Juha Metsäkallas

kirjoitettuja vastauksia

Esillä 13 vastausta, 76 - 88 (kaikkiaan 88)
1 2 3 4 5 6
  • vastauksia
    • 11.1.2019, 11.07
    • vastaus aiheeseen: Sössöt
    Juha Metsäkallas
    Osallistuja

    Lernussa on (taas) menossa keskustelu, mitä esperantossa voisi muuttaa. Laitoin pari omaa suosiakkini: translatiivia osoittavan preposition ottaminen käyttöön ja sössöjen vähentäminen. Puolalainen Stefko kommentoi kirjoitustani kertomalla pari mielenkiintoista lisä­tietoa. Puolan kielessähän ovat kaikki nuo sössöt ynnä pari lisää. Stefkon mukaan lapset oppivat kaikki s-äänteet vasta viiden, kuuden vuoden iässä – sitä ennen aikuisilla riittää hupia. Merkittävää on kuitenkin, että monissa puolan murteissa s-äänteitä on vähemmän. Tämä herättää kysymyksen, eikö Z tiennyt tästä vai ylen­katsoiko hän jotenkin murteita vai mistä syystä hän päätti jättää ottamatta tätä huomioon.

    Tuo murteiden ylenkatsominen on ollut ja on vieläkin hyvin yleinen ilmiö. Ranskalaiset pitävät ranskankielisiä belgejä outoina, koska nämä puhuvat ”murteellista” ranskaa. Vastaavasti alankomaalaiset pitävät flaaminkielisiä belgejä outoina. Kaiken huipuksi vielä ennen ensimmäistä maailmansotaa flaamia pidettiin alempiarvoisena kielenä Belgiassa ja flaamit saivat kamppailla oikeuksiensa puolesta.

    Tai otetaan esimerkkejä lähempää: tämän vuosisadan Suomesta. Muistatteko, kun juhannuksena 2014 sekä Ylen Matti Rönkä että MTV3:n Kirsi Alm-Siira lukivat uutiset omilla äidinkielillään? Tai mikä älämölö on noussut viime vuonna savoksi kirjoitetusta pro gradu -tutkielmasta?

    Sivuhuomautuksena mainittakoon, että vahvojen murteiden maassa Norjassa murteita käytetään yleisesti myös virallisissa puhetilanteissa. Kuvitelepa Juha Sipilää illan uutislähetykseen puhumassa Keski-Pohjanmaan Vetelin murteella hallituksen toimista. Niinpä.

    0
    0
    Juha Metsäkallas
    Osallistuja

    Epäilemättä on tapahtunut. Ajattelin vain olla hyvissä ajoin liikkeellä, kun Tiina Kosuselta tuli viesti vapaaehtoisiksi ilmoittautuneille, että varauksia otetaan vastaan.

    Mitä tulee tuohon ilmoitustauluun, jätin ilmoituksen sinne, mutten tiedä, mitä tapahtui, koska se ei ole sinne ilmestynyt.

    0
    0
    Juha Metsäkallas
    Osallistuja

    Nyt minulla on majoitus Lahteen kogressiin. Ei tosin UEA:n kautta, kun yllä olevasta voi päätellä, vaan ihan yksityisiltä markkinoilta. On se jännää.

    0
    0
    Juha Metsäkallas
    Osallistuja

    Höh, UEA:n varaus­järjestelmässä on paljon toivo­misen varaa. Tilausehdot-sivulla (Kondiĉoj de mendoj) kohdassa 17 lukee:

    Se oni mendas loĝadon en plurlita ĉambro kaj ne jam havas elektita(j)n kunloĝanto(j)n, la Kongresa Administracio rajtas loĝigi la mendanton kun ajnaj aliaj kongresanoj de sama sekso, aŭ loki la mendanton en unulitan ĉambron kaj postuli krompagon pro la prezdiferenco.

    Kun en ole aiemmin ollut kongreissa, luin tuon tietty siten, että voin varata huoneen, jossa on monta sänkyä, myös siten, että minulle osoitetaan sinne huone­toveri tai -tovereita. Koska joukkomajoitus tapahtuu koulun lattialla, monta sänkyä on tietty vain hotelleissa. Vaan varauslomakkeella ei ole missään kohtaa, että suostuu, että huonetoveri osoitetaan, eikä se salli jättää tyhjäksi huonetoverin kohtaa. Toisin sanoen huonetta ei voi edes varata!

