Esperanton kieliopin usein esitettyjen kysymysten joukkoon kuuluu ilman muuta, milloin käytetään mitäkin verbin päätettä, enkä tarkoita aika­muotoja tai tapa­luokkia vaan päätteitä -i, ‑igi ja -iĝi.

Nyrkkisääntö on, että:

• -i osoittaa sanavartalon ”luontaista” toimintaa
• -igi osoittaa sanavartalon mukaiseksi tekemistä
• -iĝi osoittaa sanavartalon mukaiseksi tulemista

Mitä tuo ”luontainen” toiminta tarkoittaa riippuu paljolti siitä, minkälainen tuo vartalo, radiko, on. Tässä yhteydessä puhutaan sana­vartaloiden luontai­suudesta, vorto­karakterosta. Luontaisuus tarkoittaa sitä, että sana­vartalo mielletään alkujaan jo kuuluvaksi tiettyyn sana­luokkaan, jolloin sana­luokan mukainen pääte ei muuta sana­luokkaa. Esimerkiksi sana­vartalot dom/, hom/ ja martel/ mielletään substantiiveiksi eli vartalot ovat substantiivi­luontaisia. Vastaavasti akr/, bel/ ja blu/ ovat adjektiivi­luontaisia.

Esperanton sanojen vartalot voidaan jakaa neljään ryhmään luontai­suutensa mukaan.

• substantiivi­luontaiset sana­vartalot
• adjektiivi­luontaiset sana­vartalot
• verbi­luontaiset sana­vartalot
• muut

Substantiivi­luontaisten sanojen muuttaminen verbeiksi

Joistakin, yleensä jonkin­laista työkalua tarkoittavista, substan­tiiveista voi luoda i-päätteisen verbin, mutta näillä on aina vartalosta riippuva, edellä mainitsemani ”luontainen” merkitys.

• marteli : vasaroida

Ne eivät siis merkitse olemista tähän tapaan:

• *domi* : olla talo

Pelkistä substantiiveista ei juuri voi muodostaa verbejä, joissa pääte olisi -igi tai -iĝi.

• domigi : tehdä taloksi?¹ Ehkä kumminkin konstrui domon.
• kuracistiĝi : tulla lääkäriksi? Ehkei sentään, vaan fariĝi kuracisto.

Sen sijaan prepositiosta ja substantiivista saa luotua käyttö­kelpoisia verbejä.

• en + lito + iĝi = enlitiĝi : [lit.] tulla sänkyyn laitetuksi → käydä maate, mennä sänkyyn
  • Mi enlitiĝis post la malfrua novaĵelsendo : Kävin maate myöhäis­uutisten jälkeen.
• sen + haŭto + igi = senhaŭtigi : [lit.] tehdä ihottomaksi → nylkeä
  • Oni ne scias, kiu militisto senhaŭtigis la kranion de generalo George Custer en la batalo de Little Big Horn : Ei tiedetä, ketä soturi skalpeerasi kenraali George Custerin Little Big Hornin taistelussa.
• sur + tablo + igi = subtabligi : [lit.] tehdä pöytään laitetuksi → kattaa, levittää (jotakin pöydälle)
  • La kapitano surtabligis la mapon en sia kabano : Kapteeni levitti kartan pöydälle hytissään.

Adjektiivi­luontaisten sanojen muuttaminen verbeiksi

Adjektiivi­luontaisista sana­vartaloista saa helpoiten muodostettua verbejä.

i-verbeiksi

Adjektiivien muuttamista i-verbeiksi käsittelin aiemmin ilmestyneessä artikkelissani. Koska tällaisilla verbeillä on hyvin usein erityinen merkitys tai vivahde, esim.

• La lago bluas : Järvi välkehtii sinisenä.

ei tällaisia pidä luoda kaavan ”XXas = estas XXa” mukaan.

igi-verbeiksi

Koska adjektiivit kuvaavat ominaisuutta, niistä voi aina muodostaa igi-verbin, joka tarkoittaa jonkin muuttamista ominaisuuden kaltaiseksi.

• akrigi : tehdä teräväksi, teroittaa
• beligi : tehdä kauniiksi, kaunistaa

Toisinaan tällaisiin verbeihin lisätään etuliiteeksi pli-, kun ajatellaan, että ominaisuus on jokin skaala, jossa ei ole määrättyä tasoa, joka määrittelisi, että ominaisuus on saavutettu. Tuo selitys kuulostaa moni­mutkaiselta, mutta käytännössä tämä on yksin­kertaista.

• plibonigi : [lit.] tehdä paremmaksi → parantaa (jotakin)

Logiikka on tuossa, että nykyistä parempia tasoja on useita.

iĝi-verbeiksi

Samaan tapaan kuin igi-verbien kohdalla adjektiiveista voi aina muodostaa iĝi-verbejä. Tällöinhän näkö­kulma on ominaisuutta muuttavan kohteen oma.

