Juha Metsäkallas

kirjoitettuja vastauksia

Esillä 15 vastausta, 46 - 60 (kaikkiaan 127)
  • vastauksia
    Juha Metsäkallas
    Osallistuja

    Verkoj-sivuston sanaristikon osoite on muuttunut. Tässä uusi, toimiva linkki.

    0
    0
    Juha Metsäkallas
    Osallistuja

    Yksinkertaisempi sanaristikko on Ĝavaskripta Krucenigmo.

    0
    0
    Juha Metsäkallas
    Osallistuja

    Kiitokset käyttäjälle Vilho kirjoitusvirheen löytämisestä!

    0
    0
    Juha Metsäkallas
    Osallistuja

    Duolingon esperantokurssin pitkäaikainen, hyvä osallistuja nimimerkki Skaj (Iona-Sky) tutki tätä lisää. Hän otti asian esille parin Akatemian jäsenen kanssa, jotka puolestaan keskustelivat asiasta PIV:n tekijöiden kanssa. Konsensus kuulemma on, että adverbimuotoa longe tosiaan käytetään liki aina ajan merkityksessä, vaikka adjektiivimuoto longa voi viitata myös etäisyyteen, matkaan. Tälle ei liene muuta syytä kuin tapa.

    Usemmiten longen tulkitseminen aikaan viittaavaksi on ilmiselvää lauseen sisältämän verbin johdosta.

    • Mi longe sidis ĉe la komputilo.
    • Vi longe laboris.

    Toisinaan molemmat tulkinnat ovat mahdollisia.

    • Mi kuris longe.
    • La pilko flugis longe.

    Nämä siis vakiintuneen tavan mukaisesti tulkitaan tarkoittavan aikaa eli “juoksin kauan” vast. “pallo lensi pitkään”.

     

    0
    0
    Juha Metsäkallas
    Osallistuja

    Käyttäjätapaaminen päättyi hetki sitten. Mistä puhuttiin? Paikalla oli monta, jotka eivät tienneet MiaVivosta, joten tapaamisen järjestäjä Klaus Leith sai esitellä MiaVivoa, koska MiaVivon perustaja Johannes Genberg ehti perhesyiden takia vasta myöhään mukaan. Johanneksen liityttyä hetkeksi saimme kuulla MiaVivon kännykkäsovellusten tilasta, miten Android-versio on yllättänyt suosiollaan ja kuinka paljon Ios-versiota kaivataan.

    Syksyllä ilmestyneen Solaris-kirjan myötä aiheiksi nousivat sekä itse kirja että muu esperantoksi ilmestynyt tieteiskirjallisuus. Solariksen pääteema, kyvyttömyytemme ymmärtää  peruslähtökohdiltaan täysin erilaista olentoa, herätti keskustelua. Esimerkiksi johtaako aistiemme rajallisuus havaita useampaa kuin kolmea ulottuvuutta siihen, ettemme edes ajatuksen tasolla pysty kohtaamaan muita.

    0
    0
    Juha Metsäkallas
    Osallistuja

    Lisäosasta on jo jokin aika sitten julkaistu versio myös Chromium-pohjaisille selaimille (Google Chrome, Opera, MS Edge, Chromium jne.). Google Chromen lisäosakaupasta sen saa suoraan tuolle selaimelle. Opera-selaimeen lisääminen käy helpoiten asentamalla ensin lisäosa nimeltä Install Chrome Extensions, jonka jälkeen Opera-selaimella voi asentaa suoraan tuolta Google Chromen lisäosakaupasta.

    Lisätietoja lisäosan Github-sivustolta.

    0
    0
    Juha Metsäkallas
    Osallistuja

    Huseerasin kotona kaikenlaista, joten en ehtinyt ihan alkuun mukaan, mutta kun tapaaminen lopulta venyi liki parituntiseksi, ehdin seurata ja osallistua keskusteluun reilusti toista tuntia. Meitä on noin puolen tusinaa miavivolaista, joista suurimman osan tunsin vähintään nimeltään tai nimimerkiltään.

    Mistä sitten puhuimme? Liittymiseni kirvoitti keskustun, pitäisikö Suomen olla Suomio Finnlandon asemesta. Tästä päästiin pariin muuhunkin maannimeen. Erityisesti esille nousi Ĉeĥio, joka taitaa olla liki ainut ĥ-kirjaimen sisältävä sana, jolle ei ole olemassa ĥ-kirjaimetonta vaihtoehtoa. Tästä päästiin tietysti kysymykseen, voitaisiinko koko kirjain kuopata.

