Kiel aliĝi al la UK
pliaj spertoj
En antaŭa afiŝo mi skribis pri kiel aliĝi al UEA kaj pri kelkaj idiotaj spertoj, kiujn mi havis dum mia aliĝo. Ĉi-kaze temas pri aliĝo al la UK mem en Lahtio en la venonta somero. Merkredo Mi retumas al la retejo de UEA kaj ensalutas uzante mian salutnomon kaj pasvorton. Ĉi tiel mi intencas eviti enigi…
Juha MetsäkallasEsperanton verbit (osa 2)
esperanton partisiipit
Partisiipit Siinä missä suomessa on useita infinitiivimuotoja, esperantossa on vain yksi: A-infinitiivin latiivia vastaava neŭtrala modo. Muita suomen infinitiivejä vastaavat ilmaisut muodostetaan prepositioden avulla (laulaakseni… : por kanti mi…) tai muuttamalla verbi substantiiviksi (laulaessani : dum mia kant(ad)o). Sen sijaan partisiippien määrällä esperanto pystyy hieman kilpailemaan suomea vastaan. Tämä johtuu siitä, että esperanton partisiipeilla on kolme ”ulottuvuutta”…
Esperanton verbit (osa 1)
pääluokista aikamuotoihin ja modukseen
Kahdessa aikaisemmassa artikkelissa tarkastelin suomen verbijärjestelmää. Nyt on vuorossa esperanton järjestelmä. Esperanton verbijärjestelmä Esperanton verbijärjestelmä rakentuu eri tavoin kuin suomen. Jotkin muodot ovat toki yksi yhteen mutta iso osa ei. pääluokka aikamuoto aspekti modus Pääluokat Esperanton aktiivi on samankaltainen suomen kanssa: joko tekijä ilmaistaa (vi legas) tai kyseessä on luonnonilmiötä kuvaava verbi (pluvas, blovas, ŝtormas…). Mitään muodollista…
Suomen verbit (osa 2)
finiitti- ja infiniittimuodot
Verbien taivutus suomessa Aikamuotojen ja modusten yhdistelmät muodostavat verbien finiittimuotoja, jotka yhdessä nominien eli substantiivien (nimisanojen), adjektiivien (laatusanojen), numeraalien (lukusanojen), pronominien (asemosanojen) ja/tai adverbien (seikkasanojen) kanssa muodostavat virkkeitä. Finiittimuodot taipuvat persoonissa (minä luen, sinä luet…). Finiittimuotojen lisäksi on olemassa infiniitti– eli nominaalimuotoja, jolloin verbejä käytetään ikään kuin ne olisivat nomineja. Infiniittimuodot taipuvat sijamuodoissa (vrt. substantiivin…
Suomen verbit (osa 1)
pääluokista aikamuotoihin ja modukseen
Esipuhe Turun Esperanto-yhdistyksen luku- ja opintopiireissä tuli puheeksi verbit. Miksi esperantoksi käytetään usein vain yksinkertaisia as/is/os/us-muotoja eikä esim. perfektin ja pluskvamperfektin kaltaisia liittomuotoja? Siis ri estis, ”hän oli”, eikä ri estis estinta, ”hän oli ollut”. Kun vielä opintopiirissä opettaja pläjäytti eteemme tehtävän, jossa piti muodostaa mitä ihmeellisimpiä esperanton liittomuotoja, sormi meni minulta ja monelta muulta…
Duolingo
parto 2
Mankoj kaj problemoj La malklareco de la kurzo inter ”ingoto” kaj ”gemo” estas nula komparita kun aliaj mankoj kaj problemoj en Duolingo. Klara manko estas, ke oni povas nur aŭskulti Esperanton. Alidire Duolingo ja havas demandoj, en kiuj oni aŭskultas kaj skribas tion, kion oni aŭdis, sed mankas malmaniere, ke oni prononcus kaj Duolingo kontrolus,…
Duolingo
parto 1
Kio estas Duolingo kaj kiel ĝi funkcias? Samtempe kiam mi komencis lerni Esperanton en hejmaltlernejo, mi komencis lerni ĝin ankaŭ per Duolingo. Jam tiam oni povis elekti inter la angla kaj la hispana kiel instrua lingvo, el kiuj mi elektis la unuan menciitan, pro ke mia hispana limiĝas je frazoj konataj en ŭesteskaj filmoj (an. western…
Kiel aliĝi al UEA
in paradisum deducant te cōdex
Kiam mi komencis ĉi tiun esperantohobion, mi aliĝis nur al la loka societo kaj tiel al Esperanto-Asocio de Finnlando (EAF) – aŭ mi supozas ĉi tiel. Almenaŭ mi ne aliĝis al Universala Esperanto Asocio (UEA). Mi rigardis neniun bezonon. Kiam mi aŭdis, ke UEA aranĝas sian centkvaran universalan kongreson en Lahtio en 2019, mi…
Voi vici!
Pelaan tietokoneella World of Tanks ‑peliä, jonka pelilauta on jaettu ruutuihin šakkilaudan tapaan. Minulle pelilauta hahmottuu riveinä ja sarakkeina: esim. C5 on kolmannen rivin viidennessä sarakeessa oleva ruutu. Pelissä on tsätti, johka avulla pelaavat voivat vaikka pyytää tarkkailemaan juuri ruutua C5. Pelifirma on alkujaan valkovenäläinen, joten tsättiin voi kirjoittaa latinalais- ja kyrillispohjaisin kirjaimin. (Kyllä, olen kokeillut,…
Sössöt
Sössiksi kutsun esperanton monia s-äänteitä. Venäjää yhtenä äidinkielenään puhunut Zamenhof osasi erottaa lukuisia ässiä toisistaan, mutta suomenkieliselle esperanton ääntämisen ja puheen ymmärtämisen vaikein kohta on ilman muuta nämä (aivan liian) monet ässät. Tähän ässien lausumisen ja hahmottamisen vaikeuteen on parikin syytä. Ensinnäkin suomen ässä ei ole soinnillinen mutta kyllä hieman suhiseva. Mitä tuo soinnillisuus tarkoittaa?…