kirjoitettuja vastauksia
- vastauksia
-
- 21.9.2023, 11.11
- vastaus aiheeseen: Aika-avaruus
Turun Esperantoyhdistyksen kurssilla tuli puheeksi artikkelissa käyttämäni virke
Kiel ne venis al vi en la kapon diri, ke post monato oni povas sciiĝi ankoraŭ pli bone.
Ensiksi kerrottakoon, että kyseinen virke on suora lainaus Zamenhofin kääntämästä N.V. Gogolin näytelmästä Reviisori.
Erään kurssilaisen huomion kiinnitti verbi sciiĝi. Kantasana on transitiivinen verbi scii, jolla on siis suora objekti, scii ion, tietää jokin. Yleisesti ottaen pääte -iĝi muuttaa verbin refleksiiviseksi, jolloin toiminta kohdistuu subjektiin itseensä. Esimerkiksi la pordo malfermiĝas, jossa siis toiminta, avautuminen, kohdistuu subjektiin, oveen, ts. ovi avautuu.
Verbi sciiĝi on kuitenkin poikkeustapaus, mistä olen kirjoittanut artikkeliin Onko esperantoon syntymässä uusi passiivimuoto?, mutta lyhyesti sanoen kyse on verbin käytöstä merkityksessä ekscii, saada tietää.
Lisäksi on huomattava, että Zamenhof käytti verbiä myös transitivisesti:
Vi nepre devas tion sciiĝi.
Tämä ei ole nykyisen kielenkäyttötavan mukaista.
00- 22.8.2023, 20.21
- vastaus aiheeseen: Seksa malsimetrio
Törmäsin artikkeliin nimeltä Terminaro pri Seksa Identeco kaj Seksa Orientiĝo, missä Markos Kramer ja Robin van der Vliet esittelevät seksuaali-identiteettiin ja seksuaaliseen suuntautumiseen liittyviä käsitteitä.
00- 18.8.2023, 13.11
- vastaus aiheeseen: Mikä on Fundamento? Entä PMEG?
Lisäsin maininnan sivustosta nimeltä Podkasta.
Tutkiessani sivustoa huomasin , että valitettavasti kaikki linkit eivät toimi. Kaiken kaikkiaan sivusto näytti vähän vanhanaikaiselta ja minulle heräsikin kysymys, päivitetäänkö sitä.
00- 14.8.2023, 09.23
- vastaus aiheeseen: Esperanto menciita en artikolo en la gazeto Helsingin Sanomat
Ankaŭ la gazeto Iltalehti skribas pri Esperanto.
00- 8.8.2023, 10.40
- vastaus aiheeseen: Solaris vs. Solaris
Yle näytti viime viikonloppuna Tarkovskin Solariksen, joka on katsottavissa myös Ylen areenassa marraskuun alkuun asti. Kyseessä on restauroitu versio, jossa kannattaa kiinnittää huomio erityisesti mereen.
00- 14.6.2023, 13.37
- vastaus aiheeseen: …ja muut näppylät
Artikkelissa oli kuva, joka oli linkitetty Applen kehittäjäsivuston sivulle. Apple on näemmä muutanut sivustonsa rakennetta eikä linkitys enää toiminut. En löytänyt samaa kuvaa, joten laitoin artikkeliin uuden ja muutin tekstiä vastaamaan tätä kuvaa.
00- 18.5.2023, 18.13
- vastaus aiheeseen: Kion signifas la vorto ”cimo” en komputila kunteksto?
- 31.3.2023, 15.02
- vastaus aiheeseen: Kuuleeko Esperantujo? Kuuntelen.
Ai niin, artikkelissa mainittu Ĉina radio internacia ei ole enää internetradio (kanavasta lisää toisessa artikkelissa).
10- 31.3.2023, 14.56
- vastaus aiheeseen: Kuuleeko Esperantujo? Kuuntelen.
Sain tietää, että artikkelissa oleva linkki Kielikello-lehden juttuun ei toimi kaikilla selaimilla. Selvitin tämän, ja nyt pitäisi toimia.
10- 26.3.2023, 22.10
- vastaus aiheeseen: Mitä eroa on verbeillä zorgi ja prizorgi?
Äsken näin eräässä tekstissä lukuisissa kohdin prizorgi muussa kuin hoivaamista tarkoittavassa merkityksessä, joten rupesin miettimään tätä uudestaan. PIV tosiaan antaa edellä mainitsemani synonyymin flegi ja esimerkit. Mutta, mutta… ReVo antaakin verbille prizorgi määritelmän zorgi pri ja esimerkiksi seuraavat esimerkit:
- Mi prizorgis miajn aferojn en la urbo kaj mi ne povis veni.
- Jen vi prizorgis por ni ĉion ĉi tion; kion mi povas fari por vi?
- Li rigardu kaj prizorgu mian proceson kaj defendu min.
Kaikki kolme poimimaani esimerkkiä ovat Zamenhofilta. Ensimmäinen kirjan Marta ja kaksi muuta vanhan testametin käännöksestä. Yhdessäkään ei ole kysymys sairaan tai heikkokuntoisen hoitamisesta tai minkään hellästä hoitamisesta.
