Kirjoitin aiemmin kirjailijanimellä Manuel Halvelik (1925–2016) tunnetun alankomaalaisen tähti- ja kielitieteilijän sekä esperantistin sosiolektisestä kolmikosta, jolla tarkoitetaan hänen luomia kolmea sosiaalista esperanton murretta. Tuon kolmikon lisäksi hän toki teki muutakin, esimerkiksi kirjoitti pari tähtitieteellistä teosta painovoimasta ja kvasaareista. Hän laati vuonna 1980 teoksen hollannin kielen oikeinkirjoituksen uudistamiseksi, mutten tiedä, mitä osia siitä otettiin mukaan vuosien 1996 tai 2006 oikeinkirjoitusuudistuksiin. Tai mitä osaa hän näytteli hollanin kielen yhteisen kielenhuoltotoimiston Nederlandes Taalunie perustamisessa.

International Terminological Key

Halvelik näyttää olleen kiinnostunut luonnontieteellisen termistön kehittämisestä. Hän julkaisi vuosien varrella englanniksi ja ranskaksi sekä tietysti esperantoksi kehitysideoitaan. Tavallaan hän halusi selkeämmin kreikkaan ja latinaan pohjautuvan sosiaalisen murteen, jonka avulla mm. biologian, kemian ja lääketieteen asiantuntijat voisivat helpommin kommunikoida, kun termistö olisi selkeä ja johdonmukainen.

Ensimmäinen hahmotelma taisi olla Scienca revuo ‑nimisessä lehdessä vuonna 1966 otsikolla Normlingva Esperanto (arkistopalvelussa) julkaistu artikkeli. Vuosien saatossa Halvelik julkaisi tuosta parikin paranneltua versiota. Viimeisimmäksi jäi The International Terminological Key – for sciences and technology (PDF 4,0 MB) , kolmas laitos vuodelta 2005.

En tietenkään ole lukenut koko International Terminological Key (ITK) ‑teosta, onhan siinä 512 sivua – jos kohta noin 450 sivua on erilaisia sana- tai sananosaluetteloita – vaan selaillut sitä sieltä täältä. Näin ollen analyysiani ei voi pitää mitenkään tyhjentävänä, vaan ainoastaan pikaisen silmäilyn ja omaan käsitykseeni perustuvana. Toisin sanoen jos jotain on tässä jutussa väärin, todennäköisin syyllinen olen minä eikä Halvelik.

Halvelik toteaa teoksen alussa, että erilaisen tiedon määrän räjähdysmäinen kasvu ja sen saatavuuden uskomaton parantuminen internetin välityksellä on osaltaan johtanut tilanteeseen, jossa iso joukko ihmisiä ei enää ymmärrä isoa osaa maailman tai edes oman ympäristönsä tapahtumista. Ymmärtämistä ei mitenkään helpota, että uusista tieteellisistä ja teknisistä keksinnöistä on liikkeellä kilpailevia nimityksiä, joista osa on suorastaan harhaanjohtavia. Osansa soppaan tuo, että monet nimityksistä ovat suoria lainoja tai käännöslainoja yhdysvaltainenglannista, jonka tapa ilmaista asioita ei usein sovi sellaisenaan muihin kieliin. Lisään tähän vielä omana huomautuksena yhdysvaltalaisten ylenpalttisen mieltymyksen erilaisiin lyhenteisiin.

Halvelik katsoo, että Wikipedia on hyvä askel oikeaan suuntaan. Tarjoaahan se mahdollisuuden selittää termejä ja linkittää erikielisiä termejä toisiinsa, mutta termiartikkeleiden luotettavuus vaihtelee. Lisäksi erilaiset totalitaariset hallinnot rajoittavat sen käyttämistä.

