Juha Metsäkallas

kirjoitettuja vastauksia

Esillä 15 vastausta, 106 - 120 (kaikkiaan 148)
  • vastauksia
    Juha Metsäkallas
    Osallistuja

    Dum la hieraŭ leciono de la espa kurso ĉe mia loka klubo unu el la studentoj demandis, ĉu la vortordo signifas:

    • Oni donis al mi ringon : emfazas ringon, ke mi ricevis ĵus ringon kaj ne ekz. pomon

    • Oni donis ringon al mi : emfazas mi, ke ĵus mi ricevis la ringon kaj ne ekz. vi

    Kiel estas? Kiu vortordo estas pli neŭtra?

    • Tätä vastausta muokkasi 5 vuotta​ 4 kuukautta sitten Juha Metsäkallas.
    • Tätä vastausta muokkasi 5 vuotta​ 4 kuukautta sitten Juha Metsäkallas.
    • Tätä vastausta muokkasi 5 vuotta​ 4 kuukautta sitten ylläpitäjä.
    • Tätä vastausta muokkasi 5 vuotta​ 4 kuukautta sitten ylläpitäjä.
    • Tätä vastausta muokkasi 5 vuotta​ 4 kuukautta sitten ylläpitäjä.
    0
    0
    • vastaus aiheeseen: Sössöt
    Juha Metsäkallas
    Osallistuja

    Norjan murteista kuulin tänä syksynä väitteen, että kotiseudun murteen puhuminen ainakin keskustelun aluksi on itse asiassa kohteliampaan kuin yleiskielen. Näin siksi että silloin ei toisen tarvitse arvuutella, mistäpäin toinen on kotoisin. Onpa jopa niitä, jotka suuttuvat, jos heille puhutaan yleiskieltä, aivan kuin heitä pidettäisiin yksinkertaisina, jotka eivät mukamas ymmärtäisi toisia murteita.

    0
    0
    Juha Metsäkallas
    Osallistuja

    Artikkelissani mainitsemastani Mac-tietokoneille tarkoitetusta ohjelmasta aText on tässä kuussa ilmestynyt versio MS Windows -tietokoneille. Kyseessä on toistaiseksi ns. julkinen beetaversio eli ulkoasu ei todennäköisesti enää muutu, mutta ohjelmassa saattaa vielä piillä virheitä ja lapsuksia.

    0
    0
    Juha Metsäkallas
    Osallistuja

    Hetkinen! Miten tämä on vain tietokoneilijoiden ulottuvissa? Tarkoitatko nimenomaan hattu­kirjaimien suhteen? Itse olen ajatellut niin, että on parempi, että asia hoidetaan kerralla kuntoon tieto­koneessa tai kännykässä eikä niin, että jokaisessa sovelluksessa tai sivustolla olisi oma erillinen ratkaisunsa mahdollisesti eri näppäin­yhdistelmineen. Sellainenhan vasta hankala olisi käyttää. Ihanne on pikemminkin järjestely, että kun sen on kerran asentanut esim. tieto­koneeseensa, se toimisi aina, kun kirjoittaa. Tulisipa kirjoitus tekstinkäsittely­ohjelmaan, sähkö­postiin, mihin tahansa webbi­sivulle jne.

    Ainakin Lernussa ja Suomen esperantoliiton EAF-agadas -foorumilla on vuosien saatossa esitelty eri laitteille erilaisia ratkaisuja, joten en lähtenyt niitä toistamaan artikkeliini, vaan esittelin ne, jotka itse olen ottanut käyttöön. Mainitset tuossa tavallisen ihmisen pakkopulla­koneen, jonka tulkitsen tarkoittavan tätä nykyä MS Windows 10 -konetta. Työkoneeni käyttää juuri tuota käyttö­järjestelmää ja siihen olen asentanut mainitsemani AutoHotkey-ohjelman. Laadin dokumentin, johon yritin kuvata selkeästi, mitä täytyy tehdä. Tuosta dokumentista tein PDF-tiedoston, jonka laitoin kaikkien ladattavaksi Dropboxiini. Tämä ohjeen julkaisin aikoinaan EAF-agadas -foorumilla – jo ennen kuin tätä sivustoa oli olemassakaan.

