Dato kontraŭ dateno
Filosofian tietoteoria ja sovelletun matematiikan informaatioteoria tarkastelevat tietoa ja sen johdannaisia eri näkökulmista. Ne kumpikin kuitenkin erottelevat tiedon, informaation ja datan käsitteet. Data on järjestäytymätöntä, sillä ei ole semanttista merkitystä. Dataa ovat esimerkiksi sanan ”domo” yksittäiset kirjaimet, eivät ne tarkoita mitään. Tieto on ”hyvin perusteltu tosi uskomus”. Tiedolla on siis jokin merkitys, joka ei riipu…
Juha MetsäkallasMiten kirjoittaa esperanton erikoiset kirjaimet? (osa 3)
Artikkelisarjan viimeisessä osassa kerron vihdoinkin, kuinka kirjoittaminen käytännössä tapahtuu. Tämän artikkelin teksti asennusohjeineen on ladattavissa Dropboxistani. Entäs se kirjoittaminen? Unicode-merkistö kattaa esperanton oikeaan kirjoittamiseen tarvittavat merkit koostemerkkeinä eli valmiina yhdistelminä, siis ĉ eikä ^ + c. Periaatteessa koostemerkeillä kirjoittaminen on nopeampaa ja siten helpompaa kuin yhdistämällä kantakirjain ja tarke, mutta ongelmaksi muodostuu näppäimistön rajoitukset. Harvalla…
Miten kirjoittaa esperanton erikoiset kirjaimet? (osa 2)
Tässä toisessa osassa kerron, miten tietokoneet käsittelevät kirjaimia. Tämän artikkelin teksti asennusohjeineen on ladattavissa Dropboxistani. Merkistökoodaus Tietotekniikassa tarkkeelliset kirjaimet voidaan toteuttaa kirjoituskoneiden tapaan joko koostemerkkeinä eli valmiina kantamerkin ja tarkkeen yhdistelminä tai yhdistelemällä kaksi (tai useampi) erillistä merkkiä siten, että ne asemoituvat samalle kohdalle. Erona kirjoituskoneisiin on, että tietokoneissa merkeistä täytyy tallentaa tietoa, vähintään kutakin…
Miten kirjoittaa esperanton erikoiset kirjaimet? (osa 1)
Usein esitettyjen kysymysten kärjessä erilaisilla esperantofoorumeilla on kysymys, miten kirjoittaa esperanton erikoiset kirjaimet, siis ne hatulliset ĉ, ĝ, ĥ, ĵ, ŝ ja ŭ. Aloitan tässä artikkelisarjan, joka toivottavasti selventää, mistä on kysymys ja kuinka ”ongelma” on ratkaistavissa. Tämän artikkelin teksti asennusohjeineen on ladattavissa Dropboxistani. Taustaa Zamenhoffin aikoihin käytettiin mekaanisia kirjoituskoneita, joissa oli kahdenlaisia merkkejä: kirjoituspäätä…
Nombro aŭ numero aŭ cifero?
Suomeksi puhutaan usein pelkästään numeroista, mutta esperanto tekee eron eri numerokäsitteiden välillä. Niinpä esperantoksi on kolmenlaisia numeroita: Nombro ilmaisee määrää tai matemaattista suhdetta. la nombro de personoj: ihmisten lukumäärä 14 estas pli granda nombro ol 13: 14 on isompi luku kuin 13 Numero on jonkin lukusarjan osa. la numero de la domo: talon numero la lasta numero…
Sanan ”apenaŭ” käännös nykysuomeksi
Lernun sanastossa, Reta vortarossa ja monien tuntemassa WSOY:n valko-vihreä-kantisessa taskusanakirjassa vuodelta 1982 sana apenaŭ on käännetty sanaksi ”tuskin”. PIV:n esimerkit kääntyvät siis: Tio kostas apenaŭ kvin frankojn: Tuo maksaa tuskin viittä frangia. Li apenaŭ scias legi: Hän tuskin osaa lukea. Nykyihminen ymmärtää nuo lauseet niin, että jokin ei maksa edes viittä frangia ja että hän…
Kiel mi esperantiĝis
Jokainen esperantisti joutuu selittämään. Muut esperantistit kysyvät, ”kiel vi esperantiĝis” eli kuinka sinusta tuli esperantisti. Kaikki muut sitten ihmettelevät, miksi ihmeessä ryhdyit edes harrastamaan, koska eihän esperantolla tee mitään jne. Kysymys on siis oikeastaan kial, kiam kaj kiel vi esperantiĝis. En muista tarkalleen, milloin ensimmäinen kosketukseni tapahtui, mutta jossain yläaste-lukioiässä käteeni tupsahti ruskeakantinen Paŝoj al…