Ensimmäiset sata artikkeliani
Jaa-ha, täytyypä vissiin noudattaa jonkinlaisia julkaisualan perinteitä, ja tällaisen merkkipaalun, kuten sadannen artikkelin, kohdalla kirjoittaa muistelu. Liityin alkuvuodesta 2018 Suomen Esperantoliiton EAF:n silloiseen Yahoo-ryhmään, johon saattoi lähettää viestejä sekä selainliittymän kautta että sähköpostitse. No, selainliittymä oli kökkö käyttää. Sähköpostitse lähettäminen tietty toimi, mutta oli jotenkin kasarihenkistä. Postituslistassa oli kaksi ongelmaa. Ensimmäinen liittyi listan käyttöön. Lista…
Juha MetsäkallasMusiikin tallennusvälineiden lyhyt historia
Mitä on esperantoksi soittaa, toistaa musiikkia jollain laitteella?
Aikoinaan musiikki oli kuultavissa ainoastaan esityshetkellä, kun soittajat sitä soittivat. Tällaista musiikin esittämistä kuvaa tietysti verbi ludi. La folkmuzikisto ludas violonon. Sitten keksittiin radio, jolla ääntä saattoi lähettää kilometrien päähän. La radiostacio X3M elsendas plejparte svedlingvan muzikon. Toinen suuri keksintö oli, kun musiikkia saattoi ryhtyä tallentamaan jollekin tallennusvälineelle, konservejo. Musiikin tallentamiseen sopivia äänitallennusvälineitä, aŭdaĵaj konservejoj,…
Sosiolektinen kolmikko
Pari kertaa olen törmännyt nimeen Arcaicam Esperantom eli muinaisesperantoon, mutten ole jaksanut tutustua sen enempää aiheeseen. Hiljattain kuitenkin törmäsin teokseen nimeltä International Terminological Key (ITK), jonka tekijä on sama Manuel Halvelik. Mistä ja kenestä on kysymys? Kamiel Vanhulle, joka tunnetaan paremmin kirjailijanimellään Manuel Halvelik, oli alankomaalainen tähti- ja kielitieteilijä sekä esperantisti. Tässä artikkelissa käsittelen hänen kielitieteellistä…
Mitä Aristoteles sanoisi loppukysymyksestä?
Englannin kielessä harrastetaan loppukysymyksiä eli väitelauseen loppuu lisätään kysymys, jolla saatetaan koko väite kyseenalaiseksi, eikö saatetakin? Minusta tällaiset loppukysymykset ovat erittäin raivostuttavia, eivätkö olekin? Loppukysymykset luovat kielteisellä tavalla lapsellisen vaikutelman, aivan kuin puhuja ei olisi osannut aluksi päättää todetako vai kysyäkö. Valitettavasti jotkut harrastavat näitä loppukysymyksiä esperantossakin. Aristoteleen logiikka Kaikille pitäisi olla ainakin nimenä tuttu…
Mandariinikiina on esperantoa helpompaa!
tilasto sen kertoo
Yliopistosta valmistuakseen unkarilaisten opiskelijoiden on suoritettava erillinen kielikoe. Libera folio -lehti on julkaissut artikkelin, jossa on tilasto vuoden 2020 osallistujamääristä. Tilastoon on otettu mukaan kaikki kielet, joita vähintään kymmenen kokelasta yritti suorittaa. Tässä tilastosta ote, jossa mukana kolme helpointa ja vaikeinta kieltä. Suomenkielen kannattajia tämä tietysti sykähdyttää, mutta siitä en ajatellut kirjoittaa. Kyllä, luit oikein. Helpoksi…
Malbona pomo!
Hatsune Miku lienee maailman tunnetuin vokaloidi. Että siis mikä? Vocaloid on Yamaha-yhtiön kehittämä äänisynteesiohjelmisto, laulusyntetisaattori. Syntetisaattori perustuu ihmisen laulamiin ääniin, jotka on analisoitu ja pilkottu pätkiin, joita yhdistelemällä voidaan tuottaa halutun kielen mukaiset äänteet laulun muodossa. Äänipätkät on kerätty äänipankkiin, josta niitä voidaan valita partituurimuokkaimen avulla teokseksi. Perusohjelmiston kolmas osa on synteesimoottori, joka muuttaa partituurin…