    Mikä se Dropbox on? Dropbox on pilvessä oleva tallennus­palvelu (ja vähän muutakin) eli internetissä oleva paikka, johon voi ketä tahansa tallentaa tiedostoja muiden katseltavaksi ja/tai ladattavaksi. Se on siis samanlainen kuin MS Windows -koneesi mukana tullut Microsoftin OneDrive-tallennus­palvelu. Tai Googlen Google Drive, joka tulee automaattisesti kaikille Android-puhelimien käyttäjille. Tai Applen iCloud Drive, jos olet ostanut Mac-tietokoneen tai iPhone-puhelimen. Sinulla on siis erittäin toden­näköisesti vähintään kaksi tallennus­palvelua jo käytettävissäsi.

    Mitä tulee mainitsemaani ohjeeseen, käytännössä riittää, että osaat painaa artikkelissani olevaa linkkiä. Tällöin selaimeesi aukeaa uusi ikkuna tai väli­lehti, jossa ao. ohje on luettavissa. Ohje sisältää luvun nimeltä ”MS Windows -tietokoneet”, missä selitän vaihe vaiheelta, mitä pitää tehdä.

    Lopputuloksena sinulla ovat esperanton hattu­kirjaimet käytettävänä x-sistemon avulla tietokoneen kaikissa ohjelmissa.

    Toki olisin voinut luoda tänne Finna babilejoon jonkin systeemin Lernun tai Duolingon tapaan, mutta sepä ei auttaisi kirjoittaessasi esim. sähkö­postiisi. Myönnän, että harkitsin asiaa ja vähän etsinkin sellaista, mutta en löytänyt valmista. Jotenkin ei minua tässä kohtaa houkuttanut ajatus palkattoman työn tekemisestä.

    0
    0
    Juha Metsäkallas
    Osallistuja

    ametista niveloAmetistii!

    0
    0
    • vastaus aiheeseen: La espa
    Juha Metsäkallas
    Osallistuja

    Täsmennän, että sanaa käytti UEA:n foorumilla joku käyttäjä – olisko ollut nimimerkki Stella. UEA ei järjestönä ottanut kantaa mitenkään.

    Jotenkin minusta tuntuu hölmöltä toistaa esperantistien sisäisessä keskustelussa ilmaisuja Esperanto sitä ja Esperanto tätä. Totta kai silloin kun teksti on suunnattu kaikelle kansalle, kirjoitetaan täysi nimi.

    0
    0
    Juha Metsäkallas
    Osallistuja

    Aargh! Tänään opin, että myös preposition tra kanssa voidaan käyttää akkusatiivia tietyissä erikoistapauksissa. Kyseessä on siis poikkeus! Lähetin lisäyksen ylläpidolle lisättäväksi artikkeliin.

    0
    0
    Juha Metsäkallas
    Osallistuja

    Kyllä preposition pitäisi olla mielummin de kuin el. Ensiksi mainittua käytetään mm. kun on kyse todellisesta liikkeestä (peruuttaminen on), jonka lähtöpiste on jotenkin avoin. Jälkimmäistä mm. kun on kyse todellisesta liikkeestä, jonka lähtöpiste on jotenkin suljettu. Avoin lähtöpiste on sellainen, jossa ollaan sur. Suljetussa lähtöpisteessä ollaan en tai ene de. Parkkiruutu on kaksiulotteinen tila, ei mikään häkki, joten

          La aŭto retroveturas de parkospaco.

    0
    0
    Juha Metsäkallas
    Osallistuja

    Hmm, luinpa uudestaan PIV:stä veturin määritelmää.

    1. (iu) esti transportata de unu loko al alia per tiucela aparato aŭ maŝino
      eli matkustaa jollakin kulku­­pelillä.
    2. (pp veturilo) translokiĝi
      eli jokin kulku­neuvo liikkuu, ajaa

    Auto ajaa on siis sittenkin aŭto veturas, mistä saadaan, että auto peruuttaa täytyy olla aŭto retro­veturas.

    Mutta mitä sitten on ”peruutan auton parkki­­ruudusta”? Kun jaksaa lukea tuota PIV:ä pikkaisen eteenpäin, löytyy sana veturigi, jolla on kaksi merkitystä, joista jälkimmäinen tarkoittaa juuri kulku­­neuvon ohjaamista.

