Artikkelit

…kolme, kaksi, yksi, nolla!

Kansainvälistäminen ja kotoistus Wikipedia määrit­telee internatio­nali­­­soinnin (kansain­­­­välistämisen) ja lokali­­­soinnin (kotoistuksen) toimiksi, joilla jokin tuote sovitetaan vieraaseen kulttuuriin ja/tai kieleen. Yleensä nämä toimet koskevat eri­laisia julkaisuja ja ohjelmistoja, esim. pesu­­kone säätimineen ja ohje­­kirjoineen tai WhatsApp-kännykkä­­sovelluksen asetusten tekstit. Näiden termien ero on, että kansain­­­­välistäminen tarkoittaa varautumista sovitta­miseen ja kotoistus varsinaista sovitta­mista. Kansain­­­­välistettäessä kännykkä- ja tietokone­­­­ohjelmistoja näihin määritellään…

Jaa, jaa

Lernussa ryöpsähti syyskuussa keskustelu niinkin pienestä esperanton sanasta kuin ”ja”. Sanan alkuperä on saksassa, jota Z puhui yhtenä äidin­­kielenään. Saksan sanalla ”ja” on kaksi merkitystä. Otetaan seuraava keskustelu: Habe ich recht? – Ja, du hast ja! Ensinmäinen ”ja” tarkoittaa ”kyllä”, jälkim­mäinen on vahvis­tava sana, joka suomeksi tässä kohtaa voisi olla ”toki” eli Olenko oikeassa? – Kyllä, olet…

Krom la barbaro

Otsikon on tarkoitus hauskasti viitata yhdys­­valtalaisen kirjailijan Robert Howardin 1930-luvulla luomaan myyttiseen hahmoon ja hänen jumalaansa nimeltään Crom. Hahmo tunnetaan suomeksi joko nimellä Conan Barbaari tai Conan Kimmerialainen. Kahdeksankymmentä­­luvulla eläneet muistavat tietysti kirjojen pohjalta filmatisoidun Iso-Arska -rymistyksen kuolemattomine lausahduksineen aiheesta, mikä on parasta elämässä, ja teologisen väittelyn eri jumalien voimasta. Tiedä häntä hauskuttaako otsikko ja avautuiko…

Minä itte

Esperantossa on parikin sanaa, jotka voidaan kääntää ainakin toisinaan sanaksi ”itse” – mem ja si. Suomen­­kieliselle nämä eivät yleensä tuota vaikeuksia, mutta jostain syystä esim. englannin­­kielisille kyllä. Mem Esperantossa vahvistava sana – esimerkiksi verbiä vahvistava adverbi – tulee yleensä pääsanansa edelle Kelkfoje neĝas en marto en nia lando. Tällainen vahvistava sana on myös mem – tosin sillä poikkeuk­sella, että se…

Sanojen roolien merkitsemisestä

Kävin tässä taannoin pitkästä aikaa oluella ystäväni kanssa. Ei, hän ei ole esperantisti vaan pikemmin nörtti. Tulinpa sitten hänen kanssaan keskustellessa ulos esperanto­­kaapistani, jolloin hän paljasti fundeeranneensa suomalais-ugrilaista yhteis­kieltä. Tästä aiheesta kirjoitan toiste, mutta keskustelumme tiivistyi kysymykseen, millä eri tavoilla sanojen roolit lauseessa voi merkitä. Olen nimittäin Lernun ja Duolingon foorumeilla saanut tahkoa tätä indo­­eurooppalaisten,…

Esperantoliike on kuollut! Eläköön esperanto!

Lahdessa heinäkuun lopulla pidetyn esperanton maailman­kongressin jälki­mainingeissa esille on jälleen noussut kysymys esperanto­­liikkeen kuolemasta. Tunnettu jutubisti Evildea puhui tästä aiheesta jo neljä vuotta sitten videossaan, jossa hän totesi, että kaikenmaailman esperanto­­yhdistykset oikestaan ovat kielen leviämisen este. Moni yhdistys lienee aikoinaan perustettu jossain homaranismon jälkihumussa tarkoituksenaan levittää yleistä hyvää. Kun yhteisestä yleisestä hyvästä ei – yllätys,…

Aika-avaruus

Esperanton aika- ja tilakäsitykset tuntuvat välillä oudoilta. Sanasta ”vico” kirjoitin aikaisemmin. Otanpa tähän aikaa kuvaavat antaŭ ja post, jotka yleensä kai käännetään ”ennen” vast. ”jälkeen”. Antaŭ hodiaŭ estis hieraŭ kaj post hodiaŭ estas morgaŭ. Eli ennen tätä päivää oli eilinen ja tämän päivän jälkeen on huominen. Mutta nämäpä antaŭ ja post eivät olekaan absoluuttisia eli…

Amikumu

Amikumu on Richard Delamoren ja Chuck Smithin luomus. Ensin­mainittu tunnetaan paremmin nimellä Evildea, ja hän lienee tunnetuimpia esperanto­aiheisten videoiden tekijöitä (ks. esim. Tubaro). Smith puolestaan on esperanton­kielisen Wiki­pedian perustaja ja Duolingon esperanto­kurssin alkuperäisiä luojia. Amikumua pyörittää yritys, jonka johdossa Delamore ja Smith ovat. Jos olen ymmärtänyt oikein, kyseinen pieni yritys (kahdeksan osa-aikaista työntekijää?) on Esperantujon…

Minne matka?

Kirjoitin aiemmin artikkelin aiheesta, milloin käytetään akkusatiivia. Mainitsin perussäännön, jonka mukaan akkusatiivi osoittaa suuntaa. Kien vi iras? : Minne menet? Mi iras apud la arbon ekster la domon : Menen puun viereen talon ulkopuolelle (harvalla nimittäin taitaa kasvaa puita sisällä) Toisinaan näkee akkusatiivissa olevia adverbejä kuten hejmen ja reen. Mitä nämä sitten ovat? Plena Manlibro de Esperanto Gramatiko…

Milloin esperantossa tulee iso alku­kirjain?

Jostain syystä Z ei katsonut aiheelliseksi määritellä tiukkoja sääntöjä, milloin tulee iso alkukirjain, vaan jätti asian enemmän tai vähemmän oman onnensa nojaan. Vastoin yleistä uskomusta edes Fundamento ei tarjoa tarkkoja vastauksia, vaan sisältää jopa keskenään risti­riitaisia esi­merkkejä. Lähtö­kohtana nykyisin kuitenkin voi pitää, että kaikki kirjoitetaan pienellä paitsi: virkkeen alku sana Esperanto ihmisten ja paikkojen nimet,…