Juha Metsäkallas

kirjoitettuja vastauksia

Esillä 15 vastausta, 76 - 90 (kaikkiaan 127)
  • vastauksia
    Juha Metsäkallas
    Osallistuja

    Mainitsemassani Wennergenin luennossa kiinnitin huomiota kahteen seikkaan, jotka ajattelin mainita näin kommentissa.

    Joillakin luennolle osallistuneilla näytti menevän eri teosten tehtävät sekaisin. Wennergren joutui korostamaan, että PIV on sanakirja, ja sanakirjan tehtävä on luetella käytössä olevia sanoja. Arvovalintoja voi osoittaa lisätiedoin, esimerkiksi onko sana suositeltava vai ei, (evitinda). Jotkut pitävät PIV:ä “SAT-laisena”, jolla olisi jokin oma “agenda”, ja täten puolueellisempana kuin esim. Reta vortaroa, joka tyytyisi vain kirjaamaan todellista kielenkäyttöä arvottamatta tätä. En osaa sanoa tuosta agendasta mitään, mutta puolueettomaan kirjaamiseen en usko.

    Joka tapauksessa Wennergen totesi, että PIV:n tehtävänä on luetella sanoja ja PMEG:n tehtävänä on määrittää, miten niitä käytetään. Tästä pääsenkin toiseen seikkaan, josta haluan kommentoida. Wennergrenin otettua vastaan, jos kohta ilmeisesti vastahakoisesti, PIV:n päätoimittajan pestin, kolmella suurella ellei peräti suurimmalla UEA:n ulkopuolisella esperanton kieleen liittyvällä projektilla, PIV:llä, PMEG:llä ja Tekstarolla, on kaikilla sama päätoimittaja. En suinkaan epäile Wennergrenin taitoja tai osaamista, mutta minua huolestuttaa hänen kykynsä, kapasiteettinsa, johtaa ja käytännössä tehdä kaikkia kolmea isoa projektia. Entäs jos hänelle sattuu jotain? Onko kaikki nyt laitettu yhden miehen varaan?

    0
    0
    Juha Metsäkallas
    Osallistuja

    Kurssia lienee odotettu kuin kuuta nousevaksi, koska jossain näin tiedon, että ensimmäisen vuorokauden aikana kurssin oli aloittanut 3500 ihmistä.

    0
    0
    Juha Metsäkallas
    Osallistuja

    Lueskelin vähän Reta Vortaron ohjeistusta ja totesin, että heidän käyttämänsä XML:n naputtelu on monelle vähän turhan vaikeata. Kenties sujuisi helpommin, jos käytössä on editori, johon lataa ReVon XML:n skeeman.

    ReVon ohjeiden mukaan käännöksiin voi lisätä esimerkkejä ja selityksiä, mutta enpä ole sellaisia juuri nähnyt millekään kielelle.

    Tapani nosti esille todella hyvän näkökulman Wikisanakirjan puolesta eli tuon, että lisäykset ovat heti saatavilla.

    0
    0
    Juha Metsäkallas
    Osallistuja

    Liityin jo jokin aika sitten ReVon tekijöiden joukkoon eli olen revulo, mutta toistaiseksi en ole tuottanut mitään. En ole edes tutustunut, miten siihen lisätään käännöksiä. Eikös siinä käytetä XML:ää? No, sitä osaan ja hyvä XML:ää ymmärtävä editori auttaa kummasti.

    Totta on, että Wikisanakirja ja ReVo ovat jo olemassa ja niihin pohjautuvia sovelluksia on käytössä, joten pienellä vaivalla niistä saisi parempia ja tuotokset leviäisivät laajalle. Miksei EAF ole jo tehnyt niin? Miksei ole mitään jäsenistöä aktivoivaa projektia “suomi-esperanto -Wikisanakirja maailmankartalle”?

    0
    0
    Juha Metsäkallas
    Osallistuja

    Olen hieman kokeillut tuota FLEx-sanastosovellusta ja… Se on hidas. MS Windows 10 -virtuaalikoneessani Mäkilläni se matelee, mikä tosin voi johtua virtuaalikoneen asetuksista. Täytyypä kokeilla, jos säätämällä vähän rivakoituisi.

    Toinen havainto on, että sovellus näyttää, miten tämän nyt sanoisi, XP-aikakauden tuotokselta. Ehkä silmiinpistävin “ominaisuus” on, että pääohjelma kutsuu apuohjelmia suorittamaan joitain toimintoja (tää on ihan ok). Nämä pongahtavat omiin ikkunoihinsa, jotka toisinaan jopa sulkevat pääikkunan (Pakko on laittaa tähän übernörttivitsien klassikko wat?)

