Juha Metsäkallas

kirjoitettuja vastauksia

Esillä 15 vastausta, 106 - 120 (kaikkiaan 139)
  • vastauksia
    Juha Metsäkallas
    Osallistuja

    Lernussa kysyttiin, mitä seurustella olisi esperantoksi. Seurustelukin on yhdensorttista ihmisten välistä tapaamista, joten täydennänpä aikaisempaa listaani.

    • vizitadi
      1. vierailla (säännöllisesti) jonkun luona
        Mi vizitadis lin almenaŭ unu fojon ĉiujare.
        Vierailin hänen luonaan ainakin kerran vuodessa.
      2. vierailla tapahtumassa, hakea apua/hakeutua apuun
        vizitadi kurson, klinikon
    • havi kompanion kun iu
      1. olla jonkun seurassa
        Tute ne estas agrable havi kompanion kun vi.
        Ei ole ollenkaan miellyttävää olla seurassasi.
    • akompani
      1. saattaa jotakuta
        Ĉu vi permesas, sinjorino, ke mi vin akompanu?
        Sallinette, rouva, että saatan teitä.
      2. seurata, säestää (kuvaann.)
        Ĉi tiuj ekkrioj estis akompanataj de seka rido.
        Kaikkia huudakhduksia säesti kuiva nauru.
      3. säestää (mus.)
        Ŝi akompanis min per gitaro.
        Hän säesti minua kitaralla.

     

    Seurustelu ei-romanttissävytteisessä merkityksessä, yleisenä kanssakäymisenä (“Juhlavieraat seurustelivat kahvikupin ääressä”) voisi olla tuo havi kompanion kun iu eli La gastoj de la festo havis kompanion de unu la alian dum la kafumado.

    Ranskan sana rendez-vous on lainattu joihinkin kieleen tarkoittamaan nimenomaan romanttissävytteistä tapaamista, mutta esperanton rendevui-han ei automaattisesti sisällä tuota sävyä. Toki lisäämällä sopiva määre asia on helposti korjattavissa: ame rendevui tai amrendevui. Nämäpä vain sattuvat tarkoittamaan yksittäistä tapaamista eivät “seukkaamista”, joka on pikemminkin enemmän tai vähemmän pitkäkestoinen suhde. Seurustelu, seukkaaminen voisi siis olla havi korrilaton, vrt. koramiko/-amikino.

    Asiaa on Lernussa pohdittu aiemminkin, jo vuonna 2014, jolloin oli päädytty kierrättämään vanhentuneeksi jäänyttä liehittelyä, hakkailua, kosiskelua tarkoittavaa verbiä amindumi. Sikäli valinta on mainio, että siitähän perimmiltään kyse ♥

    0
    0
    Juha Metsäkallas
    Osallistuja

    MS Windows -käyttöjärjestelmien käyttäjille on olemassa Tajpi-niminen sovellus, joka on varta vasten tehty esperanton erikoisten kirjainten kirjoittamista varten. Sen periaate vaikuttaa olevan sama kuin Dropboxissa olevassa artikkelissani suosittelemassani AutoHotkey-sovelluksessa eli havaitessaan tietyn näppäinyhdistelmän sovellus korvaa tämän jollain merkillä. Mutta siinä missä AutoHotkey on yleiskäyttöinen ts. minkä tahansa saa korvautumaan millä tahansa, Tajpi rajoittuu esperanton erikoismerkkeihin. Tuo riittänee useimmille käyttäjille.

    0
    0
    Juha Metsäkallas
    Osallistuja

    Lernussa on käyty keskustelua artikkelin tarpeellisuudesta. Ei, minä en aloittanut sitä (tällä kertaa), vaan aloittaja näkyy olevan venäläinen. Venäjän kielessä eikä muuten puolassakaan ole artikkelia, joten ilkeämieliset (ml. allekirjoittanut) voisivat todeta, että Z laittoi artikkelin mielistelläkseen länsi­eurooppalaisia.

    Vaikka tietysti esperantossa on omat sääntönsä artikkelin käytöstä, käytännössä moni käyttää niitä äidin­kielensä pohjalta, jos siinä sattuu olemaan. Jos ei ole…

    Mutta kun esperantonkin säännöt ovat epäjohdonmukaiset!