• akriĝi : tulla teräväksi
• beliĝi : tulla kauniiksi, kaunistautua

Tuo korostamani pääte -tua ja sen etu­vokaalinen vastine -tyä ovat tyypillisiä suomen refleksiivi­verbeille eli verbeille, joissa tekeminen kohdistuu tekijään itseensä. Toisin sanoen jos suomen verbi päätyy -tua/tyä, on liki vuoren­varmaa, että vastaava esperanton verbi päättyy -iĝi.

Verbi­luontaisten sanojen muuttaminen igi- ja iĝi-verbeiksi

Mietittäessä sanojen muuttamista igi- ja iĝi-verbeiksi ehkä moni­mutkaisimman kokonaisuuden muodostavat sanat, jotka ovat jo valmiiksi verbejä eli ovat verbi­luontaisia:

• legi, kuri, scii, sidi, tondi…

Minkä merkityksen muodostettava igi- tai iĝi-verbi saa, riippuu siitä, onko jo i-verbi transitiivinen vai intransitiivinen eli saako se suoran objektin vai ei.

igi-verbeiksi

i-verbi on transitiivinen

Jos i-verbi on jo transitiivinen, esim. legi la libron, lukea kirja/a, tai tondi la hararon, leikata hiukset, siinä muodostettu igi-verbi tarkoittaa sana­vartalon osoittaman toiminnan teettämistä jollakulla muulla.

• …ĉio ĉi estas nur skizo, kiu bezonas tutan tralaboron, kaj mi ne deziras legigi mian skribaĵon en tia stato. : …kaikki on vain luonnosta, joka vaatii paljon työstämistä, enkä minä halua luetuttaa sitä tuollaisenaan.²
• … mi min razos, tondigos miajn harojn, poste… : …ajan partani ja leikkautan hiukseni, minkä jälkeen…³

i-verbi on intransitiivinen

Intransitiivisesta i-verbistä muodostettu igi-verbi on transitiivinen, jolloin subjekti saa aikai­seksi, että objekti suorittaa sana­vartalon osoittaman toiminnan.

• Tiam Moseo prenis sian edzinon kaj siajn filojn kaj sidigis ilin sur azeno, kaj ekiris al la lando Egipta : Mooses otti mukaan vaimonsa ja poikansa, pani heidät aasin selkään ja palasi Egyptiin.⁴

iĝi-verbeiksi

i-verbi on transitiivinen

Transitiivisesta i-verbistä muodostettu iĝi-verbi kääntää sana­vartalon osoittaman toiminnan tekijään, subjektiin, itseensä.

• Mi malfermas la pordon : Avaan oven.
• La pordo malfermiĝas : Ovi avautuu.

Suomenkieliselle tällaiset refleksiivi­verbit ovat yleensä helppo juttu, mutta esi­merkiksi englannin­kielisille ne tuottavat suuria vaikeuksia, koska englannissa samaa verbiä voi käyttää kumminpäin vaan. Siis

• I open the door.
• The door opens.

Huomattavaa on, että monesti tällaisten iĝi-verbien taustalla oleva i-verbi osoittaa jotenkin lyhyt­kestoista toimintaa.

• La leciono finiĝis : Oppitunti loppui.
• La prelego komenciĝos je la deka : Luento alkaa kymmeneltä.

Eiväthän aloittaminen ja lopettaminen kestä mitenkään minuutti- tai tuntitolkulla.

Jos transitiivinen i-verbi osoittaa pitkä­kestoista toimintaa, kuten esimerkiksi verbit scii ja timi, tällöin sana­vartalosta muodostettu iĝi-verbi osoittaa subjektin aikaan­saamaa tai kokemaa toimintaa.

• La novaĵo rapide sciiĝis en la tuta urbo : Uutinen levisi nopeasti koko kaupunkiin (kirjaimellisesti ”tuli tietoon”)
• La sekvantan tagon Marta timiĝis [=ektimis], kiam… : Seuraavana päivänä Marta pelästyi, kun…

Kokonaan oma lukunsa on transitiivisista i-verbeistä muodostettujen iĝi-verbien erheellinen käyttö passiivin tapaan, mistä olen kirjoittanut toisessa artikkelissa.

i-verbi on intransitiivinen

Hyvin moni intransitiivinen i-verbi osoittaa pitkä­kestoista toimintaa, esi­merkiksi sidi, stari ja vivi. Tällöin vastaava iĝi-verbi osoitaa lyhyt­kestoista toimintaa sen lisäksi, että kyseessä on subjektin kokema toiminta.

• Li sidiĝis sur la sofo = Li eksidis sur la sofo : Hän istuutui sohvalle.
• ..li reviviĝis kaj stariĝis sur siaj piedoj. : …mies heräsi henkiin ja nousi jaloilleen.⁵

Monissa oppi­kirjoissa ei muita tapauksia juuri luetellakaan – taidetaanpa jossain väittää, ettei moisia olekaan – mutta on olemassa hyvin, hyvin pieni joukko lyhyt­kestoista toimintaa osoittavia intransi­tiivisia i-verbejä, jotka osoittavat subjektin tilan muuttumista. Näistä muodostetut iĝi-verbit ovat siinä mielessä epä­säännöllisiä, että niiden merkitys vaihtelee verbistä toiseen.