    Päästiin toki puhumaan muustakin kuin esperanton kielestä itsestään. Aiheeksi valikoitui Puolan ja puolalaisten kärsimykset, miten viime vuosisadan tapahtumien seurauksena puolalaiset pitävät itseään pelkästään uhreina, mikä on ruokkinut Puolan menneen suuruuden ja ainutlaatuisuuden ym. äärikansallismielistä roskaa ajavia poliittisia liikkeitä. Tähän uhriasenteeseen kuuluu puolalaisten muille aiheuttamien kärsimysten kiistäminen.

    Joka tapauksessa aika meni rattoisasti, ja Johanneksen oli pakko keskeyttää keskustelu ajan kulumisen takia. Seuraava “lukijatapaaminen” järjestettäneen, jos ei joulukuussa, varmasti aika pian vuodenvaihteen jälkeen.

    0
    0
    Juha Metsäkallas
    Osallistuja

    Hmm, vai että reklamilo. Katsoin PIV:stä tätä mainostamista ja yritin ymmärtää mikä on mitä.

    • mainonta ilmiönä, toimintana on kai reklamo
      • Danke la tre lerte uzatan reklamon Volapük trovis multajn amikojn. (Z)
    • mainostaminen toimintana on kai reklamado
    • mainos toiminnan ilmenemismuotona voi sitten näemmä olla reklamo, reklamaĵo tai reklamilo
      • Tia fotografaĵo estus por nia afero granda reklamo. (Z)
      • reklamlumoj (PIV)
      • tarifo de la reklamaĵoj por hoteloj (PIV)
      • dissendi al ĉiuj klientoj reklamilon por rabata vendado (PIV)

    Monestihan esperantossa sana voi tarkoittaa sekä toimintaa että sen ilmenemistä (ado kaj aĵo), joten reklamo sekä mainostoiminnan että mainoksen merkityksessä on ymmärrettävä. Jos halutaan nimenomaisesti viitata ilmenemismuotoon, eikö tällöin käytetä päätettä -aĵo? Eikö siis reklamaĵo ole nimenomaisesti esim. Postin kotiinkiikuttama tai radiossa soitettu mainos? Itselleni tulee ainakin reklamilosta mieleen mainostamisen väline eli mainoskanava, mainoslehti, radio, ulkotolppa jne., ei itse mainos. Tietysti mainoslehden tapauksessa mainosta ei ole olemassa ilman välinettä, mutta näinhän asia on kaikkien analogisten välineiden kohdalla. Sorrunko ylitulkintaan?

    Näin ollen

    Ne reklamaĵojn

    0
    0
    Juha Metsäkallas
    Osallistuja

    Hmm, vai?

    • La pilko flugis foren.

    Pikainen haku Tekstarossa paljastaa, että malproksimen on näistä ylivoimaisesti yleisin.

    0
    0
    • vastaus aiheeseen: Solaris
    Juha Metsäkallas
    Osallistuja

    Turun esperantoseuran kurssilla käänsimme tuota näytettä eilen ja vertailimme sitä suomennokseen. Käänsimme tosin vasta noin puolitoista sivua, mutta silti huomasimme käännösten välillä eroja varsinkin yksityiskohtien kuvauksissa. Koska esperannos perustuu suoraan puolankieliseen alkuperäisteokseen, ainakin osa eroavaisuuksista selittyy sillä, että suomennos on käännöksen käännös. Käytettävissämme ei ole ranskannosta, joten en osaa sanoa, missä kohdin erot ovat syntyneet.

    Otan tässä esille kaksi esimerkkiä.

    Päähenkilö Kris Kelvin laittaa palovammojensa peitoksi sideharson paloja, pecoj da gazo, jotka esperannoksen mukaan hän jotenkin painelee, alpremis, tai liimaa, algluis, paikoilleen. Suomennoksen mukaan hän kiinnittää ne laastarilla. Laastari on keksitty Yhdysvalloissa vuonna 1920, joten luulisi, että Solariksen kirjoittamisen aikoihin (1961) se olisi ollut tunnettu Puolassakin. Jättikö Lem siis avoimeksi, miten tulevaisuuteen sijoittuvassa ajassa sidontatarpeita käytetään, mikä olisi häirinnyt ranskantajaa tai suomentajaa siinä määrin, että lukijalle täytyi selittää harson kiinnitys nykytermein? En osaa sanoa.