    Kun tästä sitten kyselin Kongresa fakolta, niin sain vastauksena, että tuo huone­toverin osoittaminen koskee vain joukko­majoitusta – joka tosin ei ole plurlita. Tästä en sitten enää päässytkään sanomaan, koska sähköposti­osoitteeni näyttää päätyneen UEA:n mustalle listalle tai ainakin saamassani virhe­ilmoituksessa lukee, että UEA:n mielestä viestini tulee kielletystä osoitteesta 😀

    0
    0
    Juha Metsäkallas
    Osallistuja

    Tapani oli näemmä laittanut sanakirjoista juttua EAF-agadas -keskustelu­palstalle.

    Ilmainen Sanakirja -sivustosta ei minulla ole kokemusta. Kenellä on?

    Sanakirja-sivusto kuuluu Sanoma-konserniin (Helsingin Sanomat) ja sinne olen päätynyt aina silloin tällöin Googlen kautta, kun olen hakenut jotain sanaa. Tällöin on ollut kyse englannista tai pari kertaa saksasta. En edes tiennyt, että valikoimaan kuuluu esperanto.

    Lernun sanakirjaa käytän liki päivittäin yhdistelmällä suomi–esperanto–suomi, mutta olen oppinut varomaan sen käännöksiä sen jälkeen, kun menin metsään sanan apenaŭ kanssa.

    Googleakin käytän liki päivittäin, lähinnä yhdistelmällä englanti–esperanto, mutta siinä on sama ongelma kuin Lernussa eli käännös­ehdotuksiin täytyy suhtautua varauksella.

    Korostaisin vielä tuota PIV:iä. Paitsi että se on autoritäärinen autoritatiivinen (korjattu 10.1.2019), se sisältää esimerkkejä, joiden tärkein anti ainakin minulle on, mikä prepositio kuuluu minkäkin sanan kanssa käytettäväksi. Tämä kun ei suomen­kieliselle ole mitenkään selvää.

    Kerronpa tähän esimerkin. Luin esperanton­kielisen artikkelin, jossa oli lause ”Estas evidente pri kiaj aferoj mi volis demandi lin” ja jäin miettimään tuota kohtaa ”demandi lin”. Tarkoittaako se, että kysyin häntä? Onhan ”häntä” sanan hän partitiivi, jota yleisesti käytetään objektina, johon esperanto käyttää akkusatiivia. Kun sitten selvittelin asiaa, minulle selvisi, että

    • demandi iun pri io : kysyä joltakulta jostakin
    • peti iun : kysyä, pyytää jotakuta; pyytää saada tavata
    • peti iun pri io : pyytää joltakulta; pyytää jotakuta tekemään jotain

    Lernun ja Googlen sanakirjojen avulla tuo ei auennut, vaan tähän tarvittiin PIV.

    0
    0
    Juha Metsäkallas
    Osallistuja

    Heh, heh, “singorino Heikkilä” on kyllä ihan kirjoitusvirhe eikä mikään testi, huomaako lukija. Täytyypä pyytää ylläpitoa korjaamaan 🙂

    0
    0
    Juha Metsäkallas
    Osallistuja

    Kävimme tehtävän läpi eilen opettajan johdolla, ja totta kai kävi ilmi, että olin tehnyt pari virhettä. Olen korjannut virheet, ja muuttuneet vastaukset olen merkinnyt tehtävään ylle punaisella.

    Korjaukset ovat:

    3. estos difinata → estos difinota

    4. estas bezonta → estas bezonata (kirjoitusvirhe)

    7. estos retrovata → estos retrovita

    9. estis fermita → estas fermita

    0
    0
    • 8.11.2018, 09.46
    • vastaus aiheeseen: Duolingo
    Juha Metsäkallas
    Osallistuja

    Oni demandis en la forumo de Esperanto-Asocio de Finnlando (EAF), kial mi skribis la afiŝon en E-o kaj ne en la finna. Bona demando, ĉar por povi legi mian afiŝon oni jam devas bone posedi E-on. La kialo por skribi Esperante estas, ke iuj en Universala Esperanto-Asocio (UEA) interisiĝas  pri Duolingo kaj oni esperas ekscii pri spertoj.

