Artikkelit

Musiikin tallennusvälineiden lyhyt historia

Mitä on esperantoksi soittaa, toistaa musiikkia jollain laitteella?

Aikoinaan musiikki oli kuultavissa ainoastaan esitys­­hetkellä, kun soittajat sitä soittivat. Tällaista musiikin esittämistä kuvaa tietysti verbi ludi. Sitten keksittiin radio, jolla ääntä saattoi lähettää kilo­­metrien päähän. Toinen suuri keksintö oli, kun musiikkia saattoi ryhtyä tallen­tamaan jollekin tallennus­­välineelle, konservejo. Musiikin tallen­tamiseen sopivia ääni­tallennus­­välineitä, aŭdaĵaj konservejoj, ovat tietysti erilaiset ääni­­levyt. Näitä ovat: Tässä kohtaa suomi ja esperanto…

Esperanto – ett utdöende språk?

Observera att denna text inte är en vetenskaplig essä, utan ett argumenterande kåseri, helt baserad på mina egna observationer och subjektiva slutsatser. Sedan jag började intressera mig för esperantorörelsen i mitten av 00-talet så har ett ämne ständigt återkommit. Nej, jag talar inte om behovet av reform eller hur hemsk ackusativen är, utan om esperantospråkets…

Iel proksimume tiom

tria interpreto de "po" kaj kelkaj aliaj vortetoj

La origino de ĉi tiu artikolo estas la reagoj, kiujn mi ricevis pro mia artikolo Po kiel polonio? En la komenco de tiu artikolo mi ja cerbumas, ĉu la vorteto ”po” estas rolvorteto aŭ e-vorteca vorteto. Al tio kelkaj reagis. La kialo por mia cerbumado estas la frazo de Zamenhof (mia emfazo): Se vi limiĝas…

La prepozicio ”da” kun specifa speco

Se via denaska lingvo havas koncepton pri la partitivo – aŭ kiel apartan gramatikan kazon aŭ esprimitan per aparta prepozicio – la Esperanta prepozicio ”da” estas faĉile komprenebla, ĉar la prepozicio ofte estas tradukebla ĝuste per la partitivo. Se via denaska lingo malhavas… ja, vi verŝajne devas klopodi por kompreni la prepozicion. La bazaj reguloj…

Kiel skribi daton kaj tempon?

Konsiderante ke Esperanto celas esti internacia lingvo, multaj Esperantistoj ne ŝajnas koni la internacian normon kiel skribi datojn kaj tempojn por multnacia publiko.

Sosiolektinen kolmikko

Pari kertaa olen törmännyt nimeen Arcaicam Esperantom eli muinais­esperantoon, mutten ole jaksanut tutustua sen enempää aiheeseen. Hiljattain kuitenkin törmäsin teokseen nimeltä International Terminological Key (ITK), jonka tekijä on sama Manuel Halvelik. Mistä ja kenestä on kysymys? Kamiel Vanhulle, joka tunnetaan paremmin kirjailija­nimellään Manuel Halvelik, oli alankomaalainen tähti- ja kieli­tieteilijä sekä esperantisti. Tässä artikkelissa käsittelen hänen kieli­tieteellistä…

Veni, vidi, vici

la Esperanta versio

Veni, vidi, vici estas konata latina proverbo, ”mi venis, vidis, venkis”, kiu signifas facilan, rapidan venkon. La origino de la proverbo estas en la letero, kiun Julio Cezaro skribis al sia amiko Amantius en la senato, post kiam li venkis la ribelan reĝon Farnakes II en la batalo de Zela. Kvankam la romianoj klare havis…

Mitä Aristoteles sanoisi loppukysymyksestä?

Englannin kielessä harrastetaan loppu­kysymyksiä eli väite­lauseen loppuu lisätään kysymys, jolla saatetaan koko väite kyseen­alaiseksi, eikö saatetakin? Minusta tällaiset loppu­kysymykset ovat erittäin raivostuttavia, eivätkö olekin? Loppu­kysymykset luovat kielteisellä tavalla lapsellisen vaikutelman, aivan kuin puhuja ei olisi osannut aluksi päättää todetako vai kysyäkö. Valitettavasti jotkut harrastavat näitä loppu­kysymyksiä esperantossakin. Aristoteleen logiikka Kaikille pitäisi olla ainakin nimenä tuttu…

Mandariinikiina on esperantoa helpompaa!

tilasto sen kertoo

Yliopistosta valmistuakseen unkarilaisten opiskelijoiden on suoritettava erillinen kielikoe. Libera folio -lehti on julkaissut artikkelin, jossa on tilasto vuoden 2020 osallistuja­määristä. Tilastoon on otettu mukaan kaikki kielet, joita vähintään kymmenen kokelasta yritti suorittaa. Tässä tilastosta ote, jossa mukana kolme helpointa ja vaikeinta kieltä. kieli osallistujia joista läpäisi serbia 38 95% suomi 16 88% sloveeni 14 86% ……

Ĉu uzu la akuzativon kun la prepozicioj ”ĉe”, ”preter” kaj ”tra”?

Elekti la ĝustan prepozicion povas esti surprize malfacila tasko. Tre ofte la denaska lingvo forte influas la elekton: kiujn prepoziciojn oni uzas en ĝi aŭ ĉu oni eĉ entute uzas prepoziciojn. Mi partoprenis kurson, en kiu la instruisto rekomendis, ke prefere ne uzu la akuzativon kun ”ĉe”, ”preter” kaj ”tra”. Tio certe estas la plej…