Wikipedia ei kuitenkaan yksistään riitä, vaan ”terminologisen räjähdyksen” hallitsemiseksi tarvitaan suunnittelua ja johdonmukaisuutta. ”Terminologisella räjähdyksellä” Havelik tarkoittaa erilaisten, erityisesti tieteellisten, termien jyrkkää kasvua. Esimerkkinä tästä räjähdyksestä Halvelik luettelee tilastoja tunnettujen sanakirjojen sisältämien hakusanojen määrien kasvuista.

• ranskan tunnetuimpiin kuuluva sanakirja Larousse käsitti jo 1970-luvulla kymmenen osaa, yhteensä n. 160 000 artikkelia, minkä lisäksi kustantaja julkaisi ainakin kaksi erikoissanakirjaa, toinen lääketieteen ja biologian, toinen teollisuuden alalta, kummassakin oli n. 150 000 termiä
• samoihin aikoihin Saksassa tehtiin arvio, että erilaisten kemiallisten aineiden nimiä saksaksi on noin neljä ja puoli miljoonaa
• kuitenkin vuosituhannen vaihteen aikoihin ilmestynyt Oxford English Dicionary käsitti vain 171 000 artikkelia

Terminologisen räjähdyksen tuottamat ongelmat korostuvat muissa kuin kreikkaan ja latinaan perustuvissa kielissä, joissa sanojen vartalot eivät tarkoita lapsuudessa opittavassa äidinkielessä mitään, vaan kaikki täytyy opetella aikuisena ulkoa. Tämä tarkoittaa ylivoimaista enemmistöä kielistä.

Esimerkkinä tästä ylimääräisestä oppimisesta toimikoon suomi, jossa aika pienilläkin lapsilla on jonkinlainen käsitys, mihin lääke-alkuiset sanat liittyvät. Vasta myöhemmin opimme farma-alkuisia sanoja, jotka eivät edes suomessa muodosta mitään yhtenäistä järjestelmää vaan ovat joukko irrallisia, erikseen opeteltavia sanoja: farmakologia, farmasia, farmaseutti…

Halvelikin ajama termistöä yhtenäistävä reformi ei tietenkään koskettaisi kaikkia, vaan koulutuksellisesti ylintä segmenttiä, joka on kansainvälisesti tekemisissä toistensa kanssa käyttäen tieteellistä sanastoa. Kielen käyttö voidaan nimittäin jakaa kolmeen tasoon koulutustason mukaan (käytän tässä omia nimityksiäni )

• perustason
• keskitason
• ylimmän tason koulutuksen saaneet

Koska eniten käytetty tieteen kieli tällä hetkellä on englanti, suurin vaikutus olisi, jos englanninkielinen tieteellinen termistö kävisi läpi reformin, jossa termien muodostamisen periaatteita yhtenäistettäisiin ja oikeinkirjoitusta muutettaisiin vastaamaan ääntämistä. Tämä luonnollisesti poikisi muutoksia muissa kielissä.

Mutta Halvelik kehottaa miettimään, kuinka helppoa olisi vakuuttaa ylimmän tasoisen koulutuksen saaneet englanninkieliset tieteentekijät reformin tarpeellisuudesta. Lisätään tähän reilu annos kansallisia intohimoja¹, niin on selvää, ettei mitään tällaista tule tapahtumaan.

Miten ITK liittyy esperantoon?

ITK on pohjimmiltaan abstrakti järjestelmä, jonka avulla voidaan tuottaa systemaattinen tieteellinen termistö. Halvelik näkee esperantossa mahdollisuuden toteuttaa tuo järjestelmä. Suunnitelmakielenä se olisi helpommin muokattavissa, ja suhteellisen nuorena sillä olisi vähemmän historiallista painolastia, mikä helpottaisi muutoksia. Lisäksi hän arvelee, että läpinäkyvä, systemaattinen, kattava tieteellinen termistö toimisi houkuttimena tiedeyhteisölle vaihtaa esperantoon, jolla olisi menestykseimpä suunnitelmakielenä jo jonkinlaista kaikupohjaa eli ei tarvitsisi aloittaa aivan tyhjästä.