Onko siis niin, että PIV on tältä osin puutteellinen? Toisaalta PIV:ä on syytetty siitä, että se sisältää ahtaita määritelmiä, ”niin kuin asioiden kuuluisi olla”, missä ReVoa on syytetty löperyydestä, ”mitä kaikkea ihmiset nyt sattuvat puhumaan”. Olisiko prizorgin kohdalla kyse tästä?
00- 23.3.2023, 10.08
- vastaus aiheeseen: Mitä ovat Paypal, MobilePay, LiberaPay…?
Artikkelissa mainitsin suunnitelmasta yhdistää MobilePay norjalaisen Vipps- ja suomalaisen Pivo-järjestelmän kanssa. Tämä olisi luonut EU:hun suuren maksujärjestelmän, joka olisi toiminut useassa maassa (Norja, Suomi ja Tanska). Tämä oli kuitenkin liikaa EU:n kilpailuviranomaisille, jotka syyskuussa 2022 kaatoivat yhdistymisen (ks. esim. Iltasanomien artikkeli). Joka tapauksessa Tanskan ja Suomen MobilePay sekä Norjan Vipps yhdistyvät.
Vaikka kannatan EU:n tiukkaa valvontaa, jolla estetään haitallisten määräävien markkina-asemien muodostumista, tässä kohtaa EU teki mielestäni väärän päätöksen. Ei voi olla kuluttajien etu, että joutuu lataamaan kännykkäänsä lukuisia maksusovelluksia, varsinkin jos nämä ovat vielä maakohtaisia. Eikös EU:n periaatteisiin kuulu ihmisten ja kaupan vapaa liikkuminen maiden välillä? EU on myös penännyt vaihtoehtoja yhdysvaltalaisille ohjelmistotuotteille. Tässä olisi ollut EU:ssa kehitetty maksujärjestelmä. Ei, sen sijaan tasoitetaan tietä Applen ja Googlen maksujärjestelmille – kumpikin peräisin Yhdysvalloista.
10- 13.3.2023, 14.04
- vastaus aiheeseen: Mitä ovat Paypal, MobilePay, LiberaPay…?
Ukrainan sodan myötä alkanut jyrkkä hintojen nousu on johtanut siihen, että yritykset ovat kiivaasti ryhtyneet etsimään säästökohteita. Yksi sellainen näyttää olevan käteisen rahan käsittelystä aiheutuvat kustannukset. Esimerkiksi Subway-pikaruokaravintolaketju on siirtynyt käytäntöön, jossa vain osassa ketjun ravintoloista käy käteinen.
00- 9.3.2023, 16.07
- vastaus aiheeseen: Nähdä vaan ei katsoa?
No niin, artikkelissa oli joitakin kirjoitusvirheitä.
00- 8.12.2022, 10.34
- vastaus aiheeseen: Suuret lukusanat numeroin
Tervetuloa typografian ihmeelliseen maailmaan!
Suomeksi tosiaan oli aikoinaan kolme standardia sen mukaan, oliko kyse rahamäärästä, puhelinnumerosta vai jostain muusta numeroilmaisusta.
Normaalisti luvut jaettiin kolmen numeron ryhmiin lopusta alkaen, kuten Kielitoimiston ohje toteaa, eli esim. 1 609 metriä. Numero tuli kirjoittaa yhdelle riville, mikä ei ollut ongelma käsin kirjoitettaessa tai kirjoituskonetta käytettäessä. Tietokoneita käytettäessä käytettävän ohjelman tulee osata tämä eli estää rivinvaihto keskellä numerosarjaa tai käyttäjän on muistettava kirjoittaa ns. sitova välilyönti, joita on sekä normaalilevyinen (Unicode-koodi U+00A0 ) että kapea (U+202F). On oikeastaan makuasia, kumpaa leveyttä käyttää.
Kenties pankkien vaatimuksesta rahamäärät piti aikoinaan ilmaista tavalla, joka esti ylimääräisten numeroiden lisäämisen lukuihin. Tiukimmillaan laskuissa saattoi siis lukea esim. **14.600** markkaa. Sittemmin luovuttiin ensin noista asteriskeista ja lopulta myös pisteestä tuhaterottimena eli nykyään suomeksi rahamäärät kirjoitetaan samaan tapaan kuin mikä tahansa numeroilmaisu eli esim. 14 600 euroa.
Zamenhof ei määritellyt tarkkoja typografisia sääntöjä, joten varsinkin varhaisina aikoina näki, mitä kirjavampia ilmaisuja. Sittemmin linja on jossain määrin selkiytynyt mm. niin, että PMEG suosittelee kirjoittamaan numeroilmaisut suomen tapaan eli ryhmittelemällä numerot kolmen ryhmiin lopusta alkaen ja käyttämään lyhyttä sitovaa välilyöntiä erottimena. Esim. 10 000 000 000.
00- 20.10.2022, 10.33
- vastaus aiheeseen: Mikä on Fundamento? Entä PMEG?
Lisäsin sarjan kaikkien artikkeleiden alkuun linkit muihin osiin. Lisäksi korjasin kirjoitusvirheitä siellä täällä.
00
