Kielet ennen meitä
Ostin kirjamessuilta tiedetoimittaja Topias Haikalan kirjoittaman kirjan Kielet ennen meitä. Se kertoo eurooppalaisten kielten, erityisesti Itämeren alueella puhuttujien kielten historiasta viimeisten 10 000 vuoden ajalta. Minua kiinnosti, mikä on kielitieteilijöiden tämänhetkinen näkemys eri kielten syntyperästä ja historiasta.
Sakari Kauppinen
Mitä on digitaalinen esperantoksi?
Eurooppalaisten aikoinaan omaksuessa arabeilta nykyisin käyttämämme ns. arabialaiset numerot näiden mukana tuli nolla, arabiaksi صفر
Juha Metsäkallas
Sekavat sanat rifuzi ja rezigni
Tämä on kolmas kirjoitukseni esperanton sananmuodostuksesta ja sanojen merkitysalasta. Tällä kertaa aiheena ovat ainakin minulle päävaivaa aiheuttaneet rifuzi (rifuziĝi) ja rezigni.
Ekzekuti, ekzekucio, ekzekutivo
Minua ovat pitkään vaivanneet nämä kolme sanaa, joiden merkitykset eivät noudata oikein mitään logiikkaa.
Esperanton sanamuodostuksesta
Eräässä keskusteluketjussa täällä ihmeteltiin, miksi esperantossa kamerao tarkoittaa kaikenlaisia kuvauslaitteita mutta ei valokuvauskameraa.
Filmo, filmeto, video… – mitä mikin tarkoittaa?
Esperantujossa törmää ainakin seuraaviin sanoihin: filmo, filmeto, video, videaĵo. Näitä tunnutaan käytävän hyvin vapaasti ja usein keskenään vaihtaen. Näinhän ei asia tietenkään ole. PIV määrittelee sanan filmo tarkoittavan selluloidista, celuloido, tai asetaatista, acetato, tehtyä nauhaa, johon on valoitettu kuvia, jotka nopeasti projektorilla heijastettuna jollekin pinnalle luo vaikutelman liikkeestä. Näihän tietysti oli elokuvan alkuaikoina, kun juna…