          Ajan autoa : Mi veturigas aŭton.

    Näin ollen

          Peruutan auton parkki­­ruudusta : Mi retro­veturigas aŭton el parkspaco.

    Hmm, pitäiskö tuon preposition olla de? Molemmathan ovat moni­­merkityksisiä, mutta todellisesta liikkeestä puhuttaessa el-hän tarkoittaa liikettä suljetusta alku­­pisteestä, kun taas de-n alku­­piste on avoin. Minusta parkki­­ruutu on avoin.

    0
    0
    Juha Metsäkallas
    Osallistuja

    Lernussa kysyttiin, mitä seurustella olisi esperantoksi. Seurustelukin on yhdensorttista ihmisten välistä tapaamista, joten täydennänpä aikaisempaa listaani.

    • vizitadi
      1. vierailla (säännöllisesti) jonkun luona
        Mi vizitadis lin almenaŭ unu fojon ĉiujare.
        Vierailin hänen luonaan ainakin kerran vuodessa.
      2. vierailla tapahtumassa, hakea apua/hakeutua apuun
        vizitadi kurson, klinikon
    • havi kompanion kun iu
      1. olla jonkun seurassa
        Tute ne estas agrable havi kompanion kun vi.
        Ei ole ollenkaan miellyttävää olla seurassasi.
    • akompani
      1. saattaa jotakuta
        Ĉu vi permesas, sinjorino, ke mi vin akompanu?
        Sallinette, rouva, että saatan teitä.
      2. seurata, säestää (kuvaann.)
        Ĉi tiuj ekkrioj estis akompanataj de seka rido.
        Kaikkia huudakhduksia säesti kuiva nauru.
      3. säestää (mus.)
        Ŝi akompanis min per gitaro.
        Hän säesti minua kitaralla.

     

    Seurustelu ei-romanttissävytteisessä merkityksessä, yleisenä kanssakäymisenä (”Juhlavieraat seurustelivat kahvikupin ääressä”) voisi olla tuo havi kompanion kun iu eli La gastoj de la festo havis kompanion de unu la alian dum la kafumado.

    Ranskan sana rendez-vous on lainattu joihinkin kieleen tarkoittamaan nimenomaan romanttissävytteistä tapaamista, mutta esperanton rendevui-han ei automaattisesti sisällä tuota sävyä. Toki lisäämällä sopiva määre asia on helposti korjattavissa: ame rendevui tai amrendevui. Nämäpä vain sattuvat tarkoittamaan yksittäistä tapaamista eivät ”seukkaamista”, joka on pikemminkin enemmän tai vähemmän pitkäkestoinen suhde. Seurustelu, seukkaaminen voisi siis olla havi korrilaton, vrt. koramiko/-amikino.

    Asiaa on Lernussa pohdittu aiemminkin, jo vuonna 2014, jolloin oli päädytty kierrättämään vanhentuneeksi jäänyttä liehittelyä, hakkailua, kosiskelua tarkoittavaa verbiä amindumi. Sikäli valinta on mainio, että siitähän perimmiltään kyse ♥

    0
    0
    Juha Metsäkallas
    Osallistuja

    MS Windows -käyttöjärjestelmien käyttäjille on olemassa Tajpi-niminen sovellus, joka on varta vasten tehty esperanton erikoisten kirjainten kirjoittamista varten. Sen periaate vaikuttaa olevan sama kuin Dropboxissa olevassa artikkelissani suosittelemassani AutoHotkey-sovelluksessa eli havaitessaan tietyn näppäinyhdistelmän sovellus korvaa tämän jollain merkillä. Mutta siinä missä AutoHotkey on yleiskäyttöinen ts. minkä tahansa saa korvautumaan millä tahansa, Tajpi rajoittuu esperanton erikoismerkkeihin. Tuo riittänee useimmille käyttäjille.

    0
    0
    Juha Metsäkallas
    Osallistuja

    Lernussa on käyty keskustelua artikkelin tarpeellisuudesta. Ei, minä en aloittanut sitä (tällä kertaa), vaan aloittaja näkyy olevan venäläinen. Venäjän kielessä eikä muuten puolassakaan ole artikkelia, joten ilkeämieliset (ml. allekirjoittanut) voisivat todeta, että Z laittoi artikkelin mielistelläkseen länsi­eurooppalaisia.