    • Mi havas monon : Minulla on rahaa (partitiivi)
    • Mi havas la monon : Minulla on rahat (akkusatiivi)

    Ahaa, artikkelilla voidaan ilmaista kokonais­objekti (joka suomessa on akkusatiivissa), kun artikkelin pois jättäminen ilmaiseekin osa­objektin (joka suomessa on partitiivissa). Vähän sekavaa, mutta olkoon.

    Näin ollen

    • Mi legas libron

    tarkoittaa

    • Mi legas (iun) parton da libro

    eli partiviivissa olevaa osa­objektia, mikä on yleensä oikein. Entäs sitten, jos luinkin koko kirjan? Rahaa koskevan esi­merkin mukaisesti tämä menisi

    • Mi legas la libron

    eli akkusatiivissa oleva kokonais­objekti, mutta kirjahan voi olla tuntematon! Eipä siis käykään! Vai tarkoittaako raha­esimerkki, että lukija tietää, mitkä setelit ja kolikot tai mikä bitit pankki­kortilla minulla oli???

    0
    0
    Juha Metsäkallas
    Osallistuja

    Kysyin tästä Lernussa ja hämmästyin kovasti, kun sielläkin sain keskenään ristiriitaisia selityksiä. Kunnes nimimerkki Nornen, jonka kommentit olen huomannut varsin hyviksi, totesi, että Zamenhof itsekin vaihteli, kumpaan em. tyyppinen sivulause viittaa. Nornen oli poiminut kaksi Zamenhofin virkettä esimerkeiksi.

    En Aŭgusto 1905 en la franca urbo Boulogne-sur-Mer havis lokon la unua tutmonda kongreso de esperantistoj, kies sukceso superis ĉiujn atendojn.

    missä kies viittaa A de B -yhdistelmän A-osaan.

    Toisaalta Raamatun käännöksessä lukee

    Kaj ili iris, kaj venis en la domon de malĉastistino, kies nomo estis Raĥab, kaj ili dormis tie.

    missä kies viittaa A de B -yhdistelmän B-osaan.

    Nornen keksi seuraavat esimerkit paljastamaan koko karmeuden.

    • Mi vizitis la palacon de la reĝino de Anglio, kiu nomiĝas Windsor Castle.

    • Mi vizitis la palacon de la reĝino de Anglio, kiu nomiĝas Elizabeto II.

    • Mi vizitis la palacon de la reĝino de Anglio, kiu estas parto de la Unuiĝinta Reĝlando.

    Suomenkielisen vinkkelistä tämähän on kauheaa! Mehän olemme tottuneet siihen, että relatiivipronominien viittaussuhde on yksiselitteinen. Kun esperantossa viitatuksi kelpaa suurispiirteis mikä tahansa edeltävä sana, voidaan viimeistään tässä vaiheessa kaikki puheet esperanton loogisuudesta vetää vessanpöntöstä.

    0
    0
    Juha Metsäkallas
    Osallistuja

    Huomasin äsken, että Lernussa on toiminto, jolla voi merkitä kaikki aiheet luetuiksi. Käytän Lernua esperantoksi, jolloin painikkeessa lukee… Marki la temojn kiel legitaj! Mitä prkl? Eikö marki sisällä samanlaisen muutoksen idean kuin farbi? Jos niin on, silloinhan pitäisi lukea Marki la temojn legitaj. Jos näin ei ole, en ymmärräkään tätä.

    0
    0
    Juha Metsäkallas
    Osallistuja

    Ajatus kai on, ettei uskalla ajaa polkupyörällä mutta heti saatavilla oleva kulkupeli olisi tarpeen. Ja siis Lahdessa kongressin aikana.

    0
    0
    Juha Metsäkallas
    Osallistuja

    En iu okazo oni ekparolis pri, kiel oni intencas moviĝi en Lahtio dum la kongreso. Mi mem pensis ke per biciklo, kiun mi luprenos de iu firmao (ŝajnas ekzisti kelkaj en Lahtio). Tiam iu diris, ke ri interesiĝas pri elektra trotilo. Mi guglis kaj trovis en Lahtio firmaon Mikan matkailuauto, kiu ludonas elektrajn trotilojn. Pri kia elektra trotilo temas, oni povas vidi en reklamaĵo en Jutubo.

