Kirjoitin viimeksi artikkelin, mistä uusi suomi–esperanto-sanakirja. Sen keskustelun yhteydessä mieleeni pälkähti, että mikä on ”sanaliitto” esperantoksi. Siis terminä. Sekä suomi että esperanto käyttävät paljon yhdyssanoja eli kunmetitajn vortojn tai lyhyemmin kunmetaĵojn.
Sanaliitolla ymmärretään yhdyssanaa löysempää sanojen muodostamaa kokonaisuutta, jossa sanat on kirjoitettu erilleen. Sanaliiton täsmällinen merkitys tietysti vaihtelee kielestä toiseen. Mutta kertaanpa aluksi, mistä on kysymys.
Suomen yhdyssanat ja sanaliitot
Yhdyssanat kirjoitetaan yhteen
Yhteen vai erikseen on hyvin yleinen kysymys erilaisilla kielenhuoltopalstoilla. Yhdyssanoja ovat ilmaukset silloin, kun1:
- ne muodostavat käsitteen, esim. värinnimen, erikoisalan termin tai ammattinimikkeen
- yönsinen, energiankulutus, lastentarhanopettaja
- merkitys muuttuu yhteen kirjoitettaessa, kyseessä on usein myös kuvallinen ilmaus
- kädenojennus, talonmies, mummonmökki
- jälkimmäisenä osana on muu kuin ‑minen-loppuinen verbistä johdettu substantiivi
- läsnäolo, maastamuutto, vastaantulija
- jälkimmäinen osa on ominaisuudennimi- tai adjektiivijohdos
- hyväntahtoisuus, vilkasliikkeisyys, samanaikainen, kymmenvuotias
Sanaliitot kirjoitetaan erikseen
Sanaliittoja puolestaan ovat:
- monet aikaa osoittavat ja partikkeleita (esim. konjunktioita sekä muita ”pikkusanoja”) sisältävät rakenteet
- 20 vuotta, alun perin, ennen kuin, toissa kesänä, viime vuonna, muun muassa
- kun jälkimmäinen osa on verbistä johdettu ‑minen-loppuinen substantiivi
- poissa oleminen, sukan kutominen, (yhteen kirjoittaminen on mahdollista, jos kyseessä on eriytynyt termi, kuten esim. työssäoppiminen)
- kun jälkimmäinen osa on verbin partisiippimuoto
- läsnä oleva, käänteen tekevä
- kun kyseessä on kaksi- tai useampiosainen oppiarvo
- filosofian tohtori
On sovittu
Kielihän on kaiken kaikkiaan sopimuskysymys, ja joidenkin ilmaisujen kohdalla on vain sovittu tietty kirjoitustapa oikeaksi. Suomen sopimuksiin kuuluu esim.
- suomen kieli mutta suomenkielinen, suomenkielisyys jne.
- Länsi-Götanmaa mutta länsigötanmaalainen eli tavuviivalliset paikannimet
- Sao Paolo mutta saopaololainen eli kaksi- tai useampiosaiset paikannimet
Yhteen vai erikseen kirjoittamisen aiheuttama merkitysero
Toisinaan ilmaisu voidaan kirjoittaa sekä yhteen että erikseen, mutta tällöin niillä on eri merkitys:
- He ostivat mummonmökin: ostettu vapaa-ajan asunto on tiettyä mökkityyppiä2
- He ostivat mummon mökin: ostettu vapaa-ajan asunto kuului aiemmin jollekulle tietylle mummolle
- Kämppä oli ihan mukiinmenevä: asunto oli kelvollinen, käypä
- Mukiin menevä kärpänen…: kärpänen on/oli matkalla mukiin
Esperanton yhdyssanat ja sanaliitot
Esperantossakin käytetään runsaasti yhdyssanoja: antaŭlasta, ĉefakcento, plursignifa jne. Kun etsin käännöstä sanalle ”sanaliitto”, törmäsin mm. kirjoituksiin, joissa kunmetaĵoina pidetiin mitä tahansa sanaa, johon on liitetty muu kuin sanaluokan osoittava pääte. Toisin sanoen skribilo olisi mukamas kunmetaĵo, koska se koostuu kantasanan skrib/ lisäksi päätteestä -ilo. Minusta tuo ei ole mikään kunmetaĵo vaan derivaĵo, ei siis yhdyssana vaan johdos.
Sanaliittoiksi esperantossa voidaan mielestäni laskea esim. ilmaisu la finna lingvo, jonka lyhentymä, mallongigo, on sitten la finna. Näinhän on suomeksikin: suomen kieli, lyhennettynä suomi:
Esperantossa yhdyssanan ja sanaliiton välinen raja on häilyvämpi siinä mielessä, että on paljon ilmaisuja, jotka voidaan joko yhteen tai erikseen merkityksen muuttumatta:
- nombrovorto tai nombra vorto
- terminkokolekto tai kolekto de terminoj (tai peräti terminaro)
Mitä hain, mitä löysin
Hain siis termille sanaliitto esperantonkielistä vastinetta, termiä joka olisi yleisesti käytössä, joka ymmärrettäisiin samalla tavalla ja olisi merkitykseltään mahdollisimman lähellä tuota suomenkielistä termiä.
Tehtävä osoittautui paljon visaisemmaksi, kuin olin arvellut. Sain vastauksina ja löysin itsekin tukun termejä. Etsin ensisijassa Tekstarosta, joka on suurimpia ellei suurin esperantonkielisten tekstien kokoelma. Lisäksi etsin guuglaamalla. Katsoin myös, käyttääkö PMEG termiä jotenkin. Luonnollisesti etsin käyttämällä vain kantasanaa.
