Juha Metsäkallas

kirjoitettuja vastauksia

Esillä 15 vastausta, 1 - 15 (kaikkiaan 166)
  • vastauksia
    Juha Metsäkallas
    Osallistuja

    Mitä tulee sanaan (velan)perintä, eikös kyseessä ole nimenomaan rahan kerääminen velalliselta siten, että velka tulee ainakin osittain maksetuksi. Tällöin mielestäni ŝuldokolektado on kaikkein selkein ilmaisu. Kun kerran ulosotto on lain pohjalta annettuun tuomioon perustuvaa viranomaistoimintaa, juĝa ŝuldokolektado kuulostaa sopivalta ilmaisulta.

    0
    0
    Juha Metsäkallas
    Osallistuja

    Kaikki kolme sanaa tosiaan ovat PIV:ssä, mutta huomattavaa on, että vain ekzekuti on virallinen, sillä se on peräti fundamenta. Kahta muuta ei ole hyväksytty edes missään oficiala aldonossa, joten niitä on pidettävä uudissanoina. Tosin sanan ekzekutivo kohdalla lähes sadan osuman löytyminen osoittaa, että sana on yleisesti käytetty. Voi olla, että Akademio on käsitellyt sanaa, muttei ole ottanut siihen kantaa. Jos Akademio olisi ottanut kannan sanaa vastaan, PIV:ssä varmasti lukisi, että sanaa tulisi välttää.

    0
    0
    Juha Metsäkallas
    Osallistuja

    Pidän itseäni hyvin pitkälti bonalingvistinä eli kavahdan liian kapea-alaisten uudissanojen luomista. Suosikkiesimerkkini tällaisesta on hospitalo, joka kai alkujaan (1-a OA) tarkoitti mitä tahansa sairaalaa. Sana on kuitenkin jäänyt bonalingvistisen malsanulejon jalkoihin. Jostain kumman syystä jotkut haluavat pitää sen väkisin hengissä, joten he väittävät sen tarkoittavan kenttäsairaalaa tai jotain vastaavaa.

    Olen Sakarin kanssa samaa mieltä, että parempi on menetelmä, jossa on yleiskäsite ja siitä eri tavoin johdettuja eriytettyjä merkityksiä. Siis että on kamerao, josta johdetaan fotokamerao, televida kamerao, varmokamerao jne. Tällainen sananmuodostuksen menetelmä on osoittautunut paremmin aikaa kestäväksi kuin liian kapea-alaisten sanojen varaan laskettu sananmuodostus.

    0
    0
    Juha Metsäkallas
    Osallistuja

    Totta, aiheesta on saatu aikaiseksi soppa.

    Sanan photograph keksi brittiläinen tieteilijä John Herschel vuonna 1838, kun hän yhdisti kreikan sanat φῶτός (fōtós, genetiivi sanasta φῶς, valo) ja γραφή (grafí, piirtäminen, kirjoittaminen), jotka yhdessä tarkoittavat valolla piirtämistä. Sana sittemmin levisi moniin kieliin, ml. useisiin eurooppalaisiin indoeurooppalaisiin, joista Zamenhof sen luultavasti nappasi sen.

    PIV:n mukaan hakusana on verbi fotografi ja toiminnan tuloksena syntyvä fotografaĵo on sen johdannainen. Sekä verbi että tuo substantiivi on merkitty fundamentoiksi. Huomaa, että ne mainitaan kuitenkin vain Ekzercarossa, ei Universala vortarossa.

    Sittemmin sana on lyhentynyt monissa kielissä, joten 9-a OA:han otettiin mukaan lyhyempi muoto foto johdannaisineen ml. mainitsemasi fotilo.

    Fundamenta on sana kamero ainakin merkityksessä kamari (huone). Ilmeisesti fundamentaa on myös merkitys ”koneessa tai elimessä oleva suljettu tila”. Vrt. esim. [en] chamber mm. tarkoittamassa aseen patruunapesää.

    Valokuvauslaitetta tarkoittava sana kamera tulee latinan ilmaisusta camera obscura, pimeä huone. Ensimmäiset valokuvathan otettiin niin, että valoa päästettiin pieni määrä muuten pimeään laatikkoon. Niinpä mm. PIV antaa sanalla kamero kolmannenkin merkityksen, kamerao.

    Sana kamerao on PIV:n mukaan puolestaan uudissana, joka ilmeisesti on luotu erottamaan se sanan kamero kahdesta muusta merkityksestä.

    On todellakin perin onnetonta, että kamerao on rajattu tarkoittamaan vain liikkuvaa kuvaa tallentavaa kuvauslaitetta.

