Mitä mieltä minä olen?
Koko ongelmavyyhden taustallahan on havainto ns. seksa malsimetriosta eli siitä, että jotkin kantasanat viittaavat lähtökohtaisesti mieheen ja että naisen osoittamiseksi niihin täytyy lisätä jotain.
Päätteen -in käyttö ammatti- ym. nimikkeiden kohdalla, siis esim. instruistino (opettajatar), kuulostaa niin vanhanaikaiselta, että häkellyn siitä aina, kun kuulen sitä käytettävän nykyajasta puhuttaessa (esim. Pola retradio pitäytyy tuollaisessa muinaistyylissä). Minulle instruisto on (ihan-minkä-vaan-sukupuolinen) opettaja (ratkaisu ongelmaan n:o 2).
Kaihdan tuon in-päätteen käyttöä myös muissa kuin aivan lähimmissä sukulaisuussuhteissa – minullehan kelpaa jopa kuzo tarkoittamaan ketä tahansa serkkua. Näin ollen minulle
- Mi renkontiĝos kun miaj amikoj : Tapaan (ihan-minkä-vaan-sukupuolisia) ystäviäni.
- Mi renkontiĝos kun miaj viraj/malinaj amikoj : Tapaan (vain) miespuolisia ystäviäni.
- Mi renkontiĝos kun miaj inaj amikoj/amikinoj : Tapaan (vain) naispuolisia ystäviäni.
- Mi renkontiĝos kun miaj geamikoj : Tapaan sekä mies- että naispuolisia ystäviäni.
joista tietysti ensin mainitsemani on ylivoimaisesti yleisin, kun vain hyvin harvoin koen tarvetta eritellä ystäviäni sukupuolen mukaan. Luulen, että aika moni nykypuhujista on samalla linjalla.
Kaikkein fundamentalistisimmat (ŝerco celita) kiistävät koko ongelmanipun olemassaolon. Heidän mielestään li on edelleen käyttökelpoinen sekä yleisenä, ihmiseen viittaavana pronominina että mieheen viittaavana (”ratkaisu” ongelmaan n:o 1). Muita ongelmakohtia he eivät oikeastaan edes näe.
Toisen ääripään voidaan ajatella muodostuvan erilaisista ”parentisteista”, jotka pistäisivät liki kaikki sukulaisuutta osoittavat sanat uusiksi. Tai oikeastaan he loisivat rinnakkaisen listan, jolloin vältetään iĉ-ismin kahden standardin ongelma.
Sukulaisuussuhteiden osoittaminen (ongelma n:o 3) on kieltämättä hankalaa. Iĉ-ismiä kaihdan sen sisältämän sössökirjaimen takia. Vaikka olen sitä mieltä, että esperanton sanojen alkuperä nojaa liialti eurooppalaisiin indoeurooppalaisiin kieliin ja näin ollen muista kielistä lainatuille sanojen vartaloille olisi mitä vahvin peruste, parentismo eri muodoissaan tuntuu jotenkin turhan radikaalilta.
Päätteen -um kiistaton etu on, ettei se loisi mitään rinnakkaista järjestelmää, vaan säilyttäisi nykyiset sukulaisuussanat sellaisinaan. Se vain toisi sukupuolineutraalin ilmaisun niiden rinnalle. Periaatteessa um-ismo on jopa laŭfundamentaa, koska tuo pääte on luotu tilanteita varten, jossa suhde kantasanaan on ”…ne esprimebla per alia sufikso”. Nyt vain on niin, että päätteellä on jo viisi vakiintunutta käyttöaluetta, minkä lisäksi on yksittäisiä um-sanoja.1 Kokonaisen uuden käyttöalueen luominen arveluttaa.
En tiedä, johtuuko suomenkielisyydestäni, vapaamielisyydestäni vai näiden sekoituksesta, mutta vieroksun ratkaisuesityksiä, jotka korostavat eroja. Ehkä erojen mainitsematta jättäminen tarkoittaa jonkinlaista ongelmien kieltämistä, en tiedä, mutta tästä huolimatta tunnustaudun ri-istiksi, jonka mielestä pronominia ri voi käyttää aina (ratkaisu ongelmiin n:ot 1 ja 4). Jotkut [lue: sukupuolittuneita pronomineja käyttävien kielten puhujat] pitävät tätä outona, mutta loppujan lopuksi eikö tärkeintä ole nähdä ihminen ilman, että hänen sukupuolensa täytyy mainita vähän väliä.
Kun en juuri käytä normaalejakaan hellittymuotoja -ĉj/np, en keksi käyttöä -ip/j-päätteillekään.
Sen sijaan olen taipuvainen käyttämään yksilöllistä ge-etuliitettä merkityksessä ihan-minkä-vaan-sukupuolinen vastoin Bertil Wennergreniä.
- Pro la manko de seĝoj nur unu gepatro el ĉiu familio rajtas partopreni : Istumapaikkojen vähyyden vuoksi jokaisesta perheestä vain yksi vanhempi saa osalistua.2
- Mi havas unu gefraton. Ri estas pli juna ol mi. : Minulla on yksi sisarus. Hän on minua nuorempi.
Olen siis ge– ja ri-isti eli käytän etuliitettä ge- yksikössä ja pronominia ri suomen tapaan hänenä eli ihan kenenä vaan.
Tekstiin laittamieni viittausten lisäksi aiheeseen voi tutustua mm. seuraavien artikkeleiden avulla:
- Markos Kramer, Kirilo Brosch, Luko Cerante, Robin van der Vliet:
Survoje al sekse neŭtralaj kaj egalecaj esprimoj: Komparo inter la J-sistemo kaj parentismo (j-parentistien ”manifesti”) - Markos Kramer ja Luko Cerante:
J-riismo: riismo sen problemaj signifoŝovoj - Markos Kramer:
Esperanto kaj sekso
Suomenkielistä käytäntöä valaisee mm. Sateenkaariperheissä käytettävät vanhempien nimitykset (Marianna Salosen suomen kielen pro gradu ‑tutkielma, pdf).
- Katso artikkelini aiheesta.
- Oma käännökseni vuosien takaisesta ilmoituksesta koskien lapseni koulun joulujuhlaa.