Juha Metsäkallas

Kyllä preposition pitäisi olla mielummin de kuin el. Ensiksi mainittua käytetään mm. kun on kyse todellisesta liikkeestä (peruuttaminen on), jonka lähtöpiste on jotenkin avoin. Jälkimmäistä mm. kun on kyse todellisesta liikkeestä, jonka lähtöpiste on jotenkin suljettu. Avoin lähtöpiste on sellainen, jossa ollaan sur. Suljetussa lähtöpisteessä ollaan en tai ene de. Parkkiruutu on kaksiulotteinen tila, ei mikään häkki, joten

      La aŭto retroveturas de parkospaco.

Lernussa kysyttiin, mitä seurustella olisi esperantoksi. Seurustelukin on yhdensorttista ihmisten välistä tapaamista, joten täydennänpä aikaisempaa listaani.

• vizitadi
  1. vierailla (säännöllisesti) jonkun luona
     Mi vizitadis lin almenaŭ unu fojon ĉiujare.
     Vierailin hänen luonaan ainakin kerran vuodessa.
  2. vierailla tapahtumassa, hakea apua/hakeutua apuun
     vizitadi kurson, klinikon
• havi kompanion kun iu
  1. olla jonkun seurassa
     Tute ne estas agrable havi kompanion kun vi.
     Ei ole ollenkaan miellyttävää olla seurassasi.
• akompani
  1. saattaa jotakuta
     Ĉu vi permesas, sinjorino, ke mi vin akompanu?
     Sallinette, rouva, että saatan teitä.
  2. seurata, säestää (kuvaann.)
     Ĉi tiuj ekkrioj estis akompanataj de seka rido.
     Kaikkia huudakhduksia säesti kuiva nauru.
  3. säestää (mus.)
     Ŝi akompanis min per gitaro.
     Hän säesti minua kitaralla.

Seurustelu ei-romanttissävytteisessä merkityksessä, yleisenä kanssakäymisenä (“Juhlavieraat seurustelivat kahvikupin ääressä”) voisi olla tuo havi kompanion kun iu eli La gastoj de la festo havis kompanion de unu la alian dum la kafumado.

Ranskan sana rendez-vous on lainattu joihinkin kieleen tarkoittamaan nimenomaan romanttissävytteistä tapaamista, mutta esperanton rendevui-han ei automaattisesti sisällä tuota sävyä. Toki lisäämällä sopiva määre asia on helposti korjattavissa: ame rendevui tai amrendevui. Nämäpä vain sattuvat tarkoittamaan yksittäistä tapaamista eivät “seukkaamista”, joka on pikemminkin enemmän tai vähemmän pitkäkestoinen suhde. Seurustelu, seukkaaminen voisi siis olla havi korrilaton, vrt. koramiko/-amikino.

Asiaa on Lernussa pohdittu aiemminkin, jo vuonna 2014, jolloin oli päädytty kierrättämään vanhentuneeksi jäänyttä liehittelyä, hakkailua, kosiskelua tarkoittavaa verbiä amindumi. Sikäli valinta on mainio, että siitähän perimmiltään kyse ♥

• Tätä vastausta muokkasi 4 vuotta​ 9 kuukautta sitten Juha Metsäkallas.
• Tätä vastausta muokkasi 4 vuotta​ 9 kuukautta sitten Juha Metsäkallas.
• Tätä vastausta muokkasi 4 vuotta​ 9 kuukautta sitten Juha Metsäkallas.
• Tätä vastausta muokkasi 4 vuotta​ 9 kuukautta sitten Juha Metsäkallas.

Lernussa on käyty keskustelua artikkelin tarpeellisuudesta. Ei, minä en aloittanut sitä (tällä kertaa), vaan aloittaja näkyy olevan venäläinen. Venäjän kielessä eikä muuten puolassakaan ole artikkelia, joten ilkeämieliset (ml. allekirjoittanut) voisivat todeta, että Z laittoi artikkelin mielistelläkseen länsi­eurooppalaisia.

Vaikka tietysti esperantossa on omat sääntönsä artikkelin käytöstä, käytännössä moni käyttää niitä äidin­kielensä pohjalta, jos siinä sattuu olemaan. Jos ei ole…

Mutta kun esperantonkin säännöt ovat epäjohdonmukaiset!

• Mi havas monon : Minulla on rahaa (partitiivi)
• Mi havas la monon : Minulla on rahat (akkusatiivi)

Ahaa, artikkelilla voidaan ilmaista kokonais­objekti (joka suomessa on akkusatiivissa), kun artikkelin pois jättäminen ilmaiseekin osa­objektin (joka suomessa on partitiivissa). Vähän sekavaa, mutta olkoon.

Näin ollen

• Mi legas libron

tarkoittaa

• Mi legas (iun) parton da libro

eli partiviivissa olevaa osa­objektia, mikä on yleensä oikein. Entäs sitten, jos luinkin koko kirjan? Rahaa koskevan esi­merkin mukaisesti tämä menisi

• Mi legas la libron

eli akkusatiivissa oleva kokonais­objekti, mutta kirjahan voi olla tuntematon! Eipä siis käykään! Vai tarkoittaako raha­esimerkki, että lukija tietää, mitkä setelit ja kolikot tai mikä bitit pankki­kortilla minulla oli???

• Tätä vastausta muokkasi 4 vuotta​ 10 kuukautta sitten Juha Metsäkallas.

Huomasin äsken, että Lernussa on toiminto, jolla voi merkitä kaikki aiheet luetuiksi. Käytän Lernua esperantoksi, jolloin painikkeessa lukee… Marki la temojn kiel legitaj! Mitä prkl? Eikö marki sisällä samanlaisen muutoksen idean kuin farbi? Jos niin on, silloinhan pitäisi lukea Marki la temojn legitaj. Jos näin ei ole, en ymmärräkään tätä.

En iu okazo oni ekparolis pri, kiel oni intencas moviĝi en Lahtio dum la kongreso. Mi mem pensis ke per biciklo, kiun mi luprenos de iu firmao (ŝajnas ekzisti kelkaj en Lahtio). Tiam iu diris, ke ri interesiĝas pri elektra trotilo. Mi guglis kaj trovis en Lahtio firmaon Mikan matkailuauto, kiu ludonas elektrajn trotilojn. Pri kia elektra trotilo temas, oni povas vidi en reklamaĵo en Jutubo.

Kiuj interiĝas? Se ni estas kelkaj, mi petas la entrepreniston de oferto. Normala prezo estas 70 €/semajno inkl. helmeto.

No niin, ketään ei ollut huomauttanut, että artikkelissa oli virhe! Kyllähän preposition antaŭ kanssa voi myös käyttää akkusatiivia. Mi iris antaŭ la sunon: Menin auringon eteen. Pyysin ylläpitoa korjaamaan virheen 🙂

En ole ihan varma, mitä tarkoitat kolmijaon käyttämisellä. Itselleni ainakin termi prepositionaali tuntuu vähän oudolta, vaikka ymmärränkin sen merkityksen. En usko, että termin käyttö edistäisi oppimista. Sen sijaan on totta, että prepositioita käytettäessä kannattaisi varhaisessa vaiheessa todeta, että prepositioiden kanssa käytetään sekä nominatiiveja että akkusatiiveja. Eikä toitottaaa, että vain nominatiivia käytetään.