    0
    0
    Juha Metsäkallas
    Osallistuja

    La Universitato de Oslo ŝanĝis sian retejon, kaj oni ne plu povas elŝuti la verkon Matematika kaj Stokastika Terminaro Esperanta de la universitato sen esti ĝia membro. Laŭ la informo de la universitato oni transigas verkojn al la nacia esplorarkivo dum la aŭtuno 2025, sed mi ne scias, ĉu la verko denove estos elŝtutebla post la transigo.

    0
    0
    Juha Metsäkallas
    Osallistuja

    Lisäsin kuvauksen sivustosta Balotilo, jota on testannut mm. UEA valitessaan taloustoimikuntaansa.

    0
    0
    Juha Metsäkallas
    Osallistuja

    Lisäsin kuvauksen sivustosta Ligiloj el Esperantujo.

    0
    0
    Juha Metsäkallas
    Osallistuja

    Kiitos, Sakari, painovirheen huomaamisesta. Korjasin sen.

    Olen samaa mieltä nimitysten skotero ja skutilo erosta, joten muutin sen.

    Yhteiskäyttöisyys tosiaan hakee vielä sopivaa ilmaisua. Päädyin ilmaisuun pruntbiciklo siksi, että löysin sivuja, jossa sitä käytetään, minkä lisäksi se selkeästi kuvaa, mistä on kyse.

    On totta, että Japanin vuosisataisen päätien, Edon ja Kioton yhdistäneen Tōkaidō-tien (東海道, itäinen merentie), käytännössä korvanneen luotijunan Šinkansenin (新幹線, uusi runkolinja), esperantoksi Ŝinkanseno, nimi voidaan kääntää myös muotoon nova trunklinio. Väitän kuitenkin, että tällöin nimi on käännetty englannin kautta, koska englannin sanalla trunk on tuollainen kuvaannollinen merkitys (ks. esim. Merriam-Webster), jota eivät PIV tai ReVo tunne esperanton sanalle trunko.

    Toinen merkitys, jossa näin käytettävän nimitystä trunklinio, liittyy öljyputkiin. Tällöin nimityksellä tarkoitetaan nähtävästi pitkän matkan putkia. Sen sijaan löytämäni nimityksen ĉeflinio käyttötapausten joukossa oli useita liikenteeseen liittyviä, joten valitsin tuon nimityksen.

    0
    0
    Juha Metsäkallas
    Osallistuja

    Artikkelin lähteissä mainitsemassani Helsingin Sanomien artikkelissa Turku upposi kymmenien vuosien limboon todetaan, että vuosi hukattiin superbussiin. Superbussin nosti vuonna 2014 keskusteluun ison valtuustoryhmän napamiehiin (kyllä, nimenomaan mies) kuulunut valtuutettu, joka näki moisissa tilaisuuden kerätä ääniä vanhuksilta. Mitä superbussilla tuolloin tarkoitettiin ei ollut ihan yksiselitteistä, mutta valtuutettu maalasi kuvan sähkökäyttöisestä, ei-ajojohtimia käyttävästä nivelbussista. Ongelma vain oli, ettei vuonna 2014 tuollaisia tainnut olla olemassakaan. No, joka tapauksessa asiasta laadittiin selvitys, josta tuli täysi farssi (lue lisää mainitusta Hesarin artikkelista).

    Superbussit pulpahtivat kuin korkki pinnalle jälleen kesällä 2025, jolloin kaupungin­valtuusto päätti uudelleen teettää selvityksen superbusseista. Superbusseilla tarkoitetaan nyt selkeästi sähkökäyttöistä, ei-ajojohtimia käyttävää nivelbussia, jota liikennöidään bussimetron tapaan. Tai no selkeästi ja selkeästi, sillä julkaistussa havainnekuvasta ja lehtitiedoista ei tarkalleen ottaen käy ilmi oleellisia asioita.

    Jotta bussimetro toimisi kunnolla, busseille pitäisi rakentaa pysäkit, jotka muistuttaisivat hyvin pitkälti raitiovaunupysäkkejä, joiden hintakin olisi sen mukainen. Bussimetron tulisi kulkea merkittäviä osia matkastaan kokonaan erillään muusta tieliikenteestä omassa ”rännissään”, jotta sen kapasiteetti ja nopeus saataisiin hyödynnettyä. Havainnekuvan erillinen kaista ei riitä.

    Kumipyörällisen kaupunkibussin käyttöikä on 12–16 vuotta. Suomen sääolosuhteissa käyttöikä asettuu yleensä lähelle tuota alarajaa. Raitiovaunujen käyttöiäksi lasketaan yleensä 30 vuotta, joten busseja joudutaan ostamaan kaksi, kolme kappaletta samalle ajalle. Kun pysäkkien ja erillisten ”rännien” rakentamisen kustannukset ynnä lyhyempi käyttöikä otetaan huomioon, bussimetro on oikeasti nähtävä välivaiheena ennen raitiotien rakentamista.

