kirjoitettuja vastauksia
- vastauksia
-
- 4.7.2019, 12.46
- vastaus aiheeseen: Randevuu ja muita tapaamisia
Lernussa kysyttiin, mitä seurustella olisi esperantoksi. Seurustelukin on yhdensorttista ihmisten välistä tapaamista, joten täydennänpä aikaisempaa listaani.
- vizitadi
- vierailla (säännöllisesti) jonkun luona
Mi vizitadis lin almenaŭ unu fojon ĉiujare.
Vierailin hänen luonaan ainakin kerran vuodessa. - vierailla tapahtumassa, hakea apua/hakeutua apuun
vizitadi kurson, klinikon
- vierailla (säännöllisesti) jonkun luona
- havi kompanion kun iu
- olla jonkun seurassa
Tute ne estas agrable havi kompanion kun vi.
Ei ole ollenkaan miellyttävää olla seurassasi.
- olla jonkun seurassa
- akompani
- saattaa jotakuta
Ĉu vi permesas, sinjorino, ke mi vin akompanu?
Sallinette, rouva, että saatan teitä. - seurata, säestää (kuvaann.)
Ĉi tiuj ekkrioj estis akompanataj de seka rido.
Kaikkia huudakhduksia säesti kuiva nauru. - säestää (mus.)
Ŝi akompanis min per gitaro.
Hän säesti minua kitaralla.
- saattaa jotakuta
Seurustelu ei-romanttissävytteisessä merkityksessä, yleisenä kanssakäymisenä (“Juhlavieraat seurustelivat kahvikupin ääressä”) voisi olla tuo havi kompanion kun iu eli La gastoj de la festo havis kompanion de unu la alian dum la kafumado.
Ranskan sana rendez-vous on lainattu joihinkin kieleen tarkoittamaan nimenomaan romanttissävytteistä tapaamista, mutta esperanton rendevui-han ei automaattisesti sisällä tuota sävyä. Toki lisäämällä sopiva määre asia on helposti korjattavissa: ame rendevui tai amrendevui. Nämäpä vain sattuvat tarkoittamaan yksittäistä tapaamista eivät “seukkaamista”, joka on pikemminkin enemmän tai vähemmän pitkäkestoinen suhde. Seurustelu, seukkaaminen voisi siis olla havi korrilaton, vrt. koramiko/-amikino.
Asiaa on Lernussa pohdittu aiemminkin, jo vuonna 2014, jolloin oli päädytty kierrättämään vanhentuneeksi jäänyttä liehittelyä, hakkailua, kosiskelua tarkoittavaa verbiä amindumi. Sikäli valinta on mainio, että siitähän perimmiltään kyse ♥
- Tätä vastausta muokkasi 5 vuotta 4 kuukautta sitten Juha Metsäkallas.
- Tätä vastausta muokkasi 5 vuotta 4 kuukautta sitten Juha Metsäkallas.
- Tätä vastausta muokkasi 5 vuotta 4 kuukautta sitten Juha Metsäkallas.
- Tätä vastausta muokkasi 5 vuotta 4 kuukautta sitten Juha Metsäkallas.
00- 12.6.2019, 11.38
- vastaus aiheeseen: Miten kirjoittaa esperanton erikoiset kirjaimet? (osa 3)
MS Windows -käyttöjärjestelmien käyttäjille on olemassa Tajpi-niminen sovellus, joka on varta vasten tehty esperanton erikoisten kirjainten kirjoittamista varten. Sen periaate vaikuttaa olevan sama kuin Dropboxissa olevassa artikkelissani suosittelemassani AutoHotkey-sovelluksessa eli havaitessaan tietyn näppäinyhdistelmän sovellus korvaa tämän jollain merkillä. Mutta siinä missä AutoHotkey on yleiskäyttöinen ts. minkä tahansa saa korvautumaan millä tahansa, Tajpi rajoittuu esperanton erikoismerkkeihin. Tuo riittänee useimmille käyttäjille.
00- 5.6.2019, 11.38
- vastaus aiheeseen: La la la la la la la la (osa 2)
Lernussa on käyty keskustelua artikkelin tarpeellisuudesta. Ei, minä en aloittanut sitä (tällä kertaa), vaan aloittaja näkyy olevan venäläinen. Venäjän kielessä eikä muuten puolassakaan ole artikkelia, joten ilkeämieliset (ml. allekirjoittanut) voisivat todeta, että Z laittoi artikkelin mielistelläkseen länsieurooppalaisia.
Vaikka tietysti esperantossa on omat sääntönsä artikkelin käytöstä, käytännössä moni käyttää niitä äidinkielensä pohjalta, jos siinä sattuu olemaan. Jos ei ole…
Mutta kun esperantonkin säännöt ovat epäjohdonmukaiset!