    Samaisessa kohtauksessa esiintyy myös tutkija Snaut, joka kuvataan istumassa nojatuolissa jalat ristissä. Hänen käsiensä sijainniksi mainitaan “…kun la manoj kuŝantaj sur la pinta genuo…“, mitä ihmettelimme tovin, kunnes yksi ryhmäläisistämme keksi, mitä tuo pinta voisi tässä kohtaa tarkoittaa. Ihminen voi istuessaan pitää jalkoja ristissä neljällä eri tavalla, joista yksi on sääret päällekkäin, mikä on tekstissä mainittu hetkeä aikaisemmin, “kruron sur kruro“. Tällöin toinen polvi on toista ylempänä, joten Snaut lienee istunut siten, että molemmat kädet ovat olleet tuon ylemmän polven päällä. En tässäkään kohdin osaa sanoa, onko pinta suora käännös puolasta vai kääntäjän keksimä “näppärä” ilmaisu.

    Vaikka molemmat esimerkit kuulostavat pieniltä ja ovatkin sellaisia, piru asuu yksityiskohdissa ja tällaiset vaikuttavat lukijan saamaan kokonaiskuvaan teoksesta. Mutta jatkamme kurssilla näytteen parissa ja katsotaan, mitä lukijan eteen tuodaan.

    0
    0
    • vastaus aiheeseen: Solaris
    Juha Metsäkallas
    Osallistuja

    Pakkohan kuvaa oli kokeilla myös tabletissa. Tää on mahtava!

    Solaris tabletissa

    0
    0
    Juha Metsäkallas
    Osallistuja

    Varainkeruukampanja päättyi kuun vaihteessa. Kampanja saavutti siltä osin tavoitteensa, että levy julkaistaan. Kertyneillä varoilla ei kuitenkaan voida kustantaa älppäri- tai kasettiversiota, joten albumi ilmestyy digitaalisten tallenteiden (MP3, OGG ja FLAC) lisäksi ainoastaan cd-levynä.

    Lisätietoja Mia vivossa julkaistussa tiedotteessa.

    0
    0
    Juha Metsäkallas
    Osallistuja

    Enää kolme päivää aikaa tukea projektia! Ek, ek!

    0
    0
    Juha Metsäkallas
    Osallistuja

    Libera folion mukaan UEA:n komitea päätti lauantaina 18.9., että libroservo ja kongresa administrado siirtyvät Slovakiaan järjestön nimeltä  Edukado@interreto (E@i) hoteisiin. Esityslistalla olevaa Rotterdamin toimitilan myymistä komitea ei ehtinyt kolmetuntisessa kokouksessaan käsitellä.

    0
    0
    Juha Metsäkallas
    Osallistuja

    Kortilla maksaminen onkin kätevää edellyttäen, että maksun saajalla on kortinlukulaite. Ei satunnaisella torikauppiaalla, Pelastusarmeijan joulupadan vahdilla eikä kaverillasi sellaista ole. Tähän tarpeeseen mobiilimaksusovellukset vastaavat. Näkemäni luvun mukaan yli 90 % ruotsalaisista on ainakin kokeillut paikallista Swish-sovellusta, jolla voi siirtää rahaa kenelle tahansa, jolla on sama sovellus.

    Suomessa käteinen on pitänyt pintansa paremmin (tosin täälläkin käteistä käytetään reilusti vähemmän kuin muita maksutapoja), mihin kenties on vaikuttanut, ettei tarjolla ole ollut pankkien yhteistä sovellusta. Mobiilimaksutavoista laajiten käytössä ovat Suomen suurimman pankin Osuuspankin PIVO ja pankeista riippumaton MobilePay. Mikäli näiden yhdistyminen tapahtuu, yhdistynyt PIVO-MobilePay saavuttaa Norjan Vippsiä ja Ruotsin Swishiä vastaavan määräävän markkina-aseman.

    Pankkikorteilla ei vain voi maksaa esim. Vinilkosmossa tai kun viimeksi ostin Eldonejo Liberasta esperantaĵon. Verkko-ostoksia varten tarvitaan luottokortti, johon Paypal tarjoaa hyvän lisäturvan.

    0
    0
Esillä 15 vastausta, 46 - 60 (kaikkiaan 127)