Mitä ovat Paypal, MobilePay, LiberaPay…?



Tulipa joidenkin esperantistien kesken puheeksi raha ja erityisesti verkossa maksaminen. Kävi sitten ilmi, etteivät otsikossa mainitsemani maksu­tavat olekaan tuttuja. Niinpä päätin kirjoittaa niistä, koska maksu­tapoja tarvitaan Esperantujossakin. Lista ei ole tietenkään mitenkään kattava vaan lähinnä yleis­katsaus.

käteinen

Käteisellä maksaessa et voi kuluttaa enempää kuin mitä sinulla on rahaa, mistä syystä käteinen sopii niille, joiden syystä tai toisesta täytyy tarkasti seurata menojansa.

Käteinen on anonyymiä ja enimmäkseen kelpaa kaikkialla, mikä tekee siitä houkuttelevan ryöstö­kohteen. Yksittäiselle henkilölle tästä ei aiheudu hirveästi lisä­kuluja, olemmehan tottuneet pitämään lompakosta huolta. Kaupoille ja muille, jotka käsittelevät isoja raha­määriä, kuluja sen sijaan syntyy. Rahoja täytyy vahtia, ettei ketään näpistä kassasta tai ryöstä rahakuljetusta. Niinpä pankit veloittavat käteisen käsittelystä.

Käteisellä voit käytännössä maksaa vain olemalla läsnä myynti­paikassa. Et voi lähettää seteleitä esimerkiksi UEA:n Libroservoon ostaaksesi sieltä jonkin kirjan.

tilisiirto

Pohjoismaissa lienee maailman kehittynein pankki­järjestelmä. Verkko­pankin käyttö kotimaan maksuihin on ollut täällä pitkään arki­päivää. Kansain­välinenkin tili­siirto IBAN-järjestelmään kuuluvien maiden kesken onnistuu tuosta noin vaan. Tosin muiden kuin SEPA-alueeseen kuuluvien IBAN-maiden kesken tili­siirrosta perittävät palvelu­maksut voivat olla hyvinkin korkeita. Käytännössä tili­siirto IBAN-järjestelmään kuulumattomiin maihin ei onnistu lainkaan.

Tilisiirto ei sovellu verkko­kauppoihin, koska raha ei siirry välittömästi myyjälle tai myyjä saa mitään sitoumusta, että rahat ovat tulossa. Tästä syystä et voi ostaa Vinilkosmosta mp3-musiikki­tiedostoa tili­siirtoa käyttäen.

luottokortti

Siinä missä käteisen laskee liikkeelle asianomaisen maan keskus­pankki ja tili­siirroista vastaavat liikepankit, luotto­kortteja myöntävät eri yhtiöt. Luotto­kortilla maksettaessa kortin myöntänyt yhtiö antaa luottoa kortin käyttäjälle, joka sitten maksaa saamansa luoton myöhemmin kokonaan (ns. maksuaika­kortti) tai lyhentää esimerkiksi kerran kuussa jollain osuudella velka­summasta.

Erityis­luottokortti on jonkin ei-rahoitusalalla toimivan yhtiön myöntämä kortti, joka yleensä kelpaa vain yhtiön omissa toimi­pisteissä. Suomessa käytössä olevista erityis­luottokorteista enin osa on öljy-yhtiön kortteja, joilla voi ostaa poltto­ainetta ao. yhtiön bensa-asemilta.

Tavallisempia ovat kuitenkin yleis­luottokortit, jotka kelpaavat monessa paikassa. Tunnetuimpia yleis­luottokortteja myöntäviä yhtiötä ovat Mastercard ja Visa.


Koska myyjä saa tiedon maksusta, luotto­päätöksestä heti, luottokortti­­maksut ovat käytössä liki kaikissa verkko­kaupoissa. Paljon on puhuttu luottokortti­maksujen turvallisuudesta, mutta kunhan noudattaa maalaisjärki­tasoista varovaisuutta, luotto­kortilla maksaminen on turvallista. Luottokortti­yhtiöiltä saa lisää opastusta, ja monet yhtiöt usein tarjoavat lisä­turvaa kortin katoamisen ym. varalle.

