”Kunnes jälleen tapaamme”



Kunnes jälleen tapaamme oli vuonna 1982 televiossa näytetty 13-osainen sarja, joka sijoittui pieneen itä­anglialaiseen kylään Englannissa. Sotaan turtuneiden paikallisten elämä muuttuu täydellisesti vuonna 1943, kun kylään sijoitetaan yhdys­valtalainen pommitus­laivue. En muista sarjasta muuta kuin, että sen tunnus­sävelestä tuli suosittu Suomessa.

Arvatenkin sarjaan juoneen kuului lennoilta palaavien sotilaiden odottaminen: ketkä palaavat, ketkä eivät1.

Odotan, kunnes palaat

Miten kääntyisi esperantoksi ”Odotan, kunnes palaat”? Odotta­minen on tässä tapauksessa atendi, kunnes ĝis ja palaaminen reveni. Eikös tämä ole selvä?

  • Mi atendas, ĝis vi revenas.

Eipäs hätäillä. Virkkeessä on kaksi lausetta: päälause (”mi atendas”) ja sivu­lause (”ĝis vi revenas”). Koska päälauseessa mainittu odottaminen tapahtuu juuri nyt, sivu­lauseen palaaminen täytyy tapahtua tulevai­suudessa eli verbi­muodon pitäisi olla futuuri.

  • Mi atendas, ĝis vi revenos.

Toisekseen päälauseen odottamisen voi esperantossa tulkita kehoitukseksi, käskyksi itselleen.

  • Mi atendu, ĝis vi revenos.

Suomeksi itseähän ei tuolla tavoin voi käskeä, ja muutenkin u-modon käyttö muutoin kuin selvinä käskyinä on minulle outoa, joten pitäydyn toistaiseksi as-muodossa.

Tuota, eikös sivu­lauseessa pitäisi olla ĝis kiam? Ei, pelkkä ĝis on oikein. Toki on olemassa kysymys ”mihin asti”.

  • Ĝis kiam ili restos tie? : Mihin asti he ovat siellä/jäävät sinne?

joka voi olla kysyvänä sivu­lauseenakin

  • Mi demandis, ĝis kiam ili restos tie : Kysyin, mihin asti he aikoivat jäädä sinne2.

Nyt vain on niin, ettei virkkeessä

  • Odotan, kunnes palaat.

ole kysyvää sivulausetta vaan kunnes-alistuskonjunktiolla alkava sivu­lause. Sana ”kunnes” ei aloita kysymystä, joten sivulauseessa on pelkkä ĝis.

Huomaa, että kunnes-lause aina tarkoittaa enemmän tai vähemmän hetkellistä tekemistä. Tällöin sen predikaatissa, aika­muodossa taipuneessa verbissä, ei voi olla pitkä­kestoista teke­mistä osoittavaa ad-päätettä. Eihän vastaava suomen­kielinen virkekään

  • Odotan, kunnes palailet.

ole juuri tästä syystä yleis­kielen sääntöjen mukainen. Mutta eivät pitkä­kestoista tapahtumaa osoittavat verbit aina sisällä tuota päätettä

  • *Mi restis, ĝis la infano dormis* → Mi restis, ĝis la infano ekdormis : Jäin odottamaan, kunnes lapsi nukkuu → nukahti.

Kyseessä on esperanton aika­käsitykseen kuuluva asia nimeltä aspekti, josta kirjoitin aiemmin, joten en nyt tässä palaa siihen. Totean vain, että slaavilainen vaikutus näkyy tässä(kin) kohtaa suomessa.

Suomen­kielinen yleensä jättää automaattisesti kielto­sanan pois kunnes-sivulauseesta, mutta muunäidinkieliset toisinaan lisäävät.

  • *Mi rifuzos kredi al viaj vortoj, ĝis vi ne donos pruvojn.*

Virkkeen lienee kuitenkin tarkoitus ilmaista, että uskomisen kieltäminen loppuu sillä hetkellä, kun todistat sanasi. Oikea ilmaisu on tällöin

  • Mi rifuzos kredi al viaj vortoj, ĝis vi donos pruvojn : Kieltäydyn uskomasta sanojasi, kunnes annat todisteita.

Vaihto­ehtoisesti voi käyttää alistus­konjunktiona sanaa dum, mutta tällöin kielto­sana on pakollinen merkityksen säilyttämiseksi.

  • Mi rifuzos kredi al viaj vortoj, dum vi ne donos pruvojn : Kieltäydyn uskomasta sanojasi, niin kauan kuin et anna todisteita.

Sana ĝis voi siis esiintyä kysymyksessä, kysyvässä sivu­lauseessa ja alistus­konjunktiolla alkavassa sivu­lauseessa.

  • Ĝis kiam ili restos tie?
  • Mi demandis, ĝis kiam ili restos tie.
  • Mi atendas, ĝis vi revenos.

Kunnes jälleen tapaamme

Entäs tuo televisio­sarjan nimi? ”Kunnes” on ĝis, kuten olen edellä selittänyt. ”Jälleen” hoitunee verbiin liitettävällä etu­liitteellä re- tai adverbillä denove tai ree. ”Tapaamisesta” olen kirjoittanut kokonaisen artikkelin, joten en tässä toista yksityis­kohtia. Koska sarjan nimi sisältää vasta­vuoroisuuden idean – minä näen sinut ja sinä minut – eri tapaamista ilmaisevista verbeistä parhain lienee renkontiĝi.

Jotenkin sarjan nimeen, aika­kauteen ja tapahtumiin mielestäni sopii dramatiikkaa lisäävä u-modo, joten…

Rosie jäi aidan taakse sydän pakahtumaisillaan katsomaan, kun pommi­kone nousi verkkaisesti aamun kajon valaisemalle taivaalle liittyäkseen muodostelmaan, joka jonkin ajan kuluttua katoaisi horisonttiin. Tuo rujo metallinen kuori kantoi mukaan Jackia ja yhdeksää muuta miestä, eikä Rosie voinut olla purskahta­matta kyyneliin ajatellessaan, ettei Jack kenties palaakaan: Ĝis ni renkontiĝu denove…


  1. Sotilaat eittämättä kuuluivat Yhdys­valtain 8. ilma-armeijaan, joka vastasi Saksan ja sen miehittämien alueiden pommitta­misesta päivisin. Pommitus­lennot päivän­valossa vihollis­hävittäjien ja ilma­torjunnan suojaamiin kohteisiin olivat vaarallisia. Kolmen­kymmenen koneen menettäminen per päivä oli tavan­omaista. Vertailun vuoksi Suomen ilma­voimien koko vahvuus jatko­sodan alussa oli vain 550 konetta eli yhdys­valtalaiset menettivät reilussa kahdessa viikossa Suomen ilmavoimien verran koneita. ↩︎
  2. Virke osoittaa esperanton aika­muotojen suhteellisuuden. Kysyminen tapahtui mennei­syydessä (”demandis”), mutta kysymisen hetkellä poislähteminen oli tulevaisuudessa (”restos”). Ainakin minun on usein vaikea ymmärtää tällaista suhteellista aika­käsitystä. ↩︎
1
0