöin asia on opittavissa.
Toisaalta esiintyy täydellistä väärinymmärrystä sananmuodostuksesta, johon on hyvinkin voinut johtaa valheellinen mainonta esperanton täydellisestä loogisuudesta, ettei ole poikkeuksia. Tämä väärinymmärrys näkyy muun muassa siinä, että mitä erilaisimmista sanoista muodostetaan verbejä. Adjektiiveista väännettyjen verbien käytöstä kirjoitin aiemmin, mutta muihinkin törmää. Viimeksi hämmästyin virkkeestä
- *Lingvo kiu malsukcesas komuniki sencelas*
Sencelas? Mitä ihmettä se mukamas tarkoittaa? Cel/ on substantiiviluontainen sanavartalo, josta kyllä on olemassa i-verbi celi ”luontaisessa” merkityksessään tähdätä. Etuliite sen– tarkoittaa ilman, vailla, joten mitä on senceli : olla ilman tähtäämättä, vailla tähtäämistä? Tämä on sellaista hölynpölyä, josta poisoppiminen on varmasti työlästä.
- Suomessa on kyllä vanha, pääosin käytöstä pois jäänyt ilmaisu ”tehdä taloksi”, mutta sepä tarkoittaa asettumista taloon. Esim. ”Vieraat tekevät hyvin ja tekevät taloksi.” Tällä ei ole mitään tekemistä verbin domigi kanssa. ↩︎
- Vojaĝo al Kazohinio, Sándor Szathmári, 1938; oma suomennokseni ↩︎
- Internacia krestomatio Kabe, 1907; oma suomennokseni ↩︎
- Malnova Testamento, Zamenhof, 1916; suomennos 2. Mooseksen kirja 4:20 KR92 ↩︎
- Malnova Testamento, Londona eldono, Zamenhof; suomennos 2. kuninkaiden kirja 13:21 KR92 ↩︎
- Ekzercaro de la Fundamento, ekzerco 39 ↩︎