    Vaikka tietysti esperantossa on omat sääntönsä artikkelin käytöstä, käytännössä moni käyttää niitä äidin­kielensä pohjalta, jos siinä sattuu olemaan. Jos ei ole…

    Mutta kun esperantonkin säännöt ovat epäjohdonmukaiset!

    • Mi havas monon : Minulla on rahaa (partitiivi)
    • Mi havas la monon : Minulla on rahat (akkusatiivi)

    Ahaa, artikkelilla voidaan ilmaista kokonais­objekti (joka suomessa on akkusatiivissa), kun artikkelin pois jättäminen ilmaiseekin osa­objektin (joka suomessa on partitiivissa). Vähän sekavaa, mutta olkoon.

    Näin ollen

    • Mi legas libron

    tarkoittaa

    • Mi legas (iun) parton da libro

    eli partiviivissa olevaa osa­objektia, mikä on yleensä oikein. Entäs sitten, jos luinkin koko kirjan? Rahaa koskevan esi­merkin mukaisesti tämä menisi

    • Mi legas la libron

    eli akkusatiivissa oleva kokonais­objekti, mutta kirjahan voi olla tuntematon! Eipä siis käykään! Vai tarkoittaako raha­esimerkki, että lukija tietää, mitkä setelit ja kolikot tai mikä bitit pankki­kortilla minulla oli???

    0
    0
    Juha Metsäkallas
    Osallistuja

    Kysyin tästä Lernussa ja hämmästyin kovasti, kun sielläkin sain keskenään ristiriitaisia selityksiä. Kunnes nimimerkki Nornen, jonka kommentit olen huomannut varsin hyviksi, totesi, että Zamenhof itsekin vaihteli, kumpaan em. tyyppinen sivulause viittaa. Nornen oli poiminut kaksi Zamenhofin virkettä esimerkeiksi.

    En Aŭgusto 1905 en la franca urbo Boulogne-sur-Mer havis lokon la unua tutmonda kongreso de esperantistoj, kies sukceso superis ĉiujn atendojn.

    missä kies viittaa A de B -yhdistelmän A-osaan.

    Toisaalta Raamatun käännöksessä lukee

    Kaj ili iris, kaj venis en la domon de malĉastistino, kies nomo estis Raĥab, kaj ili dormis tie.

    missä kies viittaa A de B -yhdistelmän B-osaan.

    Nornen keksi seuraavat esimerkit paljastamaan koko karmeuden.

    • Mi vizitis la palacon de la reĝino de Anglio, kiu nomiĝas Windsor Castle.

    • Mi vizitis la palacon de la reĝino de Anglio, kiu nomiĝas Elizabeto II.

    • Mi vizitis la palacon de la reĝino de Anglio, kiu estas parto de la Unuiĝinta Reĝlando.

    Suomenkielisen vinkkelistä tämähän on kauheaa! Mehän olemme tottuneet siihen, että relatiivipronominien viittaussuhde on yksiselitteinen. Kun esperantossa viitatuksi kelpaa suurispiirteis mikä tahansa edeltävä sana, voidaan viimeistään tässä vaiheessa kaikki puheet esperanton loogisuudesta vetää vessanpöntöstä.

    0
    0
    Juha Metsäkallas
    Osallistuja

    Huomasin äsken, että Lernussa on toiminto, jolla voi merkitä kaikki aiheet luetuiksi. Käytän Lernua esperantoksi, jolloin painikkeessa lukee… Marki la temojn kiel legitaj! Mitä prkl? Eikö marki sisällä samanlaisen muutoksen idean kuin farbi? Jos niin on, silloinhan pitäisi lukea Marki la temojn legitaj. Jos näin ei ole, en ymmärräkään tätä.

    0
    0
    Juha Metsäkallas
    Osallistuja

    Ajatus kai on, ettei uskalla ajaa polkupyörällä mutta heti saatavilla oleva kulkupeli olisi tarpeen. Ja siis Lahdessa kongressin aikana.

    0
    0
Esillä 15 vastausta, 106 - 120 (kaikkiaan 148)