Kuten saimme eilen kuulla (ks. esim. tiedote täällä Finna babilejossa), Duolingon foorumit sulkeutuvat muiden kuin harjoitus­tehtävien osalta reilun kuukauden päästä. Ilmoitus on luonnollisesti poikinut paljon kysymyksiä ja aiheuttanut hämmennystä. Vaikka olen pitkään käyttänyt Duolingoa, osallistunut sen foorumeilla käytäviin keskusteluihin, minkä lisäksi olen toiminut ja toimin edelleen suomen kurssilla (opetus­kielenä englanti) moderaattorina, ei minulla ole mitään sisä­piirin tietoa – en ole Duolingon palkka­listalla. Koetan kuitenkin parhaani kykyni mukaan selventää, miten tähän tilanteeseen on tultu.

Duolingon synty

Yhdys­valtalaisen Carnegie Mellon ‑yliopiston professori Luis von Ahn (tuttu mm. monista TED-puheista) ja tämän oppilas Severin Hacker saivat vuonna 2009 idean luoda jotain, jonka avulla he voisivat tarjota ilmaista kielten opetusta koko maailmalle. Alku­rahoituksen he saivat parilta säätiöltä ja lisää rahaa he saivat pääoma­sijoittajilta päätettyään luoda Duolingo-nimisen yrityksen. Duolingo-sovellus Applen Ios-laitteille julkistettiin 2012 ja Android-laitteille seuraavana vuonna. Tässä vaiheessa Duolingolla oli kolme miljoonaa käyttäjää.

Yhtiö kasvoi voimakkaasti, ja vuoden 2019 lopussa aktiivisia käyttäjiä oli 30 miljoonaa. Kaiken kaikkiaan rekisteröityneitä oli tuolloin yli 200 miljoonaa. Näillä määrillä Duolingo oli kasvanut maailman suosituimmaksi kielten oppimis­alustaksi.

Tähän asti Duolingon sisällön olivat tuottaneet lukuisat vapaa­ehtoiset, joista suurin osa halusi edistää ”oman” kielensä osaamista maailmalla. Näiden vapaa­ehtoisten turvin Duolingon kieli­valikoima onkin kasvanut siten, että sen avulla voi tällä hetkellä opiskella 19 kieltä, monia useiden kielten kautta. Kärki­sijaa pitänee englanti, jota voi oppia peräti 21 kielen avulla¹.

Listautuminen pörssiin

Duolingo-yhtiö päätti listautua New Yorkissa sijaitsevaa NASDAQ-pörssiin 2021. Samaan aikaan yhtiö päätti, että sisällön tuottajille on syytä maksaa palkkaa. Tämä on mielestäni reilua, kuuluuhan työstä maksaa palkka. Rekrytointi vain on pahasti kesken, mistä syystä päivityksiä sisältöön ei ole tullut vähään aikaan. Näin on varsinkin pienten kielten kohdalla, joihin lukeutuvat sekä esperanto että suomi.

Liiketoimintamalli

Duolingon kurssit ovat alku­peräisen idean mukaisesti edelleen ilmaisia. Kurssien yhteyteen on kuitenkin rakennettu maksullisia houkuttimia, joista keskeisin on ”putki”, streak². Sovellus nimittäin pitää kirjaa, teetkö harjoituksesi päivittäin. Jos et tee, opiskelu­putkesi katkeaa. Tämän estämiseksi käyttäjän on joko muisteltava harjoitella joka päivä tai hankittava ”katkeamisesto­mekanismeja”, jotka yllätys, yllätys ovat maksullisia. Vaikka putken katkeamisesta ei varsinaisesti seuraa mitään eli et menetä saamiasi pisteitä, opinto­suoritukset eivät nollaudu, ihmis­mieli kuitenkin toimii siten, että mitä pidempi putki, sitä hanakammin haluat sen säilyttää – putki kun nimittäin näkyy kaikille.

Duolingon toisen pääasiallisen, itse asiassa aavistuksen isomman tulon­lähteen muodostavat mainokset, joita näytetään käyttäjile, jotka eivät maksa sovelluksen käytöstä.

Duolingon liiketoiminta­malli on siis ns. freemium eli ydin­toiminnot – tässä tapauksessa kielten opiskelu – on ilmaista, mutta lisä­ominaisuuksista – siis putken pitämisestä ja mainosten välttämisestä – täytyy maksaa. Duolingo ilmoitti vuonna 2019, että sen käyttäjistä vain alle kaksi prosenttia on hankkinut maksullisen jäsenyyden. Freemium-malliin perustuvan liike­toiminnan nyrkkisääntö on, että noin neljä prosenttia käyttäjistä täytyy saada maksamaan, jotta homma kannattaisi. On siis epäselvää, pääseekö Duolingo omilleen vai tuottaako tappiota.

Foorumit

Harjoitus­tehtävien lisäksi keskeinen osa alusta alkaen ovat olleet foorumit, joita on yleisen foorumin lisäksi jokaiselle kieli­parille (opetus­kieli + opetettava kieli). Lisäksi jokaiseen harjoitukseen liittyy oma keskustelu. Tarkoitus on ollut, että harjoituksiin liittyvissä keskusteluissa keskusteltaisiin harjoituksesta ja kieli­parin yleisellä foorumilla yleisesti ao. kielestä ja sen opiskeluun liityvistä asioista.

Itsekin olen kirjoittanut suomen foorumille lukuisia artikkeleita, joissa olen valottanut mm. suomen kielen historiaa, suomalaisia etunimi­käytäntöjä ja lukuisten pikku­sanojen (esim. melko ↔ melkoinen) käyttöä.

Valitettavasti Duolingon foorumit eivät ole välttyneet kaikkialle tunkevasta internet­roskasta. Jälleen kerran esperanto ja suomi ovat pieninä kielinä välttyneet pahimmalta. Foorumeille yritetään työntää kaiken­laisia mainoksia, mutta onneksi nämä jäävät aika hyvin automatiikan haaviin.

Jokaista artikkelia ja kommenttia voi peukuttaa. Ideahan on tietysti, että lukijat pystyisivät erottamaan jyvät akanoista ja kielteisten peukutusten ylittäessä myönteisten määrän (peukutukset ovat tällöin ns. pakkasen puolella) ao. kirjoitus päätyisi Duolingon tarkistettavaksi. Tarkistuksista vastaavat sekä moderaattorit (siis minä suomen osalta) että Duolingon kehitys­tiimien jäsenet. Jo muutaman kuukauden ajan negatiivinen peukuttaminen on ollut systemaattista. Jotkut tai toden­näköisemmin jotkin botit kiertävät foorumeita painamassa peukkuja alaspäin, koska muuten ei ole selitettävissä sitä, että joidenkin ihan asiallisten kirjoitusten peukutus­lukema on kymmeniä pykäliä pakkasen puolella.

Kaikki tämä roska aiheuttaa yhä enemmän työtä Duolingolle. Palvelin­tilaa ja tiedonsiirto­kaistaa kuluu, työntekijöitä joudutaan siirtämään pois sovelluksen ja sisällön kehittämisestä roskan torjumiseen. Niinpä vähentääkseen kustannuksiaan Duolingo-yhtiö päätti nyt sulkea ne foorumit, jotka eivät liity harjoitustehtäviin.

1. Katso Duolingon julkaisema artikkeli kielten jakautumisesta (englanniksi). ↩︎
2. Katso artikkelini Duolingo (esperantoksi). ↩︎