    Kaikesta huolimatta FLEx vaikuttaa varsin näppärältä. Mutta… Pahoin pelkään, että se on liian monipuolinen. Sillä kun voi tehdä liki kaikkea sanastoon liittyvää. Löysin sitten Language Forge -nimisen sivuston (juu, sekin on SIL:ltä), jonka idea on tarjota yksinkertaisempi käyttöliittymä samaan projektiin. Jos FLEx on ohjelmoitava työstökone, Language Forge on kirvesmiehen vasara. Valitettavasti Language Forge on vielä kehitysvaiheessa eikä ainakaan ensimmäinen yritykseni sen kanssa toiminut.

    Ĝis ĝisdatigoj!

    0
    0
    Juha Metsäkallas
    Osallistuja

    Ja sitten pieni anekdootti, jonka kuulin. Kansain­välisellä avaruus­asemalla ISS:llä avaruus­lentäjät puhuvat toisinaan kreoli­kieltä nimeltä “runglish”, joka on sekoitus venäjää ja englantia. Jostain syystä Venäjän ja Yhdys­valtain avaruus­hallinot eivät tästä pidä, mutta kierto­radalla tuollainen tuntuu jotenkin pikku­maiselta 😀

    0
    0
    Juha Metsäkallas
    Osallistuja

    Ranskaksi voi kirjoittaa esim.

    Comme l’ISS, l’Esperanto, langue internationale équitable rêvée par le Dr Zamenhof, et utilisée aujourd’hui par des millions d’êtres humains de toutes cultures dans le monde entier, est tourné vers l’avenir et la collaboration entre les nations

    0
    0
    Juha Metsäkallas
    Osallistuja

    Fakte estas antaŭ multaj jaroj, kiam mi partoprenis la elementan kurson en la japana. Kaj mi lernis nur iomete paroli kaj kompreni parolon. Dankon al Ito de la forumo de Lernu por korekti miajn japanajn esprimojn!

    0
    0
    Juha Metsäkallas
    Osallistuja

    Aargh, törmäsin vielä tyhmempään.

    • koncerto : konsertti, musiikkiesitys
    • konĉerto: konsertto; sävellystyyppi, jossa yksi tai useampi solisti käy musiikillista dialogia täysimittaisen (simfonia)orkesterin kanssa

     

    0
    0
    Juha Metsäkallas
    Osallistuja

    Dum la hieraŭ leciono de la espa kurso ĉe mia loka klubo unu el la studentoj demandis, ĉu la vortordo signifas:

    • Oni donis al mi ringon : emfazas ringon, ke mi ricevis ĵus ringon kaj ne ekz. pomon

    • Oni donis ringon al mi : emfazas mi, ke ĵus mi ricevis la ringon kaj ne ekz. vi

    Kiel estas? Kiu vortordo estas pli neŭtra?

    • Tätä vastausta muokkasi 4 vuotta​ 2 kuukautta sitten Juha Metsäkallas.
    • Tätä vastausta muokkasi 4 vuotta​ 2 kuukautta sitten Juha Metsäkallas.
    • Tätä vastausta muokkasi 4 vuotta​ 2 kuukautta sitten ylläpitäjä.
    • Tätä vastausta muokkasi 4 vuotta​ 2 kuukautta sitten ylläpitäjä.
    • Tätä vastausta muokkasi 4 vuotta​ 2 kuukautta sitten ylläpitäjä.
    0
    0
    • vastaus aiheeseen: Sössöt
    Juha Metsäkallas
    Osallistuja

    Norjan murteista kuulin tänä syksynä väitteen, että kotiseudun murteen puhuminen ainakin keskustelun aluksi on itse asiassa kohteliampaan kuin yleiskielen. Näin siksi että silloin ei toisen tarvitse arvuutella, mistäpäin toinen on kotoisin. Onpa jopa niitä, jotka suuttuvat, jos heille puhutaan yleiskieltä, aivan kuin heitä pidettäisiin yksinkertaisina, jotka eivät mukamas ymmärtäisi toisia murteita.

    0
    0
    Juha Metsäkallas
    Osallistuja

    Artikkelissani mainitsemastani Mac-tietokoneille tarkoitetusta ohjelmasta aText on tässä kuussa ilmestynyt versio MS Windows -tietokoneille. Kyseessä on toistaiseksi ns. julkinen beetaversio eli ulkoasu ei todennäköisesti enää muutu, mutta ohjelmassa saattaa vielä piillä virheitä ja lapsuksia.

