Juha Metsäkallas

Lisäsin kuvauksen sivustosta Ligiloj el Esperantujo.

Artikkelin lähteissä mainitsemassani Helsingin Sanomien artikkelissa Turku upposi kymmenien vuosien limboon todetaan, että vuosi hukattiin superbussiin. Superbussin nosti vuonna 2014 keskusteluun ison valtuustoryhmän napamiehiin (kyllä, nimenomaan mies) kuulunut valtuutettu, joka näki moisissa tilaisuuden kerätä ääniä vanhuksilta. Mitä superbussilla tuolloin tarkoitettiin ei ollut ihan yksiselitteistä, mutta valtuutettu maalasi kuvan sähkökäyttöisestä, ei-ajojohtimia käyttävästä nivelbussista. Ongelma vain oli, ettei vuonna 2014 tuollaisia tainnut olla olemassakaan. No, joka tapauksessa asiasta laadittiin selvitys, josta tuli täysi farssi (lue lisää mainitusta Hesarin artikkelista).

Superbussit pulpahtivat kuin korkki pinnalle jälleen kesällä 2025, jolloin kaupungin­valtuusto päätti uudelleen teettää selvityksen superbusseista. Superbusseilla tarkoitetaan nyt selkeästi sähkökäyttöistä, ei-ajojohtimia käyttävää nivelbussia, jota liikennöidään bussimetron tapaan. Tai no selkeästi ja selkeästi, sillä julkaistussa havainnekuvasta ja lehtitiedoista ei tarkalleen ottaen käy ilmi oleellisia asioita.

Jotta bussimetro toimisi kunnolla, busseille pitäisi rakentaa pysäkit, jotka muistuttaisivat hyvin pitkälti raitiovaunupysäkkejä, joiden hintakin olisi sen mukainen. Bussimetron tulisi kulkea merkittäviä osia matkastaan kokonaan erillään muusta tieliikenteestä omassa ”rännissään”, jotta sen kapasiteetti ja nopeus saataisiin hyödynnettyä. Havainnekuvan erillinen kaista ei riitä.

Kumipyörällisen kaupunkibussin käyttöikä on 12–16 vuotta. Suomen sääolosuhteissa käyttöikä asettuu yleensä lähelle tuota alarajaa. Raitiovaunujen käyttöiäksi lasketaan yleensä 30 vuotta, joten busseja joudutaan ostamaan kaksi, kolme kappaletta samalle ajalle. Kun pysäkkien ja erillisten ”rännien” rakentamisen kustannukset ynnä lyhyempi käyttöikä otetaan huomioon, bussimetro on oikeasti nähtävä välivaiheena ennen raitiotien rakentamista.

Turussa kesällä 2025 tehty runkolinjauudistus riittää kaupungin nykyisellä kasvuvauhdilla enintään noin kymmeneksi vuodeksi. Kun kerran bussimetron kapasiteetti on pienempi kuin raitiotien, herääkin kysymys, kuinka taloudellisesti järkevää on rakentaa bussimetro, jonka kapasiteetti riittäisi korkeintaan muutamaksi vuodeksi. Taitaa olla niin, että vuosien limbossa aika ajoi superbussien ohitse.

Lisäsin kuvauksen radioasemasta Radio 3zzz.

Nimitystä on näemmä pohdittu myös Vortaro-blogo-nimisessä blogissa. Tuota blogia pitää britti John C. Wells, ja sen tarkoitus on toimia keskustelufoorumina hänen kirjansa Concise Esperanto and English Dictionary seuraavaa laitosta varten.

Wells esittää nimitystä tapiŝtranĉilo tai ŝovklinga tranĉilo, jos haluaa korostaa sitä, että terän saa vedettyä veitsen sisään. Tosin yksi artikkelin kommentoija huomauttaa, että tuo termi tuo helposti mieleen stiletin.

Mainitsin artikkelissa, ettei sanalle podcast ole (vielä) syntynyt yleisesti tunnnettua suomen­kielistä vastinetta. Kirjoitin artikkelin loppuvuodesta 2021, jonka jälkeen tilanne on hieman muuttunut. Toki sana podcast on edelleen yleisin, mutta yhä enemmän olen törmännyt ilmaisuun ”äänijulkaisu”. Minusta tuo on hyvä ilmaisu, joten otanpa sen käyttööni.

Muzaikon lähetykset poikki olivat keväällä 2025, mutta nyt radio soi taas.

Onko tuolla Arcaicam Esperantomilla kirjoitettu mitään? En siis tarkoita mitään opasta, ohjetta, kuinka sitä kirjoitetaan, vaan jotain teosta, joka olisi kirjoitettu sillä.