Verbien päätteet -i, -igi ja -iĝi
Esperanton kieliopin usein esitettyjen kysymysten joukkoon kuuluu ilman muuta, milloin käytetään mitäkin verbin päätettä, enkä tarkoita aikamuotoja tai tapaluokkia vaan päätteitä -i, ‑igi ja -iĝi. Nyrkkisääntö on, että: Mitä tuo ”luontainen” toiminta tarkoittaa riippuu paljolti siitä, minkälainen tuo vartalo, radiko, on. Tässä yhteydessä puhutaan sanavartaloiden luontaisuudesta, vortokarakterosta. Luontaisuus tarkoittaa sitä, että sanavartalo mielletään alkujaan jo kuuluvaksi…
Juha MetsäkallasMiksi monikon pääte on j?
Esperanton varhaisessa versiossa eli praesperantossa vuodelta 1878 määräisen artikkelin ja substantiivien monikon pääte oli -s. Esim. las nacjes eli nykykielellä la nacioj. Pääte -s oli ilmeinen laina ranskasta, englannista sekä tietysti latinasta ja kreikasta. Saksassakin se on käytöissä joissakin sanoissa. Espanjassa monikon tunnus on juuri -s, mutta espanjaa Zamenhof ei käsittääkseni osannut. Esimerkiksi Zamenhof ei…
Jee jee!
jokeriprepositio je
Jee jee on rockyhtye Eppu Normaalin kappale, joka aluksi julkaistiin singlenä vuonna 1978 ja seuraavana vuonna levyllä Maximum Jee & Jee. Je sitä vastoin on esperanton prepositio, josta usein todetaan, että se on sen difinita signifo, vailla määriteltyä merkitystä, eli jonkinlainen ”jokeriprepositio” samaan tapaan kuin päätteestä -um on sanottu, että se on ”jokeripääte”. Nyt vain…
Seksa malsimetrio
mitä mieltä minä olen?
Mitä mieltä minä olen? Koko ongelmavyyhden taustallahan on havainto ns. seksa malsimetriosta eli siitä, että jotkin kantasanat viittaavat lähtökohtaisesti mieheen ja että naisen osoittamiseksi niihin täytyy lisätä jotain. Päätteen -in käyttö ammatti- ym. nimikkeiden kohdalla, siis esim. instruistino (opettajatar), kuulostaa niin vanhanaikaiselta, että häkellyn siitä aina, kun kuulen sitä käytettävän nykyajasta puhuttaessa (esim. Pola retradio…
Seksa malsimetrio
mitä ratkaisuja on esitetty?
Mitä ratkaisuja on esitetty? Mainittuihin ongelmiin on vuosien saatossa esitetty erilaisia ratkaisuja, jotka on tähdätty korjaamaan yhden tai useamman edellä mainitsemani kohdan. Esittelen joitakin, en siis taatusti kaikkia, ratkaisuehdotuksia mielestäni sopivassa järjestyksessä. Varsinkin ongelmaan n:o 1 eli sukupuolineutraaliksi yksikön kolmanneksi persoonapronominiksi on olemassa liuta ehdotuksia (hi-, oni-, tiu-ismoj ktp.), joita en tässä käy luettelemaan, vaan…
Seksa malsimetrio
mikä onkaan ongelma?
Erilaisilla esperantofoorumeilla nykyään toistuva aihe on ns. seksa malsimetrio eli miksi jotkin kantasanat oletetaan miespuolisiksi, joista muodostetaan naispuoliset vastineensa päätteen -in avulla. Miksi sukupuolia kohdellaan eriarvoisesti? Miksi kaikille ihmisille soveltuvaksi tarkoitetussa kielessä rajoitutaan heteronormatiiviseen kielenkäyttöön ja näin toisinnetaan (materniaalis)patriakaalisia valtarakenteita?