Ĉu uzu la akuzativon kun la prepozicioj ”ĉe”, ”preter” kaj ”tra”?
Elekti la ĝustan prepozicion povas esti surprize malfacila tasko. Tre ofte la denaska lingvo forte influas la elekton: kiujn prepoziciojn oni uzas en ĝi aŭ ĉu oni eĉ entute uzas prepoziciojn. Mi partoprenis kurson, en kiu la instruisto rekomendis, ke prefere ne uzu la akuzativon kun ”ĉe”, ”preter” kaj ”tra”. Tio certe estas la plej…
Juha MetsäkallasMalbona pomo!
Hatsune Miku lienee maailman tunnetuin vokaloidi. Että siis mikä? Vocaloid on Yamaha-yhtiön kehittämä äänisynteesiohjelmisto, laulusyntetisaattori. Syntetisaattori perustuu ihmisen laulamiin ääniin, jotka on analisoitu ja pilkottu pätkiin, joita yhdistelemällä voidaan tuottaa halutun kielen mukaiset äänteet laulun muodossa. Äänipätkät on kerätty äänipankkiin, josta niitä voidaan valita partituurimuokkaimen avulla teokseksi. Perusohjelmiston kolmas osa on synteesimoottori, joka muuttaa partituurin…
Po kiel polonio?
Kemia elemento polonio havas la simbolon Po. ”Po” ankaŭ estas vorteto en Esperanto, kaj tiu vorteto ofte ŝajnas kaŭzi problemojn. Kelkaj uzas ĝin erare, aliaj hezitas kaj demandas sin, kiel oni uzu ĝin. En ĉi tiu artikolo mi provas klarigi la aferon. Ĉu ”po” estas rolvorteto aŭ e-vorteca vorteto? PMEG konstatas Tradicie po estas klasita…
Ĉu nur ”bonvolu”?
Sur alia forumo iu demandis, ĉu oni rajtas uzi nur la u-modon de la verbo ”bonvoli”. Pravas, ke oni ofte vidas nur tiun formon kaj ĉi tial la demando estas bona. PIV difinas la verbon kiel Esti tiel bona, ke oni afable konsentas kaj donas ekzemplojn (ambaŭ Zamenhofaj) eminentaj personoj, kiuj bonvolis eniri en la…
Verbien päätteet -i, -igi ja -iĝi
Esperanton kieliopin usein esitettyjen kysymysten joukkoon kuuluu ilman muuta, milloin käytetään mitäkin verbin päätettä, enkä tarkoita aikamuotoja tai tapaluokkia vaan päätteitä -i, ‑igi ja -iĝi. Nyrkkisääntö on, että: Mitä tuo ”luontainen” toiminta tarkoittaa riippuu paljolti siitä, minkälainen tuo vartalo, radiko, on. Tässä yhteydessä puhutaan sanavartaloiden luontaisuudesta, vortokarakterosta. Luontaisuus tarkoittaa sitä, että sanavartalo mielletään alkujaan jo kuuluvaksi…
Miksi monikon pääte on j?
Esperanton varhaisessa versiossa eli praesperantossa vuodelta 1878 määräisen artikkelin ja substantiivien monikon pääte oli -s. Esim. las nacjes eli nykykielellä la nacioj. Pääte -s oli ilmeinen laina ranskasta, englannista sekä tietysti latinasta ja kreikasta. Saksassakin se on käytöissä joissakin sanoissa. Espanjassa monikon tunnus on juuri -s, mutta espanjaa Zamenhof ei käsittääkseni osannut. Esimerkiksi Zamenhof ei…