finnalingvaj

suomenkieliset artikkelit

Ensimmäiset sata artikkeliani

Jaa-ha, täytyypä vissiin noudattaa jonkin­laisia julkaisu­alan perinteitä, ja tällaisen merkki­paalun, kuten sadannen artikkelin, kohdalla kirjoittaa muistelu. Liityin alku­vuodesta 2018 Suomen Esperanto­liiton EAF:n silloiseen Yahoo-ryhmään, johon saattoi lähettää viestejä sekä selain­liittymän kautta että sähkö­postitse. No, selain­liittymä oli kökkö käyttää. Sähkö­postitse lähettäminen tietty toimi, mutta oli jotenkin kasari­henkistä. Postitus­listassa oli kaksi ongelmaa. Ensimmäinen liittyi listan käyttöön. Lista…

Musiikin tallennusvälineiden lyhyt historia

Mitä on esperantoksi soittaa, toistaa musiikkia jollain laitteella?

Aikoinaan musiikki oli kuultavissa ainoastaan esitys­hetkellä, kun soittajat sitä soittivat. Tällaista musiikin esittämistä kuvaa tietysti verbi ludi. La folkmuzikisto ludas violonon. Sitten keksittiin radio, jolla ääntä saattoi lähettää kilo­metrien päähän. La radiostacio X3M elsendas plejparte svedlingvan muzikon. Toinen suuri keksintö oli, kun musiikkia saattoi ryhtyä tallentamaan jollekin tallennus­välineelle, konservejo. Musiikin tallentamiseen sopivia äänitallennus­välineitä, aŭdaĵaj konservejoj,…

Sosiolektinen kolmikko

Pari kertaa olen törmännyt nimeen Arcaicam Esperantom eli muinais­esperantoon, mutten ole jaksanut tutustua sen enempää aiheeseen. Hiljattain kuitenkin törmäsin teokseen nimeltä International Terminological Key (ITK), jonka tekijä on sama Manuel Halvelik. Mistä ja kenestä on kysymys? Kamiel Vanhulle, joka tunnetaan paremmin kirjailija­nimellään Manuel Halvelik, oli alankomaalainen tähti- ja kieli­tieteilijä sekä esperantisti. Tässä artikkelissa käsittelen hänen kieli­tieteellistä…

Mitä Aristoteles sanoisi loppukysymyksestä?

Englannin kielessä harrastetaan loppu­kysymyksiä eli väite­lauseen loppuu lisätään kysymys, jolla saatetaan koko väite kyseen­alaiseksi, eikö saatetakin? Minusta tällaiset loppu­kysymykset ovat erittäin raivostuttavia, eivätkö olekin? Loppu­kysymykset luovat kielteisellä tavalla lapsellisen vaikutelman, aivan kuin puhuja ei olisi osannut aluksi päättää todetako vai kysyäkö. Valitettavasti jotkut harrastavat näitä loppu­kysymyksiä esperantossakin. Aristoteleen logiikka Kaikille pitäisi olla ainakin nimenä tuttu…

Mandariinikiina on esperantoa helpompaa!

tilasto sen kertoo

Yliopistosta valmistuakseen unkarilaisten opiskelijoiden on suoritettava erillinen kielikoe. Libera folio -lehti on julkaissut artikkelin, jossa on tilasto vuoden 2020 osallistuja­määristä. Tilastoon on otettu mukaan kaikki kielet, joita vähintään kymmenen kokelasta yritti suorittaa. Tässä tilastosta ote, jossa mukana kolme helpointa ja vaikeinta kieltä. Suomen­kielen kannattajia tämä tietysti sykähdyttää, mutta siitä en ajatellut kirjoittaa. Kyllä, luit oikein. Helpoksi…

Malbona pomo!

Hatsune Miku lienee maailman tunnetuin vokaloidi. Että siis mikä? Vocaloid on Yamaha-yhtiön kehittämä äänisynteesi­­ohjelmisto, laulu­­syntetisaattori. Synteti­saattori perustuu ihmisen laulamiin ääniin, jotka on analisoitu ja pilkottu pätkiin, joita yhdistelemällä voidaan tuottaa halutun kielen mukaiset äänteet laulun muodossa. Ääni­­pätkät on kerätty ääni­­pankkiin, josta niitä voidaan valita partituuri­­muokkaimen avulla teokseksi. Perus­­ohjelmiston kolmas osa on synteesi­­moottori, joka muuttaa partituurin…