…kolme, kaksi, yksi, nolla!
Kansainvälistäminen ja kotoistus Wikipedia määrittelee internationalisoinnin (kansainvälistämisen) ja lokalisoinnin (kotoistuksen) toimiksi, joilla jokin tuote sovitetaan vieraaseen kulttuuriin ja/tai kieleen. Yleensä nämä toimet koskevat erilaisia julkaisuja ja ohjelmistoja, esim. pesukone säätimineen ja ohjekirjoineen tai WhatsApp-kännykkäsovelluksen asetusten tekstit. Näiden termien ero on, että kansainvälistäminen tarkoittaa varautumista sovittamiseen ja kotoistus varsinaista sovittamista. Kansainvälistettäessä kännykkä- ja tietokoneohjelmistoja näihin määritellään…
Jaa, jaa
Lernussa ryöpsähti syyskuussa keskustelu niinkin pienestä esperanton sanasta kuin ”ja”. Sanan alkuperä on saksassa, jota Z puhui yhtenä äidinkielenään. Saksan sanalla ”ja” on kaksi merkitystä. Otetaan seuraava keskustelu: Habe ich recht? – Ja, du hast ja! Ensinmäinen ”ja” tarkoittaa ”kyllä”, jälkimmäinen on vahvistava sana, joka suomeksi tässä kohtaa voisi olla ”toki” eli Olenko oikeassa? – Kyllä, olet…
Krom la barbaro
Otsikon on tarkoitus hauskasti viitata yhdysvaltalaisen kirjailijan Robert Howardin 1930-luvulla luomaan myyttiseen hahmoon ja hänen jumalaansa nimeltään Crom. Hahmo tunnetaan suomeksi joko nimellä Conan Barbaari tai Conan Kimmerialainen. Kahdeksankymmentäluvulla eläneet muistavat tietysti kirjojen pohjalta filmatisoidun Iso-Arska -rymistyksen kuolemattomine lausahduksineen aiheesta, mikä on parasta elämässä, ja teologisen väittelyn eri jumalien voimasta. Tiedä häntä hauskuttaako otsikko ja avautuiko…
Minä itte
Esperantossa on parikin sanaa, jotka voidaan kääntää ainakin toisinaan sanaksi ”itse” – mem ja si. Suomenkieliselle nämä eivät yleensä tuota vaikeuksia, mutta jostain syystä esim. englanninkielisille kyllä. Mem Esperantossa vahvistava sana – esimerkiksi verbiä vahvistava adverbi – tulee yleensä pääsanansa edelle Kelkfoje neĝas en marto en nia lando. Tällainen vahvistava sana on myös mem – tosin sillä poikkeuksella, että se…
Sanojen roolien merkitsemisestä
Kävin tässä taannoin pitkästä aikaa oluella ystäväni kanssa. Ei, hän ei ole esperantisti vaan pikemmin nörtti. Tulinpa sitten hänen kanssaan keskustellessa ulos esperantokaapistani, jolloin hän paljasti fundeeranneensa suomalais-ugrilaista yhteiskieltä. Tästä aiheesta kirjoitan toiste, mutta keskustelumme tiivistyi kysymykseen, millä eri tavoilla sanojen roolit lauseessa voi merkitä. Olen nimittäin Lernun ja Duolingon foorumeilla saanut tahkoa tätä indoeurooppalaisten,…
Esperantoliike on kuollut! Eläköön esperanto!
Lahdessa heinäkuun lopulla pidetyn esperanton maailmankongressin jälkimainingeissa esille on jälleen noussut kysymys esperantoliikkeen kuolemasta. Tunnettu jutubisti Evildea puhui tästä aiheesta jo neljä vuotta sitten videossaan, jossa hän totesi, että kaikenmaailman esperantoyhdistykset oikestaan ovat kielen leviämisen este. Moni yhdistys lienee aikoinaan perustettu jossain homaranismon jälkihumussa tarkoituksenaan levittää yleistä hyvää. Kun yhteisestä yleisestä hyvästä ei – yllätys,…
Aika-avaruus
Esperanton aika- ja tilakäsitykset tuntuvat välillä oudoilta. Sanasta ”vico” kirjoitin aikaisemmin. Otanpa tähän aikaa kuvaavat antaŭ ja post, jotka yleensä kai käännetään ”ennen” vast. ”jälkeen”. Antaŭ hodiaŭ estis hieraŭ kaj post hodiaŭ estas morgaŭ. Eli ennen tätä päivää oli eilinen ja tämän päivän jälkeen on huominen. Mutta nämäpä antaŭ ja post eivät olekaan absoluuttisia eli…
Amikumu
Amikumu on Richard Delamoren ja Chuck Smithin luomus. Ensinmainittu tunnetaan paremmin nimellä Evildea, ja hän lienee tunnetuimpia esperantoaiheisten videoiden tekijöitä (ks. esim. Tubaro). Smith puolestaan on esperantonkielisen Wikipedian perustaja ja Duolingon esperantokurssin alkuperäisiä luojia. Amikumua pyörittää yritys, jonka johdossa Delamore ja Smith ovat. Jos olen ymmärtänyt oikein, kyseinen pieni yritys (kahdeksan osa-aikaista työntekijää?) on Esperantujon…
Minne matka?
Kirjoitin aiemmin artikkelin aiheesta, milloin käytetään akkusatiivia. Mainitsin perussäännön, jonka mukaan akkusatiivi osoittaa suuntaa. Kien vi iras? : Minne menet? Mi iras apud la arbon ekster la domon : Menen puun viereen talon ulkopuolelle (harvalla nimittäin taitaa kasvaa puita sisällä) Toisinaan näkee akkusatiivissa olevia adverbejä kuten hejmen ja reen. Mitä nämä sitten ovat? Plena Manlibro de Esperanto Gramatiko…
Milloin esperantossa tulee iso alkukirjain?
Jostain syystä Z ei katsonut aiheelliseksi määritellä tiukkoja sääntöjä, milloin tulee iso alkukirjain, vaan jätti asian enemmän tai vähemmän oman onnensa nojaan. Vastoin yleistä uskomusta edes Fundamento ei tarjoa tarkkoja vastauksia, vaan sisältää jopa keskenään ristiriitaisia esimerkkejä. Lähtökohtana nykyisin kuitenkin voi pitää, että kaikki kirjoitetaan pienellä paitsi: virkkeen alku sana Esperanto ihmisten ja paikkojen nimet,…