Translatiivi eli tulento
Vietän aivan liian paljon aikaa Lernun foorumeilla, joissa sitten tulen kirjoittaneeksi yhtä sun toista. Usein toistuva teema siellä on, onko jotain, jota esperantossa pitäisi muuttaa. Määräisestä artikkelista ja sössöistä olen jo kirjoittanut, mutta huomasin, että viime aikoina olen toistuvasti kirjoittanut partitiivista ja translatiivista. Tässä artikkelissa käsittelen jälkimmäistä. Translatiivi, tulento eli yleinen tulosija on kätevä sijamuoto….
Juha MetsäkallasVuosi esperanton kanssa
Saluton! Ainakin yksi sana on opittu. 😉 Esperanto-matka alkoi noin puolitoista vuotta, kun esperantistit ottivat yhteyttä lahtelaisiin matkaoppaisiin. Meille selvitettiin perusteet tulevasta kongressista ja hullut Hämeestä tarttuivat haasteeseen – opi esperanto ja opasta! Oittisen Tiina on uskollisesti käynyt noin kerran kuussa patistelemassa lahtelaisia esperanton saloihin. Olemme tavanneet kasvoikkain noin tusina kertaa plus kesäkurssi. Paljon (luetaan: jonkin…
LinkoEsperanton jälkeläinen Ido
Miten ido eroaa esperantosta?
Edellisessä artikkelissa kirjoitin idon synnystä. Nimensä mukaisesti ido perustuu esperantoon. Oletuksena on siis esperanton kielioppi ja sanasto, joten riittää, että kerron… Miten ido eroaa esperantosta? Idossa adjektiivit eivät kongruoi pääsanana olevan substantiivin mukaan. Ei siis tarvitse sanoa ”nigraj katoj”, vaan ”nigra katoj” riittää (tämän ja kaikki muutkin esimerkit kirjoitan ”esperantoksi”, kun en oikein idoa osaa). Idossa…
Esperanton jälkeläinen Ido
Idon synty
Esperanton historiaan tutustuessa ei voi välttyä kuulemasta muista apukielistä, erityisesti esperantidoista eli kielistä, jotka on luotu esperanton pohjalta. Näistä ensimmäinen ja merkittävin on ido, josta päätin kirjoittaa kaksiosaisen artikkelin. Tämä ensimmäinen kertaa lyhyesti idon syntytarinan, ja toinen esittelee itse kielen. Idon synty Teollinen vallankumous 1800-luvulla kutisti maailmaa, kun höyryjunien ja -laivojen avulla yhä usemmat ihmiset saattoivat…
Eikä tässä vielä kaikki!
slaavilainen näkökulma esperanton verbeihin
Kirjoitin aiemmin neliosaiseksi paisuneen artikkelisarjan suomen ja esperanton verbeistä, mitä samoja ja mitä eri piirteitä niissä on. Artikkeleiden aluksi totesin, että aikamuoto ja aspekti kuvaavat verbien erilaisia ominaisuuksia. Mainitsin, että aspektilla tarkoitetaan eri kielissä hyvinkin erilaisia asioita ja että slaavilaisissa kielissä aikamuoto ja aspekti ovat selkeästi eri asioita. Kun Lernusta luin mielenkiintoisen näkökulman juuri tuosta aiheesta,…
De aŭ el?
Usein esitettyjen kysymysten kymmenen kärkeen kuuluu kysymys, milloin käytetään prepositiota de ja milloin el. Molemmathan tarkoittavat jostakin eli vastaavat sijamuotoa elatiivi. Itsekin ihmettelin tätä ja kahlasin läpi PIV:n ja Reta Vortaron ja kokosin seuraavan listan. Preposition de kymmenen merkitystä todellisen liikkeen ”avoin” alkupiste: fali de la tablo (pudota pöydältä) vertauskuvallisen liikkeen alkupiste: Mi ricevis libron de mia patro…
Randevuu ja muita tapaamisia
Lernussa esitettiin mielestäni hyvä kysymys: milloin käytetään verbiä renkonti ja milloin renkontiĝi. Molemmathan tarkoittavat tapaamista. Aluksi todettakoon, ettei verbejä ole muodostettu mukamas jälleen-merkityksellisen etuliitteen akkusatiivimuodosta ren ja tiliä tarkoittavasta konto-sanasta. Ei, moinen selitys on humpuukia. Sanan juuri on renkont/, joka on <rummunpärinää> verbiluonteinen ts. verbi renkonti on juuren oletusjohdannainen. WSOY:n valkovihreän, Vilkin sanakirjan mukaan renkonti…
Kiel aliĝi al la UK
pliaj spertoj
En antaŭa afiŝo mi skribis pri kiel aliĝi al UEA kaj pri kelkaj idiotaj spertoj, kiujn mi havis dum mia aliĝo. Ĉi-kaze temas pri aliĝo al la UK mem en Lahtio en la venonta somero. Merkredo Mi retumas al la retejo de UEA kaj ensalutas uzante mian salutnomon kaj pasvorton. Ĉi tiel mi intencas eviti enigi…
Esperanton verbit (osa 2)
esperanton partisiipit
Partisiipit Siinä missä suomessa on useita infinitiivimuotoja, esperantossa on vain yksi: A-infinitiivin latiivia vastaava neŭtrala modo. Muita suomen infinitiivejä vastaavat ilmaisut muodostetaan prepositioden avulla (laulaakseni… : por kanti mi…) tai muuttamalla verbi substantiiviksi (laulaessani : dum mia kant(ad)o). Sen sijaan partisiippien määrällä esperanto pystyy hieman kilpailemaan suomea vastaan. Tämä johtuu siitä, että esperanton partisiipeilla on kolme ”ulottuvuutta”…
Esperanton verbit (osa 1)
pääluokista aikamuotoihin ja modukseen
Kahdessa aikaisemmassa artikkelissa tarkastelin suomen verbijärjestelmää. Nyt on vuorossa esperanton järjestelmä. Esperanton verbijärjestelmä Esperanton verbijärjestelmä rakentuu eri tavoin kuin suomen. Jotkin muodot ovat toki yksi yhteen mutta iso osa ei. pääluokka aikamuoto aspekti modus Pääluokat Esperanton aktiivi on samankaltainen suomen kanssa: joko tekijä ilmaistaa (vi legas) tai kyseessä on luonnonilmiötä kuvaava verbi (pluvas, blovas, ŝtormas…). Mitään muodollista…