Halvelik kutsuu luomustansa nimellä Uniespo, Universala Esperanto. Se olisi näin ollen yhdenlainen reformoitu esperanto, jossa keskeisenä pontimena muutoksille olisi sananmuodostuksen yhtenäistäminen, jos kohta näkyvimmät muutokset koskisivat oikeinkirjoitusta sekä datiivin² että ati-passiivin³ ottamista käyttöön.

Mitä mieltä minä olen

Zamenhofhan tarkoitti kielensä ihmisten välisen kommunikaation välineeksi. Vaikka hän eli elämänsä teollisen vallankumouksen aikana, hän ei ehkä sittenkään osannut ennakoida tulevaa tieteellistä kehitystä ja sen mukanaan tuoman termien määrän valtavaa kasvua. Riittävätkö perusesperantossa rahkeet Halvelikin kuvailemaan valtaisaan termien määrän kasvuun? En osaa sanoa.

Mitä termistön kehittämiseen tulee, mielestäni vakavampi ongelma on UEA:n eri nimistökomiteoiden hitaus. Ei tietenkään ole tarkoitus, että ne juoksisivat jokaisen muotioikun perässä, mutta niiden pitäisi selkeästi pystyä ohjaamaan kehitystä ja tuomaan mielipiteensä julki. Toimivan termistön laatiminen vaatii osaamista ja on pitkäjänteistä hommaa⁴.

Tämä tietysti herättää kysymyksen: Mitä termistöjä täytyisi kehittää? Tosiasia nimittäin on, että uusia tieteellisiä julkaisuja esperantoksi on kovin, kovin vähän, jos mukaan ei lasketa esperantosta itsestään kirjoitettuja ja lukemattomia Zamenhofin elämästä kertovia opuksia. Niin, noista kahdesta aiheesta on niin, että korvista pursuaa, mutta jos selailee ainakin aikoinaan kovasti mainostettua luonnontieteellis-teknistä kirjastoa Scienca kaj Teknika Esperanto-Biblioteko (STEB) kovin on köyhää tarjonta. Jos ei oteta huomioon kongressijulkaisuja, melkein on yhdellä kädellä on laskettavissa tällä vuosisadalla julkaistut teokset. Tämä ei ole muna-kana-ongelma eli termistö on jäänyt kehittämättä, koska ei ole julkaisuja, mihin olisi tarvittu termejä, mutta julkaisut ovat jääneet kirjoittamatta termistön heikkouden vuoksi. Ei, pahoin pelkään, ettei esperanto (enää) ole tieteen kieli, vaan olen samaa mieltä Libera folion kanssa: englanti on jo voittanut.

---

1. Esimerkiksi Yhdysvaltain liittovaltio päätti jo 1970-luvulla, että maa siirtyy SI-järjestelmään. Toki vientituotteiden kohdalla näin pitkälti onkin, mutta kotimarkkinoilla ei missään tapauksessa ole eikä asia ole muuttumassa lähitulevaisuudessa. ↩︎
2. Havelik ehdottaa d-kirjainta datiivin päätteeksi. Esimerkiki vershu la vinon en la glasod, jossa pääte d osoittaa suunnan ja prepositio ”en” osoittaa lasin sisäosaa. Yhdessä nämä tarkoittavat, että viini päätyy lasin sisälle. ↩︎
3. ks. aiempi artikkelini aiheesta ↩︎
4. Hyvä esimerkki tästä on entisen Tietotekniikan liiton, nykyisen TIVIA:n, julkaisema ATK-sanakirja (vuodesta 1966), joka on vahvasti ohjannut suomenkielisen tietotekniikan sanaston syntymistä. Esimerkiksi ATK-sanakirjan toimituskunnan ja muiden tahojen päätösten seurauksena pankeissa talletetaan ja tietokoneissa tallennetaan. ↩︎