Seksa malsimetrio

mitä mieltä minä olen?



Mitä mieltä minä olen?

Koko ongelma­­­vyyhden taustallahan on havainto ns. seksa malsimetriosta eli siitä, että jotkin kanta­­­sanat viittaavat lähtö­­­kohtaisesti mieheen ja että naisen osoittamiseksi niihin täytyy lisätä jotain.

Päätteen -in käyttö ammatti- ym. nimikkeiden kohdalla, siis esim. instruistino (opettajatar), kuulostaa niin vanhan­­­aikaiselta, että häkellyn siitä aina, kun kuulen sitä käytettävän nyky­­­ajasta puhuttaessa (esim. Pola retradio pitäytyy tuollaisessa muinais­­­tyylissä). Minulle instruisto on (ihan-minkä-vaan-sukupuolinen) opettaja (ratkaisu ongelmaan n:o 2).

Kaihdan tuon in-päätteen käyttöä myös muissa kuin aivan lähimmissä sukulaisuus­­­suhteissa – minullehan kelpaa jopa kuzo tarkoittamaan ketä tahansa serkkua. Näin ollen minulle

  • Mi renkontiĝos kun miaj amikoj : Tapaan (ihan-minkä-vaan-sukupuolisia) ystäviäni.
  • Mi renkontiĝos kun miaj viraj/malinaj amikoj : Tapaan (vain) miespuolisia ystäviäni.
  • Mi renkontiĝos kun miaj inaj amikoj/amikinoj : Tapaan (vain) naispuolisia ystäviäni.
  • Mi renkontiĝos kun miaj geamikoj : Tapaan sekä mies- että naispuolisia ystäviäni.

joista tietysti ensin­ mainitsemani on yli­­voimaisesti yleisin, kun vain hyvin harvoin koen tarvetta eritellä ystäviäni suku­­puolen mukaan. Luulen, että aika moni nyky­­­puhujista on samalla linjalla.

Kaikkein fundamentalistisimmat (ŝerco celita) kiistävät koko ongelma­­nipun olemassa­olon. Heidän mielestään li on edelleen käyttö­­­kelpoinen sekä yleisenä, ihmiseen viittaavana pronominina että mieheen viittaavana (”ratkaisu” ongelmaan n:o 1). Muita ongelma­­­kohtia he eivät oikeastaan edes näe.

Toisen ääri­pään voidaan ajatella muodostuvan eri­laisista ”parentisteista”, jotka pistäisivät liki kaikki suku­­laisuutta osoittavat sanat uusiksi. Tai oikeastaan he loisivat rinnakkaisen listan, jolloin vältetään -ismin kahden standardin ongelma.

Sukulaisuus­­­suhteiden osoittaminen (ongelma n:o 3) on kieltämättä hankalaa. -ismiä kaihdan sen sisältämän sössö­­kirjaimen takia. Vaikka olen sitä mieltä, että esperanton sanojen alku­­perä nojaa liialti eurooppalaisiin indo­­eurooppalaisiin kieliin ja näin ollen muista kielistä lainatuille sanojen vartaloille olisi mitä vahvin peruste, parentismo eri muodoissaan tuntuu jotenkin turhan radikaalilta.

Päätteen -um kiistaton etu on, ettei se loisi mitään rinnakkaista järjestelmää, vaan säilyttäisi nykyiset sukulaisuus­­­sanat sellaisinaan. Se vain toisi sukupuoli­­­neutraalin ilmaisun niiden rinnalle. Peri­­aatteessa um-ismo on jopa laŭfundamentaa, koska tuo pääte on luotu tilanteita varten, jossa suhde kanta­­­sanaan on ”…ne esprimebla per alia sufikso”. Nyt vain on niin, että päätteellä on jo viisi vakiintunutta käyttö­­aluetta, minkä lisäksi on yksittäisiä um-sanoja.1 Kokonaisen uuden käyttö­­alueen luominen arveluttaa.

En tiedä, johtuuko suomen­­­kielisyydestäni, vapaa­­­mielisyydestäni vai näiden sekoituksesta, mutta vieroksun ratkaisu­­­esityksiä, jotka korostavat eroja. Ehkä erojen mainitsematta jättäminen tarkoittaa jonkinlaista ongelmien kieltämistä, en tiedä, mutta tästä huolimatta tunnustaudun ri-istiksi, jonka mielestä pronominia ri voi käyttää aina (ratkaisu ongelmiin n:ot 1 ja 4). Jotkut [lue: suku­­puolittuneita pronomineja käyttävien kielten puhujat] pitävät tätä outona, mutta loppujan lopuksi eikö tärkeintä ole nähdä ihminen ilman, että hänen suku­­puolensa täytyy mainita vähän väliä.

Kun en juuri käytä normaalejakaan hellitty­­­muotoja -ĉj/np, en keksi käyttöä -ip/j-päätteillekään.

Sen sijaan olen taipuvainen käyttämään yksilöllistä ge-etuliitettä merkityksessä ihan-minkä-vaan-sukupuolinen vastoin Bertil Wennergreniä.

  • Pro la manko de seĝoj nur unu gepatro el ĉiu familio rajtas partopreni : Istuma­­­paikkojen vähyyden vuoksi jokaisesta perheestä vain yksi vanhempi saa osalistua.2
  • Mi havas unu gefraton. Ri estas pli juna ol mi. : Minulla on yksi sisarus. Hän on minua nuorempi.

Olen siis ge– ja ri-isti eli käytän etu­­­liitettä ge- yksikössä ja pronominia ri suomen tapaan hänenä eli ihan kenenä vaan.


Tekstiin laittamieni viittausten lisäksi aiheeseen voi tutustua mm. seuraavien artikkeleiden avulla:

Suomen­kielistä käytäntöä valaisee mm. Sateenkaari­perheissä käytettävät vanhempien nimitykset (Marianna Salosen suomen kielen pro gradu ‑tutkielma, pdf).

  1. Katso artikkelini aiheesta.
  2. Oma käännökseni vuosien takaisesta ilmoituksesta koskien lapseni koulun joulujuhlaa.
This page as PDF
0
0