- Mi havas monon : Minulla on rahaa (partitiivi)
- Mi havas la monon : Minulla on rahat (akkusatiivi)
Ahaa, artikkelilla voidaan ilmaista kokonaisobjekti (joka suomessa on akkusatiivissa), kun artikkelin pois jättäminen ilmaiseekin osaobjektin (joka suomessa on partitiivissa). Vähän sekavaa, mutta olkoon.
Näin ollen
- Mi legas libron
tarkoittaa
- Mi legas (iun) parton da libro
eli partiviivissa olevaa osaobjektia, mikä on yleensä oikein. Entäs sitten, jos luinkin koko kirjan? Rahaa koskevan esimerkin mukaisesti tämä menisi
- Mi legas la libron
eli akkusatiivissa oleva kokonaisobjekti, mutta kirjahan voi olla tuntematon! Eipä siis käykään! Vai tarkoittaako rahaesimerkki, että lukija tietää, mitkä setelit ja kolikot tai mikä bitit pankkikortilla minulla oli???
- Tätä vastausta muokkasi 5 vuotta 5 kuukautta sitten Juha Metsäkallas.
00- 1.6.2019, 20.46
- vastaus aiheeseen: Mihin relatiiivipronomini viittaa?
Kysyin tästä Lernussa ja hämmästyin kovasti, kun sielläkin sain keskenään ristiriitaisia selityksiä. Kunnes nimimerkki Nornen, jonka kommentit olen huomannut varsin hyviksi, totesi, että Zamenhof itsekin vaihteli, kumpaan em. tyyppinen sivulause viittaa. Nornen oli poiminut kaksi Zamenhofin virkettä esimerkeiksi.
En Aŭgusto 1905 en la franca urbo Boulogne-sur-Mer havis lokon la unua tutmonda kongreso de esperantistoj, kies sukceso superis ĉiujn atendojn.
missä kies viittaa A de B -yhdistelmän A-osaan.
Toisaalta Raamatun käännöksessä lukee
Kaj ili iris, kaj venis en la domon de malĉastistino, kies nomo estis Raĥab, kaj ili dormis tie.
missä kies viittaa A de B -yhdistelmän B-osaan.
Nornen keksi seuraavat esimerkit paljastamaan koko karmeuden.
• Mi vizitis la palacon de la reĝino de Anglio, kiu nomiĝas Windsor Castle.
• Mi vizitis la palacon de la reĝino de Anglio, kiu nomiĝas Elizabeto II.
• Mi vizitis la palacon de la reĝino de Anglio, kiu estas parto de la Unuiĝinta Reĝlando.
Suomenkielisen vinkkelistä tämähän on kauheaa! Mehän olemme tottuneet siihen, että relatiivipronominien viittaussuhde on yksiselitteinen. Kun esperantossa viitatuksi kelpaa suurispiirteis mikä tahansa edeltävä sana, voidaan viimeistään tässä vaiheessa kaikki puheet esperanton loogisuudesta vetää vessanpöntöstä.
- Tätä vastausta muokkasi 5 vuotta 5 kuukautta sitten Juha Metsäkallas.
- Tätä vastausta muokkasi 5 vuotta 5 kuukautta sitten Juha Metsäkallas.
- Tätä vastausta muokkasi 5 vuotta 5 kuukautta sitten Juha Metsäkallas.
- Tätä vastausta muokkasi 5 vuotta 5 kuukautta sitten Juha Metsäkallas.
- Tätä vastausta muokkasi 5 vuotta 5 kuukautta sitten Juha Metsäkallas.
- Tätä vastausta muokkasi 5 vuotta 5 kuukautta sitten Juha Metsäkallas.
- Tätä vastausta muokkasi 5 vuotta 5 kuukautta sitten ylläpitäjä.
- Tätä vastausta muokkasi 5 vuotta 5 kuukautta sitten ylläpitäjä.
- Tätä vastausta muokkasi 5 vuotta 5 kuukautta sitten ylläpitäjä.
00- 28.5.2019, 14.48
- vastaus aiheeseen: Translatiivi eli tulento
Huomasin äsken, että Lernussa on toiminto, jolla voi merkitä kaikki aiheet luetuiksi. Käytän Lernua esperantoksi, jolloin painikkeessa lukee… Marki la temojn kiel legitaj! Mitä prkl? Eikö marki sisällä samanlaisen muutoksen idean kuin farbi? Jos niin on, silloinhan pitäisi lukea Marki la temojn legitaj. Jos näin ei ole, en ymmärräkään tätä.
00- 19.5.2019, 20.01
- vastaus aiheeseen: Sähköinen potkulauta Lahden maailmankongressin ajaksi
Ajatus kai on, ettei uskalla ajaa polkupyörällä mutta heti saatavilla oleva kulkupeli olisi tarpeen. Ja siis Lahdessa kongressin aikana.