Paysafe

Luotto­kortin myöntämiseksi luottokortti­yhtiöt edellyttävät liki aina riittäviä, säännöllisiä kuukausi­tuloja, joten ala­ikäiset eivätkä pieni­tuloiset saa luotto­korttia. Luotto­häiriömerkinnät voivat myös estää luotto­kortin saamisen. Mikä siis neuvoksi, jos kuitenkin haluaisi tehdä verkko-ostoksia? Tähän rakoon iskee yhtiö nimeltä Paysafe.

Paysafe-järjestelmää voisi kuvata sanoin prepaid-luottokortti. Etu­käteen maksaminen tarkoittaa, että siirrät rahaa ennakkoon Paysafe-yhtön tilillesi. Siirtäminen tapahtuu ostamalla tavallisesta kaupasta (K-ryhmän kaupat, Prismat ja R-kioskit) kupongin, jossa olevan koodin syötät Paysafe-tilillesi. Kuponkeja on eri summille, joista valitsemasi siirtyy tilillesi koodin syöttämisen jälkeen.

Paysafe-tililläsi olevia varoja voit käyttää suoraan verkko- ym. muissa kaupoissa, jotka ottavat vastaan Paysafe-maksuja. Toinen tapa on hankkia Paysafen Mastercard, joka käy siellä missä Mastercard käy.

ApplePay

Tietokone- ja kännykkä­yhtiö Apple kehitti oman maksu­järjestelmänsä ennen kaikkea Yhdys­valtain markkinoille. Yhdys­vallat on monella tapaa pankki­toiminnan perähikiää. Isoja käteis­summia ei oteta vastaan, koska niiden pelätään olevan peräisin huume­­kaupasta. Sekkejä käytetään edelleen laajalti1 samoin kuin luotto­kortteja ihan päivittäis­ostosten tekemiseen. Suora­velotteiset pankki­kortit ovat hitaasti alkaneet yleistyä vasta tällä vuosi­sadalla.

Tästä syystä Apple kehitti kännyköissään, kelloissaan ja tietokoneissaan (Safari-verkkoselain) toimivan maksu­järjestelmän. ApplePay-tili kytketään joko pankki- tai luotto­korttiin, jota veloitetaan ostoksia tehtäessä.

ApplePayn leviämistä pohjois­maissa ovat hidastaneet toimivat pankki­järjestelmät ja aiemmin markkinoille tulleet maksu­järjestelmät.

Google Pay

Google Pay on Google-yhtiön maksu­järjestelmä, joka on liki identtinen ApplePayn kanssa, mutta on luonnollisesti tarkoitettu esisijassa Android-puhelimien käyttäjille. En muuten tiedä, kumpi oli ensin ApplePay vai Google Pay.

Google Payn leviäminen pohjois­maihin on kärsinyt samoista ongelmista kuin ApplePay.

MobilePay

Ruotsissa johtava kännykällä maksettavia maksuja välittävä järjestelmä on nimeltään Swish, jonka käyttö vaatii ruotsalaisen pankki­tilin ja henkilö­tunnuksen. Käsittääkseni Swishiä ei voi liittää verkko­kauppoihin.

Swishiä vastaava järjestelmä (samoine rajoituksineen) Norjassa on nimeltään Vipps.

Suomessa on kaksikin mobiilimaksamisen järjestelmää laajassa käytössä: Osuuspankkien Pivo ja alkujaan Tanskasta tullut Danske Bankin MobilePay. Alkujaan Pivo on vaatinut tiliä Osuus­pankissa, mutta sittemmin se on ollut myös muidenkin pankkien asiakkaiden käytettävissä. MobilePay on alusta asti ollut kenen tahansa käytettävissä. Markkina­osuuksista on tapeltu liki verissäpäin, mutta MobilePay lienee ainakin rahtusen käytetympi.

MobilePay toimii siten, että kännykkään ladataan MobilePay-sovellus, johon kytketään joko luotto­kortti tai pankki­tili. Luotto­korttia käytettäessä sovelluksella voi maksaa (ks. Paysafe yllä). Pankki­tiliä käytettäessä voi käsittääkseni vain vastaanottaa maksuja, mikä johtuu pankeista2.