    Turussa kesällä 2025 tehty runkolinjauudistus riittää kaupungin nykyisellä kasvuvauhdilla enintään noin kymmeneksi vuodeksi. Kun kerran bussimetron kapasiteetti on pienempi kuin raitiotien, herääkin kysymys, kuinka taloudellisesti järkevää on rakentaa bussimetro, jonka kapasiteetti riittäisi korkeintaan muutamaksi vuodeksi. Taitaa olla niin, että vuosien limbossa aika ajoi superbussien ohitse.

     

    0
    0
    Juha Metsäkallas
    Osallistuja

    Pravas, ke firmo en la senco de kompanio aŭ entrepreno nuntempe estas arkaika.

    La latina vorto firmus signifas ”solida”, ”stabila”, kio referencas al la konfirmado de kontrakto aŭ engaĝiĝo. De tie estas mallonga vojo al la itala vorto firma, kiu signifas kompanion aŭ entreprenon, enton kiu agas laŭ kontraktoj kaj engaĝiĝoj. La vorto ankaŭ eniris aliajn latinidajn lingvojn. Ekzemple, la franca firme signifas entreprenon. La hispana prenis ambaŭ signifojn: firma signifas subskribon (la konfirmado de kontrakto ja povas okazi per subskribo) kaj firme entreprenon.

    Zamenhof prenis tiun latinan signifon por la radiko firm/, sed la italan kaj francan signifon por la substantivo firmo. Kvankam mi supozas, ke la afero estas ankoraŭ oficiale tiel, alivorte la Akademio ne esprimis sian opinion pri tio, praktike preskaŭ ĉiuj nuntempe uzas la neologismon firmao, kiam ili parolas pri kompanio aŭ entrepreno.

    0
    0
    Juha Metsäkallas
    Osallistuja

    Lisäsin kuvauksen radioasemasta Radio 3zzz.

    0
    0
    Juha Metsäkallas
    Osallistuja

    Usein esitetty kysymys erilaisissa esperantoyhteyksissä on, mitä kieliä kukin osaa. Suomeksi siis käytetään verbiä ”osata”, mutta esperantoksi olen törmännyt lukuisiin: povi, scipovi, paroli, regi… Tämä on mielestäni kovin hämmentävää, koska Zamenhof käytti yksinomaan verbiä posedi:

    Mi posedas ankaŭ tre malbone la anglan lingvon.

    Suomeksi tuon voi kääntää ”olla hallussa” tai sitten ”osata”.

    Kääntäjä Kersti Juva kertoo mainiossa teoksessaan Löytöretki suomeen (ks. artikkelini kirjasta), kuinka englannin verbin can merkitys on vuosien saatossa muuttunut epämääräisemmmäksi niin, että nykyään se voi tarkoittaa mitä tahansa voimista, kykenemistä, luvan olemista jne. Ehkäpä tuon takia ainakin englannin puhujat käyttävät kielen osaamisesta herkästi verbiä povi.

    0
    0
    Juha Metsäkallas
    Osallistuja

    Nimitystä on näemmä pohdittu myös Vortaro-blogo-nimisessä blogissa. Tuota blogia pitää britti John C. Wells, ja sen tarkoitus on toimia keskustelufoorumina hänen kirjansa Concise Esperanto and English Dictionary seuraavaa laitosta varten.

    Wells esittää nimitystä tapiŝtranĉilo tai ŝovklinga tranĉilo, jos haluaa korostaa sitä, että terän saa vedettyä veitsen sisään. Tosin yksi artikkelin kommentoija huomauttaa, että tuo termi tuo helposti mieleen stiletin.

    0
    0
    Juha Metsäkallas
    Osallistuja

    Lisäsin lyhyen kuvauksen Internacia Retradiosta.

    0
    0
    Juha Metsäkallas
    Osallistuja

    Mainitsin artikkelissa, ettei sanalle podcast ole (vielä) syntynyt yleisesti tunnnettua suomen­kielistä vastinetta. Kirjoitin artikkelin loppuvuodesta 2021, jonka jälkeen tilanne on hieman muuttunut. Toki sana podcast on edelleen yleisin, mutta yhä enemmän olen törmännyt ilmaisuun ”äänijulkaisu”. Minusta tuo on hyvä ilmaisu, joten otanpa sen käyttööni.

    0
    0
Esillä 15 vastausta, 1 - 15 (kaikkiaan 166)