- frazeto: PMEG käyttää eri merkityksessä
- kolokacio: ei osumia Tekstarossa, liikaa muunkielisiä osumia Googlessa
- kolokaĵo: ei osumia Tekstarossa eikä Googlessa; Wikipedian mukaan tarkoittaa eri asiaa, vaikka kuulemma kielitieteilijä Ilona Koutny käyttää oikeassa merkityksessä
- kombino: PMEG käyttää eri merkityksessä
- kunstaro: vain vähän osumia sekä Tekstarossa että Googlessa, nekin merkitsemässä kokousta jossa seistään siis kunsidon vastakohta
- kunstaraĵo: ei osumia Tekstarossa eikä Googlessa
- sintagmo: kielitieteilijä Ferdinand de Saussure taisi peräti keksiä termin, ainakin hän käytti sitä hyvin laajassa merkityksessä, joka ainakin osin kattaisi ”sanaliiton” merkityksen, mutta nykyisin termin merkitys on eri
- vortgrupo: vain vähän osumia Tekstarossa, mutta oikeassa merkityksessä; useita osumia Googlessa, näiden joukossa osuma ReVossa ja Cyril Broschin yliopistotasoisessa diplomityössä, nämä oikeassa merkityksessä
- vortkombino: Tekstarossa vain muutama osuma, yksi jossa Zamenhof käyttää yhdyssanan merkityksessä, muut oikeassa merkityksessä; esperantisti Boris Kondratjevin sanasto käyttänee oikeassa merkityksessä; kaiken kaikkiaan vain vähän osumia Googlessa ja nekin eri merkityksessä
- vortkombinaĵo: vain vähän osumia Googlessa ja nekin eri merkityksessä
- vortkunligo, vortkunligaĵo: ei osumia Tekstarossa eikä Googlessa
- vortkunmeto: vain vähän osumia Tekstarossa, useita Googlessa, eivät ole oikeassa merkityksessä
- vortkuno: yksi osuma Tekstarossa, ehkä oikeassa merkityksessä (monitulkintainen), useita osumia Googlessa, näyttäisivät olevan oikeassa merkityksessä
- vortligo, vortligaĵo: ei osumia Tekstarossa eikä Googlessa
Vaikuttaa siltä, etten osannut eri foorumeilla selittää riittävän selkeästi mitä hai. Tai sitten esperantistien kesken ei vallitse yksimielisyyttä termeistä. Tämä jälkimmäinen olisi erittäin huolestuttavaa, joten haluan uskoa, että epäonnistuin kysymykseni muotoilussa.
Noista kolme ehdotusta nousee ylitse muiden. En valitettavasti löytänyt guuglaamalla yhtään artikkelia, jossa olisi esiintynyt Ilona Koutnyn nimi ja termi kolokaĵo. Termiä ehdottanut ihminen oli löytänyt sille suomenkielisen vastineen kollokaatio. Wikipedian mukaan tämä kuitenkin tarkoittaa eri asiaa: miksi sanotaan ”iso lapsi” eikä ”suuri lapsi”3.
Venäjäksi käytetään nähtävästi termiä словосочетание tarkoittamaan juuri sanaliittoa. Löysin venäjän kielen opetussivuston nimeltä Russky.info, joka muuten näyttää olevan toteutettu samalla tekniikalla kuin Lernu. Sivuston kielioppiosio on saatavilla myös esperantoksi ja siellä on käytetty Kondratjevin termiä vortkombino. Nyt vain on niin, että moni näkyy käyttävän tuota yhdyssanoista. Zamenhofkin käytti sitä ainakin selittäessään saksan yhdyssanaa Kronprinzessin. Lisäksi minusta on suuri riski, että vortkombino sekottuu PMEG:n käyttämään termiin kombino, joka tarkoittaa eri asiaa.
Kolmas esiin nouseva ehdotus liittyy Cyril Broschiin. Cyril Brosch tai Kirilo on nykyisin ano de Akademio de Esperanto ja hänen universitata diplomlaboraĵo käsittelee juuri sananmuodostusta. Lopputyön ohjauksesta näkyy vastanneen niin ikään mainitsemani Ilona Koutny. Näin ollen termi vortgrupo ei olisi ainakaan pahasti pieleen.
Aargh, kumpi, vortkombino vai vortgrupo, on siis oikea? Koko kysymys häiritsee minua. Vaikkei kyseessä ole täsmällisen tarkka käsite siinä mielessä, että se tarkottaisi kaikissa kielissä samaa, ”sanaliitto” on kuitenkin ilmaisu, jolle luulisi keksityn termin esperantoksi. Esperantistithan ovat nimenomaan puuhanneet kielitieteen parissa sata vuotta, joten sitä tyhmempi olettaisi, että tällaiselle käsitteelle olisi vakiintunut yksiselitteinen termi.
Kukolon avulla löydän
- vortkombino: noin 1200 esiintymää, joista ensimmäinen heti edukado.netissä merkityksessä yhdyssana (voi v!)
- vortgrupo: noin 2300 esiintymää, kärjessä heti PMEG
Vaaka kallistuu siis termin vortgrupo puoleen.
- Lähde: Kielikellon artikkeli 1/2004 ↩︎
- Ks. esim. Wikipedian artikkeli ↩︎
- Kuulin muuten sanan ”kollokaatio” ensimmäisen kerran ja tietenkin sekoitin sen sanaan ”kollaatio”, mikä ainakin minulle tarkoittaa jotain ihan muuta. ↩︎