MobilePayn käyttö verkko­sivuilla edellyttää Y-tunnusta, mistä syystä Finna babilejossa ei toistaiseksi ole MobilePay-painiketta vaan ainoastaan minun puhelin­numeroni (ks. sivun Taselaskelma välilehti Lahjoita).

MobilePayn avulla voi maksaa esim. museo­kortin, Turun joukkoliikenteen matkakortteja sekä joidenkin vakuutu­yhtiöiden maksuja.

MobilePay, Pivo ja Vipps ilmoittivat kesäkuun lopulla yhdistyvänsä. Jos yhtiöiden kotimaiden kilpailu­viranomaiset hyväksyvät yhdistymisen, syntyy yksi Euroopan suurimmista mobiilimaksu­järjestelmiä.

Paypal

Yhdysvaltalaista alku­perää olevan Paypalin suosio lähti kasvuun, kun yhdys­valtalainen ”verkkokirpputori” eBay osti sen. EU:n alueella toimiessaan Paypal luokitellaan pankiksi, joka on Luxemburgin pankki­valvonnan alainen.

Paypal-tiliinkin kytketään luotto­kortti maksamista varten (ks. Paysafe yllä) tai sitten käytetään Paypal-tilille muuten siirrettyjä varoja – esimerksi saatuja maksuja.

Paypalillakin on kännykkä­sovellus, mutta Paypalin käyttämiseen riittää verkko­selain.

Paypal on käytössä todella monessa verkkokaupassa, mm. Vinilkosmossa.

Stripe

Olet kenties nähnyt nimen Stripe verkko­kauppojen yhteydessä. Stripe on irlantilais-yhdysvaltalainen yhtiö, joka tarjoaa maksujenvälitys­järjestelmiä verkko­sivustoille. Se ei siis ole tarkoitettu tavallisten kuluttajien käyttöön.

Suomessa Stripeä käyttävät mm. Sanoma-yhtiö ja Hesburger.

LiberaPay

Stripeä käyttää myös LiberaPay, joka on ranskalainen, säännöllisten maksujen välittämiseen tarkoitettu järjestelmä. Tällaisia säännöllisiä maksuja voivat esi­merkiksi olla sivustoille annettavat lahjoitukset. Koska LiberaPayn käyttämäksi kieleksi voi asettaa esperanton, LiberaPay on käytössä monella esperanto­sivustolla mukaan lukien Finna babilejo.

Yhteenveto

EU on pyrkinyt vähentämään pankkien valtaa lisäämällä kilpailua siitä, ketkä voivat välittää maksuja. Aiemminhan liki kaikki maksu­liikenne oli pankkien hallussa. Suomessa astui voimaan vuoden 2018 alussa lyhenteellä PSD2 tunnettu toinen maksupalveludirektiivi (ks. Finassivalvonnan PSD2-portaali), joka mahdollisti muidenkin kuin pankkien toimimisen maksujen välittäjinä3. Tämän seurauksena mm. verkko­kauppojen perustaminen EU-maissa on helpottunut huomattavasti.

Mitä tulee ostajan vaihto­ehtoihin, Finna babilejon tarjoamat vaihtoehdot ovat yleisimmät, mitä on käytössä, kun maksun saajalla ei ole Y-tunnusta.

  • MobilePay kännykällä lahjoittamista varten
  • PayPal verkkoselaimella lahjoittamista varten
  • LiberaPay säännöllistä lahjoittamista varten
  1. Yhdys­valtalaisia sekkejä ei ole enää useaan vuoteen voinut käyttää EU:ssa. Syynä ovat Yhdys­valtain vaatimat toimet terrorismin torjumiseksi 😲
  2. Pankit eivät luonnollisestikaan anna muille kuin omille sovelluksilleen lupaa veloittaa pankki­tilejä.
  3. Olet saanut pankiltasi tiedotteen tästä viimeistään vuoden 2018 alussa.
This page as PDF
0
0
11.8.2021