Esimerkiksi

• La pluvo ĉesis : Sade päättyi.
• La pluvo ĉesiĝis : Sade päättyi vähitellen.

tai

• La sekreto mortis kun li : Hän vei salaisuuden hautaansa.
• Mia onklo… falis sub la radojn de veturanta vagonaro kaj mortiĝis : Setäni kaatui liikkuvan junan vaunujen pyörien alle ja näin kuoli yllättäen. ⁶

Nyky­kielessä tosin tämä yllätyksellisyys ilmaistaisiin toden­näköisemmin jonkin lisä­sanan avulla, esim. neatendite mortis.

Muiden sanojen muuttaminen verbeiksi

Substantiivi-, adjektiivi- ja verbi­luontaisten sanojen lisäksi esperantossa on

• pronomineja: mi, mia…
• numeroita: unu, du…
• prepositiota: al, anstataŭ, ĉirkaŭ…
• taulukkosanoja: kio, tia…
• yksinkertaisia adverbeja: baldaŭ, hodiaŭ…

Näistä käsittääkseni vain muutamasta harvasta voi muodostaa verbejä. Itse asiassa, mahtaako muita ollakaan kuin kourallinen prepositioista muodostettuja verbejä. Esimerkiksi

• anstataŭi, anstataŭigi, anstataŭiĝi
• ĉirkaŭi, ĉirkaŭigi
• enigi, eniĝi

Näiden merkitys on pääteltävissä alussa mainitsemani nyrkki­säännön mukaan.

• anstataŭi : korvata, ottaa jonkin/jonkun paikka
  • Nenio anstataŭas la sanon : Mikään ei korvaa terveyttä.
• anstataŭigi : korvata jollakin
  • Anstataŭigu la iks-sistemajn literojn per la veraj ĉapelitaj : Korvaa x-systeemin kirjaimet oikeilla hattu­kirjaimilla.
• anstataŭiĝi : korvautua, olla korvattavissa
  • Dekclinacioj plene anstataŭiĝas per la prepozicioj : Sija­muodot ovat täysin korvattavissa prepositioilla.

Yhteenveto

Kysymykseen milloin käytetään verbien i-, igi– ja iĝi-muotoja, näyttää liittyvän toisaalta suoraan epä­varmuutta, ettei tiedetä, että päätteen merkitys riippuu sana­vartalosta ja verbi­luontaisten vartaloiden kohdalla erityisesti siitä, onko i-päätteinen perus­verbi transitiivinen vai ei. Myönteistä tällaisessa epä­varmuudessa on, että ihminen tunnustaa itselleen, ettei osaa ja tarvitsee siis harjoitusta. Tällöin asia on opittavissa.

Toisaalta esiintyy täydellistä väärin­ymmärrystä sanan­muodostuksesta, johon on hyvinkin voinut johtaa valheellinen mainonta esperanton täydellisestä loogisuudesta, ettei ole poikkeuksia. Tämä väärin­ymmärrys näkyy muun muassa siinä, että mitä eri­laisimmista sanoista muodostetaan verbejä. Adjektiiveista väännettyjen verbien käytöstä kirjoitin aiemmin, mutta muihinkin törmää. Viimeksi hämmästyin virkkeestä

• *Lingvo kiu malsukcesas komuniki sencelas*

Sencelas? Mitä ihmettä se mukamas tarkoittaa? Cel/ on substantiivi­luontainen sana­vartalo, josta kyllä on olemassa i-verbi celi ”luontaisessa” merkityksessään tähdätä. Etu­liite sen– tarkoittaa ilman, vailla, joten mitä on senceli : olla ilman tähtäämättä, vailla tähtäämistä? Tämä on sellaista hölynpölyä, josta poisoppiminen on varmasti työlästä.

1. Suomessa on kyllä vanha, pääosin käytöstä pois jäänyt ilmaisu ”tehdä taloksi”, mutta sepä tarkoittaa asettumista taloon. Esim. ”Vieraat tekevät hyvin ja tekevät taloksi.” Tällä ei ole mitään tekemistä verbin domigi kanssa.
2. Vojaĝo al Kazohinio, Sándor Szathmári, 1938; oma suomennokseni
3. Internacia krestomatio Kabe, 1907; oma suomennokseni
4. Malnova Testamento, Zamenhof, 1916; suomennos 2. Mooseksen kirja 4:20 KR92
5. Malnova Testamento, Londona eldono, Zamenhof; suomennos 2. kuninkaiden kirja 13:21 KR92
6. Ekzercaro de la Fundamento, ekzerco 39