Kiel aliĝi al la UK
pliaj spertoj
En antaŭa afiŝo mi skribis pri kiel aliĝi al UEA kaj pri kelkaj idiotaj spertoj, kiujn mi havis dum mia aliĝo. Ĉi-kaze temas pri aliĝo al la UK mem en Lahtio en la venonta somero. Merkredo Mi retumas al la retejo de UEA kaj ensalutas uzante mian salutnomon kaj pasvorton. Ĉi tiel mi intencas eviti enigi…
Juha MetsäkallasEsperanton verbit (osa 2)
esperanton partisiipit
Partisiipit Siinä missä suomessa on useita infinitiivimuotoja, esperantossa on vain yksi: A-infinitiivin latiivia vastaava neŭtrala modo. Muita suomen infinitiivejä vastaavat ilmaisut muodostetaan prepositioden avulla (laulaakseni… : por kanti mi…) tai muuttamalla verbi substantiiviksi (laulaessani : dum mia kant(ad)o). Sen sijaan partisiippien määrällä esperanto pystyy hieman kilpailemaan suomea vastaan. Tämä johtuu siitä, että esperanton partisiipeilla on kolme ”ulottuvuutta”…
Esperanton verbit (osa 1)
pääluokista aikamuotoihin ja modukseen
Kahdessa aikaisemmassa artikkelissa tarkastelin suomen verbijärjestelmää. Nyt on vuorossa esperanton järjestelmä. Esperanton verbijärjestelmä Esperanton verbijärjestelmä rakentuu eri tavoin kuin suomen. Jotkin muodot ovat toki yksi yhteen mutta iso osa ei. pääluokka aikamuoto aspekti modus Pääluokat Esperanton aktiivi on samankaltainen suomen kanssa: joko tekijä ilmaistaa (vi legas) tai kyseessä on luonnonilmiötä kuvaava verbi (pluvas, blovas, ŝtormas…). Mitään muodollista…
Suomen verbit (osa 2)
finiitti- ja infiniittimuodot
Verbien taivutus suomessa Aikamuotojen ja modusten yhdistelmät muodostavat verbien finiittimuotoja, jotka yhdessä nominien eli substantiivien (nimisanojen), adjektiivien (laatusanojen), numeraalien (lukusanojen), pronominien (asemosanojen) ja/tai adverbien (seikkasanojen) kanssa muodostavat virkkeitä. Finiittimuodot taipuvat persoonissa (minä luen, sinä luet…). Finiittimuotojen lisäksi on olemassa infiniitti– eli nominaalimuotoja, jolloin verbejä käytetään ikään kuin ne olisivat nomineja. Infiniittimuodot taipuvat sijamuodoissa (vrt. substantiivin…
Suomen verbit (osa 1)
pääluokista aikamuotoihin ja modukseen
Esipuhe Turun Esperanto-yhdistyksen luku- ja opintopiireissä tuli puheeksi verbit. Miksi esperantoksi käytetään usein vain yksinkertaisia as/is/os/us-muotoja eikä esim. perfektin ja pluskvamperfektin kaltaisia liittomuotoja? Siis ri estis, ”hän oli”, eikä ri estis estinta, ”hän oli ollut”. Kun vielä opintopiirissä opettaja pläjäytti eteemme tehtävän, jossa piti muodostaa mitä ihmeellisimpiä esperanton liittomuotoja, sormi meni minulta ja monelta muulta…
Duolingo
parto 2
Mankoj kaj problemoj La malklareco de la kurzo inter ”ingoto” kaj ”gemo” estas nula komparita kun aliaj mankoj kaj problemoj en Duolingo. Klara manko estas, ke oni povas nur aŭskulti Esperanton. Alidire Duolingo ja havas demandoj, en kiuj oni aŭskultas kaj skribas tion, kion oni aŭdis, sed mankas malmaniere, ke oni prononcus kaj Duolingo kontrolus,…