    Kiuj interiĝas? Se ni estas kelkaj, mi petas la entrepreniston de oferto. Normala prezo estas 70 €/semajno inkl. helmeto.

    0
    0
    Juha Metsäkallas
    Osallistuja

    Lernun La teorio Nakamura -kurssin kolmannessa kappaleessa on kohta, jossa sanotaan:

    “Estas laŭta bruo. La brŭo venas de la granda ŝranko, kiu straras en la ĉambro”.

    Tästä joku kysyi Lernussa, miksi de eikä el. Hyvä kysymys!

    Tähän mennessä keskustelussa on käynyt ilmi kolme vaihtoehtoa.

    1. Prepositiota el käytetään, kun joku tai jokin tulee jostakin suljetusta tilasta, esim. juuri mainitusta kaapista. Ääni tulisi siis kaapin sisältä. De on siis väärin.
    2. Toisaalta preposition de voi käsittää virheellisesti lyhennetyksi ilmaisuksi de ĉe eli ääni tulisikin kaapin luota, ei välttämättä kaapista.
    3. Preposition el voi käsittää niin, että joku tai jokin sisällä ollut poistui sisätilasta. Ääni ei ole tällainen rajallinen olio, jolloin preposition de merkitys 2 “vertauskuvallisen liikkeen alkupiste” on oikea tulkinta.

     
    Muita ideoita? Mikä on oikein?

    0
    0
    Juha Metsäkallas
    Osallistuja

    No niin, ketään ei ollut huomauttanut, että artikkelissa oli virhe! Kyllähän preposition antaŭ kanssa voi myös käyttää akkusatiivia. Mi iris antaŭ la sunon: Menin auringon eteen. Pyysin ylläpitoa korjaamaan virheen 🙂

    0
    0
    Juha Metsäkallas
    Osallistuja

    Nature mi “sukcesis” malklare skribi la difinojn. Nun mi korektis ilin.

    0
    0
    Juha Metsäkallas
    Osallistuja

    En ole ihan varma, mitä tarkoitat kolmijaon käyttämisellä. Itselleni ainakin termi prepositionaali tuntuu vähän oudolta, vaikka ymmärränkin sen merkityksen. En usko, että termin käyttö edistäisi oppimista. Sen sijaan on totta, että prepositioita käytettäessä kannattaisi varhaisessa vaiheessa todeta, että prepositioiden kanssa käytetään sekä nominatiiveja että akkusatiiveja. Eikä toitottaaa, että vain nominatiivia käytetään.

    0
    0
    • vastaus aiheeseen: Duolingo
    Juha Metsäkallas
    Osallistuja

    Notu, ke Mozilla-fondaĵo lancis projekton Common voice, kiu celas krei malfermitkodan voĉan datenbazon, kiun oni rajtas libere uzi. Vi povas helpi projekton kaj donaci vian voĉon aŭ validigi voĉojn.

    0
    0
    Juha Metsäkallas
    Osallistuja

    Ks. EDE-puolueen webbisivut, jossa puolueohjelma on myös suomeksi.

    0
    0
    Juha Metsäkallas
    Osallistuja

    Itse olen siirtynyt pronominin ri käyttöön jo jokin aika sitten. Suomen­kielisille tämä on triviaali juttu. Päätteestä -iĉ- olen kuullut, mutten ole ottanut käyttöön. Ehkä siitä syystä, etten ole nähnyt sille tarvetta. Toisaalta sen sisältävän sössön takia eli on turhan vaikea ääntää. Päätteistä -ip-, -pj- ja -j- en ollut kuullutkaan. Hmm, -j- kuulostaa käyttö­kelpoiselta, muut eivät ainakaan näin suoraseltaan. Mitä ihmeellistä yksiköllisessä ge-etuliitteessä on? Taas päivänselvä juttu suomen­kieliselle.

    Viimeisen kohdan, sukupuoli­neutraalin oletuksen, kohdalla en voi muuta kuin vilkaista almanakkaa ja ihmetellä, mikä vuosi­sata onkaan menossa.

    0
    0
    Juha Metsäkallas
    Osallistuja

    “Esperanto-Facebookista” eli Nubosta olen oppinut sanan malaĉa, ei huono, ei kehno.

    1
    0
Esillä 15 vastausta, 106 - 120 (kaikkiaan 139)