00- 17.5.2019, 10.21
- vastaus aiheeseen: Sähköinen potkulauta Lahden maailmankongressin ajaksi
En iu okazo oni ekparolis pri, kiel oni intencas moviĝi en Lahtio dum la kongreso. Mi mem pensis ke per biciklo, kiun mi luprenos de iu firmao (ŝajnas ekzisti kelkaj en Lahtio). Tiam iu diris, ke ri interesiĝas pri elektra trotilo. Mi guglis kaj trovis en Lahtio firmaon Mikan matkailuauto, kiu ludonas elektrajn trotilojn. Pri kia elektra trotilo temas, oni povas vidi en reklamaĵo en Jutubo.
Kiuj interiĝas? Se ni estas kelkaj, mi petas la entrepreniston de oferto. Normala prezo estas 70 €/semajno inkl. helmeto.
00- 10.5.2019, 11.16
- vastaus aiheeseen: De aŭ el?
Lernun La teorio Nakamura -kurssin kolmannessa kappaleessa on kohta, jossa sanotaan:
“Estas laŭta bruo. La brŭo venas de la granda ŝranko, kiu straras en la ĉambro”.
Tästä joku kysyi Lernussa, miksi de eikä el. Hyvä kysymys!
Tähän mennessä keskustelussa on käynyt ilmi kolme vaihtoehtoa.
- Prepositiota el käytetään, kun joku tai jokin tulee jostakin suljetusta tilasta, esim. juuri mainitusta kaapista. Ääni tulisi siis kaapin sisältä. De on siis väärin.
- Toisaalta preposition de voi käsittää virheellisesti lyhennetyksi ilmaisuksi de ĉe eli ääni tulisikin kaapin luota, ei välttämättä kaapista.
- Preposition el voi käsittää niin, että joku tai jokin sisällä ollut poistui sisätilasta. Ääni ei ole tällainen rajallinen olio, jolloin preposition de merkitys 2 “vertauskuvallisen liikkeen alkupiste” on oikea tulkinta.
Muita ideoita? Mikä on oikein?00- 8.5.2019, 12.28
- vastaus aiheeseen: Milloin käytetään akkusatiivia?
No niin, ketään ei ollut huomauttanut, että artikkelissa oli virhe! Kyllähän preposition antaŭ kanssa voi myös käyttää akkusatiivia. Mi iris antaŭ la sunon: Menin auringon eteen. Pyysin ylläpitoa korjaamaan virheen 🙂
00- 29.4.2019, 09.18
- vastaus aiheeseen: Du pasivoj
Nature mi “sukcesis” malklare skribi la difinojn. Nun mi korektis ilin.
00- 24.4.2019, 12.59
- vastaus aiheeseen: Milloin käytetään akkusatiivia?
En ole ihan varma, mitä tarkoitat kolmijaon käyttämisellä. Itselleni ainakin termi prepositionaali tuntuu vähän oudolta, vaikka ymmärränkin sen merkityksen. En usko, että termin käyttö edistäisi oppimista. Sen sijaan on totta, että prepositioita käytettäessä kannattaisi varhaisessa vaiheessa todeta, että prepositioiden kanssa käytetään sekä nominatiiveja että akkusatiiveja. Eikä toitottaaa, että vain nominatiivia käytetään.
00- 24.4.2019, 09.24
- vastaus aiheeseen: Duolingo
Notu, ke Mozilla-fondaĵo lancis projekton Common voice, kiu celas krei malfermitkodan voĉan datenbazon, kiun oni rajtas libere uzi. Vi povas helpi projekton kaj donaci vian voĉon aŭ validigi voĉojn.
00- 16.4.2019, 12.55
- vastaus aiheeseen: EDE-puolue EU-vaaleissa?
Ks. EDE-puolueen webbisivut, jossa puolueohjelma on myös suomeksi.
- Tätä vastausta muokkasi 5 vuotta 7 kuukautta sitten Juha Metsäkallas.
00- 12.4.2019, 13.49
- vastaus aiheeseen: PMEG:n uusi versio on ilmestynyt!
Itse olen siirtynyt pronominin ri käyttöön jo jokin aika sitten. Suomenkielisille tämä on triviaali juttu. Päätteestä -iĉ- olen kuullut, mutten ole ottanut käyttöön. Ehkä siitä syystä, etten ole nähnyt sille tarvetta. Toisaalta sen sisältävän sössön takia eli on turhan vaikea ääntää. Päätteistä -ip-, -pj- ja -j- en ollut kuullutkaan. Hmm, -j- kuulostaa käyttökelpoiselta, muut eivät ainakaan näin suoraseltaan. Mitä ihmeellistä yksiköllisessä ge-etuliitteessä on? Taas päivänselvä juttu suomenkieliselle.
Viimeisen kohdan, sukupuolineutraalin oletuksen, kohdalla en voi muuta kuin vilkaista almanakkaa ja ihmetellä, mikä vuosisata onkaan menossa.
00- 3.3.2019, 20.05
- vastaus aiheeseen: Mojosa ja sen vastakohta?
“Esperanto-Facebookista” eli Nubosta olen oppinut sanan malaĉa, ei huono, ei kehno.
10