Kiel skribi daton kaj tempon?
Konsiderante ke Esperanto celas esti internacia lingvo, multaj Esperantistoj ne ŝajnas koni la internacian normon kiel skribi datojn kaj tempojn por multnacia publiko. dato En la tempo de Zamenhof oni skribi daton tre longe: Hodiaŭ estas la dudek sesa tago de julio en la jaro mil okcent okdek sep. En praktiko oni forlasas la…
Juha MetsäkallasSosiolektinen kolmikko
Pari kertaa olen törmännyt nimeen Arcaicam Esperantom eli muinaisesperantoon, mutten ole jaksanut tutustua sen enempää aiheeseen. Hiljattain kuitenkin törmäsin teokseen nimeltä International Terminological Key (ITK), jonka tekijä on sama Manuel Halvelik. Mistä ja kenestä on kysymys? Kamiel Vanhulle, joka tunnetaan paremmin kirjailijanimellään Manuel Halvelik, oli alankomaalainen tähti- ja kielitieteilijä sekä esperantisti. Tässä artikkelissa käsittelen hänen kielitieteellistä…
Veni, vidi, vici
la Esperanta versio
Veni, vidi, vici estas konata latina proverbo, ”mi venis, vidis, venkis”, kiu signifas facilan, rapidan venkon. La origino de la proverbo estas en la letero, kiun Julio Cezaro skribis al sia amiko Amantius en la senato, post kiam li venkis la ribelan reĝon Farnakes II en la batalo de Zela. Kvankam la romianoj klare havis…
Mitä Aristoteles sanoisi loppukysymyksestä?
Englannin kielessä harrastetaan loppukysymyksiä eli väitelauseen loppuu lisätään kysymys, jolla saatetaan koko väite kyseenalaiseksi, eikö saatetakin? Minusta tällaiset loppukysymykset ovat erittäin raivostuttavia, eivätkö olekin? Loppukysymykset luovat kielteisellä tavalla lapsellisen vaikutelman, aivan kuin puhuja ei olisi osannut aluksi päättää todetako vai kysyäkö. Valitettavasti jotkut harrastavat näitä loppukysymyksiä esperantossakin. Aristoteleen logiikka Kaikille pitäisi olla ainakin nimenä tuttu…
Mandariinikiina on esperantoa helpompaa!
tilasto sen kertoo
Yliopistosta valmistuakseen unkarilaisten opiskelijoiden on suoritettava erillinen kielikoe. Libera folio -lehti on julkaissut artikkelin, jossa on tilasto vuoden 2020 osallistujamääristä. Tilastoon on otettu mukaan kaikki kielet, joita vähintään kymmenen kokelasta yritti suorittaa. Tässä tilastosta ote, jossa mukana kolme helpointa ja vaikeinta kieltä. Suomenkielen kannattajia tämä tietysti sykähdyttää, mutta siitä en ajatellut kirjoittaa. Kyllä, luit oikein. Helpoksi…
Ĉu uzu la akuzativon kun la prepozicioj ”ĉe”, ”preter” kaj ”tra”?
Elekti la ĝustan prepozicion povas esti surprize malfacila tasko. Tre ofte la denaska lingvo forte influas la elekton: kiujn prepoziciojn oni uzas en ĝi aŭ ĉu oni eĉ entute uzas prepoziciojn. Mi partoprenis kurson, en kiu la instruisto rekomendis, ke prefere ne uzu la akuzativon kun ”ĉe”, ”preter” kaj ”tra”. Tio certe estas la plej…
Malbona pomo!
Hatsune Miku lienee maailman tunnetuin vokaloidi. Että siis mikä? Vocaloid on Yamaha-yhtiön kehittämä äänisynteesiohjelmisto, laulusyntetisaattori. Syntetisaattori perustuu ihmisen laulamiin ääniin, jotka on analisoitu ja pilkottu pätkiin, joita yhdistelemällä voidaan tuottaa halutun kielen mukaiset äänteet laulun muodossa. Äänipätkät on kerätty äänipankkiin, josta niitä voidaan valita partituurimuokkaimen avulla teokseksi. Perusohjelmiston kolmas osa on synteesimoottori, joka muuttaa partituurin…
Po kiel polonio?
Kemia elemento polonio havas la simbolon Po. ”Po” ankaŭ estas vorteto en Esperanto, kaj tiu vorteto ofte ŝajnas kaŭzi problemojn. Kelkaj uzas ĝin erare, aliaj hezitas kaj demandas sin, kiel oni uzu ĝin. En ĉi tiu artikolo mi provas klarigi la aferon. Ĉu ”po” estas rolvorteto aŭ e-vorteca vorteto? PMEG konstatas Tradicie po estas klasita…
Ĉu nur ”bonvolu”?
Sur alia forumo iu demandis, ĉu oni rajtas uzi nur la u-modon de la verbo ”bonvoli”. Pravas, ke oni ofte vidas nur tiun formon kaj ĉi tial la demando estas bona. PIV difinas la verbon kiel Esti tiel bona, ke oni afable konsentas kaj donas ekzemplojn (ambaŭ Zamenhofaj) eminentaj personoj, kiuj bonvolis eniri en la…
Verbien päätteet -i, -igi ja -iĝi
Esperanton kieliopin usein esitettyjen kysymysten joukkoon kuuluu ilman muuta, milloin käytetään mitäkin verbin päätettä, enkä tarkoita aikamuotoja tai tapaluokkia vaan päätteitä -i, ‑igi ja -iĝi. Nyrkkisääntö on, että: -i osoittaa sanavartalon ”luontaista” toimintaa -igi osoittaa sanavartalon mukaiseksi tekemistä -iĝi osoittaa sanavartalon mukaiseksi tulemista Mitä tuo ”luontainen” toiminta tarkoittaa riippuu paljolti siitä, minkälainen tuo vartalo, radiko, on. Tässä…