    0
    0
    Juha Metsäkallas
    Osallistuja

    Hetkinen! Miten tämä on vain tietokoneilijoiden ulottuvissa? Tarkoitatko nimenomaan hattu­kirjaimien suhteen? Itse olen ajatellut niin, että on parempi, että asia hoidetaan kerralla kuntoon tieto­koneessa tai kännykässä eikä niin, että jokaisessa sovelluksessa tai sivustolla olisi oma erillinen ratkaisunsa mahdollisesti eri näppäin­yhdistelmineen. Sellainenhan vasta hankala olisi käyttää. Ihanne on pikemminkin järjestely, että kun sen on kerran asentanut esim. tieto­koneeseensa, se toimisi aina, kun kirjoittaa. Tulisipa kirjoitus tekstinkäsittely­ohjelmaan, sähkö­postiin, mihin tahansa webbi­sivulle jne.

    Ainakin Lernussa ja Suomen esperantoliiton EAF-agadas -foorumilla on vuosien saatossa esitelty eri laitteille erilaisia ratkaisuja, joten en lähtenyt niitä toistamaan artikkeliini, vaan esittelin ne, jotka itse olen ottanut käyttöön. Mainitset tuossa tavallisen ihmisen pakkopulla­koneen, jonka tulkitsen tarkoittavan tätä nykyä MS Windows 10 -konetta. Työkoneeni käyttää juuri tuota käyttö­järjestelmää ja siihen olen asentanut mainitsemani AutoHotkey-ohjelman. Laadin dokumentin, johon yritin kuvata selkeästi, mitä täytyy tehdä. Tuosta dokumentista tein PDF-tiedoston, jonka laitoin kaikkien ladattavaksi Dropboxiini. Tämä ohjeen julkaisin aikoinaan EAF-agadas -foorumilla – jo ennen kuin tätä sivustoa oli olemassakaan.

    Mikä se Dropbox on? Dropbox on pilvessä oleva tallennus­palvelu (ja vähän muutakin) eli internetissä oleva paikka, johon voi ketä tahansa tallentaa tiedostoja muiden katseltavaksi ja/tai ladattavaksi. Se on siis samanlainen kuin MS Windows -koneesi mukana tullut Microsoftin OneDrive-tallennus­palvelu. Tai Googlen Google Drive, joka tulee automaattisesti kaikille Android-puhelimien käyttäjille. Tai Applen iCloud Drive, jos olet ostanut Mac-tietokoneen tai iPhone-puhelimen. Sinulla on siis erittäin toden­näköisesti vähintään kaksi tallennus­palvelua jo käytettävissäsi.

    Mitä tulee mainitsemaani ohjeeseen, käytännössä riittää, että osaat painaa artikkelissani olevaa linkkiä. Tällöin selaimeesi aukeaa uusi ikkuna tai väli­lehti, jossa ao. ohje on luettavissa. Ohje sisältää luvun nimeltä “MS Windows -tietokoneet”, missä selitän vaihe vaiheelta, mitä pitää tehdä.

    Lopputuloksena sinulla ovat esperanton hattu­kirjaimet käytettävänä x-sistemon avulla tietokoneen kaikissa ohjelmissa.

    Toki olisin voinut luoda tänne Finna babilejoon jonkin systeemin Lernun tai Duolingon tapaan, mutta sepä ei auttaisi kirjoittaessasi esim. sähkö­postiisi. Myönnän, että harkitsin asiaa ja vähän etsinkin sellaista, mutta en löytänyt valmista. Jotenkin ei minua tässä kohtaa houkuttanut ajatus palkattoman työn tekemisestä.

    0
    0
    Juha Metsäkallas
    Osallistuja

    ametista niveloAmetistii!

    0
    0
    • vastaus aiheeseen: La espa
    Juha Metsäkallas
    Osallistuja

    Täsmennän, että sanaa käytti UEA:n foorumilla joku käyttäjä – olisko ollut nimimerkki Stella. UEA ei järjestönä ottanut kantaa mitenkään.

    Jotenkin minusta tuntuu hölmöltä toistaa esperantistien sisäisessä keskustelussa ilmaisuja Esperanto sitä ja Esperanto tätä. Totta kai silloin kun teksti on suunnattu kaikelle kansalle, kirjoitetaan täysi nimi.

    0
    0
Esillä 15 vastausta, 76 - 90 (kaikkiaan 127)