Kaikki artikkelit, joiden kirjoittaja on

Juha Metsäkallas

Voi vici!

Pelaan tietokoneella World of Tanks ‑peliä, jonka pelilauta on jaettu ruutuihin šakkilaudan tapaan. Minulle pelilauta hahmottuu riveinä ja sarakkeina: esim. C5 on kolmannen rivin viidennessä sarakeessa oleva ruutu. Pelissä on tsätti, johka avulla pelaavat voivat vaikka pyytää tarkkailemaan juuri ruutua C5. Pelifirma on alkujaan valkovenäläinen, joten tsättiin voi kirjoittaa latinalais- ja kyrillis­pohjaisin kirjaimin. (Kyllä, olen kokeillut,…

Sössöt

Sössiksi kutsun esperanton monia s-äänteitä. Venäjää yhtenä äidin­kielenään puhunut Zamenhof osasi erottaa lukuisia ässiä toisistaan, mutta suomenkieliselle esperanton ääntämisen ja puheen ymmär­tämisen vaikein kohta on ilman muuta nämä (aivan liian) monet ässät. Tähän ässien lausumisen ja hahmottamisen vaikeuteen on parikin syytä. Ensinnäkin suomen ässä ei ole soinnillinen mutta kyllä hieman suhiseva. Mitä tuo soinnillisuus tarkoittaa?…

Nähdä vaan ei katsoa?

Itselläni menevät helposti sekaisin verbit vidi, rigardi ja spekti. Kaikkihan tarkoittavat jonkinlaista visuaalista havannointia: Avino vidas la televidilon sur la tablo : Isoäiti näkee pöydällä television. Vidi on nähdä, kyetä näkemään, joten isoäidin silmän verkko­kalvolle muodostuu kuva laitteesta. Isoäiti siis näkee itse laitteen eli televidilon. Ja televisio on pöydällä, ei isoäiti. Avino rigardas la televidilon sur la…

La la la la la la la la (osa 2)

Artikkelin kääntäminen suomeksi Kuinka sitten artikkeli kääntyy suomeksi? Ensimmäiseksi tulee mieleen ettei mitenkään. Knabino kuras rapide : Tyttö juoksee nopeasti. La knabino kuras rapide : Tyttö juoksee nopeasti Suomenkielinen ymmärtää yleensä asiayhteydestä, kenestä tytöstä on kyse. Tarvittaessa voidaan käyttää määritteleviä lisäsanoja. Knabino kuras rapide : (Joku) tyttö juoksee nopeasti. La knabino kuras rapide : Mainittu/tuo tyttö juoksee nopeasti. Jostain…

La la la la la la la la (osa 1)

Ainakin itselleni määräinen artikkeli on ihan la la la la la la la la ‑juttu. Artikkelin käyttö Perussääntöhän kuuluu, että määräistä artikkelia käytetään silloin, kun kyseessä on puhujalle tuttu tietty asia tai asia on juuri mainittu. Hej, ĉu vi prenis la librojn kun vi? : Hei, otitko sinä (ne) kirjat mukaasi? Kirjoista on puhuttu kuulijan kanssa jo joskus…

Vierasperäiset nimet

Vierasperäisillä nimillä tai sanoilla (fremdvortoj) tarkoitetaan esperanton yhteydessä yleensä erilaisia nimiä ja nimistä johdettuja sanoja. Henkilönimet Henkilönimet voi joko jättää alkuperäiseen kieliasuunsa tai esperantintaa. Esim. Heikkilän perhe : la familio Heikkilä Heikkilä : Heikkilä Heikkilä : Hejkila Joissakin tapauksissa nimen yhteyteen voidaan lisätään määre, joka osoittaa, minkä nimestä on kysymys (tapa 1 yllä). Tällöin esim. taivuttaminen tapahtuu taivuttamalla…