finnalingvaj

suomenkieliset artikkelit

Miten kirjoittaa esperanton erikoiset kirjaimet? (osa 1)

Usein esitettyjen kysymysten kärjessä erilaisilla esperantofoorumeilla on kysymys, miten kirjoittaa esperanton erikoiset kirjaimet, siis ne hatulliset ĉ, ĝ, ĥ, ĵ, ŝ ja ŭ. Aloitan tässä artikkelisarjan, joka toivottavasti selventää, mistä on kysymys ja kuinka ”ongelma” on ratkaistavissa. Tämän artikkelin teksti asennusohjeineen on ladattavissa Dropboxistani. Taustaa Zamenhoffin aikoihin käytettiin mekaa­nisia kirjoituskoneita, joissa oli kahden­laisia merkkejä: kirjoituspäätä…

Nombro aŭ numero aŭ cifero?

Suomeksi puhutaan usein pelkästään numeroista, mutta esperanto tekee eron eri numerokäsitteiden välillä. Niinpä esperantoksi on kolmenlaisia numeroita: Nombro ilmaisee määrää tai matemaattista suhdetta. la nombro de personoj: ihmisten lukumäärä 14 estas pli granda nombro ol 13: 14 on isompi luku kuin 13 Numero on jonkin lukusarjan osa. la numero de la domo: talon numero la lasta numero…

Sanan ”apenaŭ” käännös nykysuomeksi

Lernun sanastossa, Reta vortarossa ja monien tuntemassa WSOY:n valko-vihreä-kantisessa taskusanakirjassa vuodelta 1982 sana apenaŭ on käännetty sanaksi ”tuskin”. PIV:n esimerkit kääntyvät siis: Tio kostas apenaŭ kvin frankojn: Tuo maksaa tuskin viittä frangia. Li apenaŭ scias legi: Hän tuskin osaa lukea. Nykyihminen ymmärtää nuo lauseet niin, että jokin ei maksa edes viittä frangia ja että hän…

Kiel mi esperantiĝis

Jokainen esperantisti joutuu selittämään. Muut esperantistit kysyvät, ”kiel vi esperantiĝis” eli kuinka sinusta tuli esperantisti. Kaikki muut sitten ihmettelevät, miksi ihmeessä ryhdyit edes harrastamaan, koska eihän esperantolla tee mitään jne. Kysymys on siis oikeastaan kial, kiam kaj kiel vi esperantiĝis. En muista tarkalleen, milloin ensimmäinen kosketukseni tapahtui, mutta jossain yläaste-lukioiässä käteeni tupsahti ruskeakantinen Paŝoj al…