Esperanton jälkeläinen Ido
Idon synty
Esperanton historiaan tutustuessa ei voi välttyä kuulemasta muista apukielistä, erityisesti esperantidoista eli kielistä, jotka on luotu esperanton pohjalta. Näistä ensimmäinen ja merkittävin on ido, josta päätin kirjoittaa kaksiosaisen artikkelin. Tämä ensimmäinen kertaa lyhyesti idon syntytarinan, ja toinen esittelee itse kielen. Idon synty Teollinen vallankumous 1800-luvulla kutisti maailmaa, kun höyryjunien ja -laivojen avulla yhä usemmat ihmiset saattoivat…
Juha MetsäkallasEikä tässä vielä kaikki!
slaavilainen näkökulma esperanton verbeihin
Kirjoitin aiemmin neliosaiseksi paisuneen artikkelisarjan suomen ja esperanton verbeistä, mitä samoja ja mitä eri piirteitä niissä on. Artikkeleiden aluksi totesin, että aikamuoto ja aspekti kuvaavat verbien erilaisia ominaisuuksia. Mainitsin, että aspektilla tarkoitetaan eri kielissä hyvinkin erilaisia asioita ja että slaavilaisissa kielissä aikamuoto ja aspekti ovat selkeästi eri asioita. Kun Lernusta luin mielenkiintoisen näkökulman juuri tuosta aiheesta,…
De aŭ el?
Usein esitettyjen kysymysten kymmenen kärkeen kuuluu kysymys, milloin käytetään prepositiota de ja milloin el. Molemmathan tarkoittavat jostakin eli vastaavat sijamuotoa elatiivi. Itsekin ihmettelin tätä ja kahlasin läpi PIV:n ja Reta Vortaron ja kokosin seuraavan listan. Preposition de kymmenen merkitystä todellisen liikkeen ”avoin” alkupiste: fali de la tablo (pudota pöydältä) vertauskuvallisen liikkeen alkupiste: Mi ricevis libron de mia patro…
Randevuu ja muita tapaamisia
Lernussa esitettiin mielestäni hyvä kysymys: milloin käytetään verbiä renkonti ja milloin renkontiĝi. Molemmathan tarkoittavat tapaamista. Aluksi todettakoon, ettei verbejä ole muodostettu mukamas jälleen-merkityksellisen etuliitteen akkusatiivimuodosta ren ja tiliä tarkoittavasta konto-sanasta. Ei, moinen selitys on humpuukia. Sanan juuri on renkont/, joka on <rummunpärinää> verbiluonteinen ts. verbi renkonti on juuren oletusjohdannainen. WSOY:n valkovihreän, Vilkin sanakirjan mukaan renkonti…
Kiel aliĝi al la UK
pliaj spertoj
En antaŭa afiŝo mi skribis pri kiel aliĝi al UEA kaj pri kelkaj idiotaj spertoj, kiujn mi havis dum mia aliĝo. Ĉi-kaze temas pri aliĝo al la UK mem en Lahtio en la venonta somero. Merkredo Mi retumas al la retejo de UEA kaj ensalutas uzante mian salutnomon kaj pasvorton. Ĉi tiel mi intencas eviti enigi…
Esperanton verbit (osa 2)
esperanton partisiipit
Partisiipit Siinä missä suomessa on useita infinitiivimuotoja, esperantossa on vain yksi: A-infinitiivin latiivia vastaava neŭtrala modo. Muita suomen infinitiivejä vastaavat ilmaisut muodostetaan prepositioden avulla (laulaakseni… : por kanti mi…) tai muuttamalla verbi substantiiviksi (laulaessani : dum mia kant(ad)o). Sen sijaan partisiippien määrällä esperanto pystyy hieman kilpailemaan suomea vastaan. Tämä johtuu siitä, että esperanton partisiipeilla on kolme ”ulottuvuutta”…
Esperanton verbit (osa 1)
pääluokista aikamuotoihin ja modukseen
Kahdessa aikaisemmassa artikkelissa tarkastelin suomen verbijärjestelmää. Nyt on vuorossa esperanton järjestelmä. Esperanton verbijärjestelmä Esperanton verbijärjestelmä rakentuu eri tavoin kuin suomen. Jotkin muodot ovat toki yksi yhteen mutta iso osa ei. pääluokka aikamuoto aspekti modus Pääluokat Esperanton aktiivi on samankaltainen suomen kanssa: joko tekijä ilmaistaa (vi legas) tai kyseessä on luonnonilmiötä kuvaava verbi (pluvas, blovas, ŝtormas…). Mitään muodollista…
Suomen verbit (osa 2)
finiitti- ja infiniittimuodot
Verbien taivutus suomessa Aikamuotojen ja modusten yhdistelmät muodostavat verbien finiittimuotoja, jotka yhdessä nominien eli substantiivien (nimisanojen), adjektiivien (laatusanojen), numeraalien (lukusanojen), pronominien (asemosanojen) ja/tai adverbien (seikkasanojen) kanssa muodostavat virkkeitä. Finiittimuodot taipuvat persoonissa (minä luen, sinä luet…). Finiittimuotojen lisäksi on olemassa infiniitti– eli nominaalimuotoja, jolloin verbejä käytetään ikään kuin ne olisivat nomineja. Infiniittimuodot taipuvat sijamuodoissa (vrt. substantiivin…
Suomen verbit (osa 1)
pääluokista aikamuotoihin ja modukseen
Esipuhe Turun Esperanto-yhdistyksen luku- ja opintopiireissä tuli puheeksi verbit. Miksi esperantoksi käytetään usein vain yksinkertaisia as/is/os/us-muotoja eikä esim. perfektin ja pluskvamperfektin kaltaisia liittomuotoja? Siis ri estis, ”hän oli”, eikä ri estis estinta, ”hän oli ollut”. Kun vielä opintopiirissä opettaja pläjäytti eteemme tehtävän, jossa piti muodostaa mitä ihmeellisimpiä esperanton liittomuotoja, sormi meni minulta ja monelta muulta…
Duolingo
parto 2
Mankoj kaj problemoj La malklareco de la kurzo inter ”ingoto” kaj ”gemo” estas nula komparita kun aliaj mankoj kaj problemoj en Duolingo. Klara manko estas, ke oni povas nur aŭskulti Esperanton. Alidire Duolingo ja havas demandoj, en kiuj oni aŭskultas kaj skribas tion, kion oni aŭdis, sed mankas malmaniere, ke oni prononcus kaj Duolingo kontrolus,…