    Suomen Esperantoliiton (EAF) foorumilla kysyttiin, miksi kirjoitin Duolingosta esperantoksi enkä suomeksi. Hyvä kysymys, koska pystyäkseen lukemaan artikkelini täytyy jo osata esperantoa varsin kohtuullisesti. Syy esperantoksi kirjoittamiseen on, että Maailman esperantoliitossa (UEA) ollaan kiinnostuneita Duolingosta ja sieltä esitettiin epäsuorasti toive saada kuulla kokemuksista.

    0
    0
    Juha Metsäkallas
    Osallistuja

    Sivusto julkaistiin Suomen Esperantoliiton EAF:n Lahden kesäkurssin yhteydessä kesäkuussa tänä vuonna. Sitä on myös mainostettu Esperantoliiton eli sivustolla, keskusteluryhmissä ja jäsenlehdessä. Tarkoituksena on ollut kerätä palautetta ja ideoita, mikä on huonoa, mikä hyvää ja mitä halutaan.

    Lahdessa pidettävien syyspäivien yhteydessä on tarkoitus esitellä lisää. Syksyn alussa on tarkoitus myös mainostaa sivustoa muilla sivustoilla. Sanan saa toki laittaa heti kiertämään!

    Kävijöistä ei pidetä lukua. Muutama tunnus on luotu, mutta enemmänkin mahtuu 🙂

    Mitä sitten kirjoittaa? Idea on, että katto on korkealla ja seinät leveällä. Kunhan aihe jotenkin liittyy esperantoon, muuten ei ole väliä. Keskustelualueita voidaan luoda lisää, jos tarve on.

    Jos haluat blogikirjoittajaksi, ota yhteyttä. Jos yhdistyksesi haluaa tiedottaa täällä, sama juttu, ota yhteyttä.

    1
    0
    Juha Metsäkallas
    Osallistuja

    Eble sed kie estas novaj esperantistoj, kiel Markku demandas?

    0
    0
    Juha Metsäkallas
    Osallistuja

    Jes, vi pravas. La lingvo bezonas novajn parolantojn. Notu, ke mi skribis ”la lingvo”, ne ”la movado”, ĉar la movado estas fosiliiĝinta kiel klubo de maljunuloj, kiuj diskutis nur pri la lingvo mem. Mankas uzo de la lingvo por aliaj intencoj.

    1
    0
    Juha Metsäkallas
    Osallistuja

    Tietokoneilla ja Applen Ios-laitteilla kalenterin tilaaminen käy helposti tuosta painikkeesta. Tietokoneet joko avaavat suoraan kalenteri­sovelluksen tai lataavat pienen tiedoston, jonka voi avata kalenterisovelluksessa. Ios-laitteet näyttävät esikatselu­kuvan kalenteri­tapahtumasta, jolloin käyttäjä voi valita, mihin kalenteriin tapahtuma lisätään.

    Android-laitteilla on toisin. Oletuksena Android ei tiedä, mitä tehdä kalenteri­tiedostoilla, joten kaikki riippuu käytössä olevasta kalenteri­sovelluksesta. Hyvin yleinen Google Calendar -sovellus ei esim. reagoi kalenteri­tiedoston klikkaukseen webbisivulla.

    Google Calendariin kalenteri täytyy tuoda sen oman tuonti­toiminnon kautta.

    • kopioi tilaus­painikkeen linkki painamalla yllä olevaa kopiointi­painiketta
    • avaa Google Calendar
    • käynnistä tuonti­toiminto ja anna osoitteeksi kopioimasi linkki
    • tallenna muutokset
    0
    0
    Juha Metsäkallas
    Osallistuja

    LibreOfficeen on saatavilla parikin tarkistuslisäosaa. Asensin hiljattain ytimekkäästi nimetyn ”Esperanto spellchecker, thesaurus and hyphenizer”, joka väittää muös osaavansa tavutuksen.

    Onko kellään kokemusta tästä tai jostain toisesta?

    0
    0
Esillä 13 vastausta, 76 - 88 (kaikkiaan 88)
1 2 3 4 5 6