Juha Metsäkallas

kirjoitettuja vastauksia

Esillä 15 vastausta, 121 - 135 (kaikkiaan 145)
  • vastauksia
    Juha Metsäkallas
    Osallistuja

    Nature mi ”sukcesis” malklare skribi la difinojn. Nun mi korektis ilin.

    0
    0
    Juha Metsäkallas
    Osallistuja

    En ole ihan varma, mitä tarkoitat kolmijaon käyttämisellä. Itselleni ainakin termi prepositionaali tuntuu vähän oudolta, vaikka ymmärränkin sen merkityksen. En usko, että termin käyttö edistäisi oppimista. Sen sijaan on totta, että prepositioita käytettäessä kannattaisi varhaisessa vaiheessa todeta, että prepositioiden kanssa käytetään sekä nominatiiveja että akkusatiiveja. Eikä toitottaaa, että vain nominatiivia käytetään.

    0
    0
    • vastaus aiheeseen: Duolingo
    Juha Metsäkallas
    Osallistuja

    Notu, ke Mozilla-fondaĵo lancis projekton Common voice, kiu celas krei malfermitkodan voĉan datenbazon, kiun oni rajtas libere uzi. Vi povas helpi projekton kaj donaci vian voĉon aŭ validigi voĉojn.

    0
    0
    Juha Metsäkallas
    Osallistuja

    Ks. EDE-puolueen webbisivut, jossa puolueohjelma on myös suomeksi.

    0
    0
    Juha Metsäkallas
    Osallistuja

    Itse olen siirtynyt pronominin ri käyttöön jo jokin aika sitten. Suomen­kielisille tämä on triviaali juttu. Päätteestä -iĉ- olen kuullut, mutten ole ottanut käyttöön. Ehkä siitä syystä, etten ole nähnyt sille tarvetta. Toisaalta sen sisältävän sössön takia eli on turhan vaikea ääntää. Päätteistä -ip-, -pj- ja -j- en ollut kuullutkaan. Hmm, -j- kuulostaa käyttö­kelpoiselta, muut eivät ainakaan näin suoraseltaan. Mitä ihmeellistä yksiköllisessä ge-etuliitteessä on? Taas päivänselvä juttu suomen­kieliselle.

    Viimeisen kohdan, sukupuoli­neutraalin oletuksen, kohdalla en voi muuta kuin vilkaista almanakkaa ja ihmetellä, mikä vuosi­sata onkaan menossa.

    0
    0
    Juha Metsäkallas
    Osallistuja

    ”Esperanto-Facebookista” eli Nubosta olen oppinut sanan malaĉa, ei huono, ei kehno.

    1
    0
    Juha Metsäkallas
    Osallistuja

    Jos siis ”kies” viittaa koiraan, tällöin Tomason väite, että ”lähinnä edeltävään” ei pidäkään paikkansa, koska Eeva on lähempänä. Tämä juuri on minulle epäselvää: mihin relatiivipronomi viittaa de-omistuslauseessa? Koko ongelmaa ei olisi, jos esperantossa olisi kunnollinen genetiivi.

     

    0
    0
    Juha Metsäkallas
    Osallistuja

    Vinilkosmo estas en Nubo!

    0
    0
    Juha Metsäkallas
    Osallistuja

    No niin, eipä mun alun mihin-sivulause mikään relatiivilause ole, mutta jatketaan.

    Otetaanpa Tomason esimerkki

      Mi vidis la hundon de Eeva, kio ĝojigis min.

    josta hän totesi, että koko parin näkeminen ilahdutti. Tällöin suomennos olisi

      Näin Eevan koirineen, mikä ilahdutti minua.

    Kio on kai helppo kääntää m-alkuiseksi, mikä, mitä jne.

    Entäs kiut? Jos siis kiu-relatiivipronomini viittaa aina välittömästi edeltävään sanaan, virke

    Mi vidis la hundon de Eeva, kiu promenis kun ĝi.

    kääntyisi kirjaimellisesti

    Näin Eevan koiran ja Eevan, joka käveli sen kanssa eli luontevammin

    Näin Eevan koirineen kävelemässä.

    Tällöin siis virke

    Mi vidis la hundon de Eeva, kies vivo estis aĉa.

    tarkoittaa, että Eevan elämä oli surkeaa. Onko siis niin, että de-genetiiviin viitatessa kiu viittaa omistajaan ei omistettuun, koska viittaus on aina lähimpään?

    0
    0
    Juha Metsäkallas
    Osallistuja

    …och samma på esperanto:

    Ĉiu esperantisto devas ekspliki. Aliaj esperantistoj volas ekscii ”kiel vi esperantiĝis”, kiel vi lernis E-on. Aliaj homoj miras, kial vi eĉ komencis, ĉar oni ja ne bezonas E-on, oni povas uzi ĝin nenie ktp. La demando vere laŭtas ”kial, kiam kaj kiel vi esperantiĝis”.

    Mi ne precize memoras, kiam mia unua kontakto aŭ tuŝo kun E-o okazis, sed mi estis en alta klaso en bazlernejo aŭ en mezlernejo, kiam mi hazarde trovis libron kun bruna kovrilo Paŝoj al Plena Posedo. Mi havis forton legi ĉirkaŭ dek unuajn paĝojn. Mi ne interrompis legadon pro eventuala nekompreno, sed mi trovis la libron senverva.

    La Paŝoj-libron mi eble ricevis, sed la sekvan mi aĉetis mem. Ĝi estis la finna-esperanta dudirekta vortaro kun blanka-verda kovrilo de la finna eldonejo WSOY. Rapide mi tralernis pre- kaj postfiksojn, la gramatikajn regulojn kaj legis rakonton pri Helena kaj Jan. Poste mi forveturis por studi en universitato kaj mi forlasis E-on.

    Antaŭ kelkaj jaroj mi decidis komenci ian gimnastikon. En broŝuro de loka civitana instituto oni reklamis ”ĉinan sanogimnastiko – ĉigongon” kaj precipe nian familia konatulo gvidis ĝin. Mi decidis provi kaj kontinuis foliumi la broŝuron kaj post kelkaj paĝoj mi rimarkis reklamon pri elementa kurso de E-o. Do mi aliĝis al ambaŭ kursoj kaj sur ĉi tiu vojo mi kontinuas.

    0
    0
    Juha Metsäkallas
    Osallistuja

    Ääh, linkki unohtui.

    0
    0
    Juha Metsäkallas
    Osallistuja

    Jatkanpa vielä. Kongressikassit olivat kiva juttu ehkä kahdeksan- ja yhdeksänkymmentä­luvuilla. Nyt itse kassi on yleensä joko muovi­roskaa tai puuvillaa, jonka kasvattamiseen on tarvittu tolkuttomasti vettä.

    Trumpin ja Putinin vierailleissa kesällä Helsingissä toimittajille ei jaettu perinteistä lehdistö­kassia esitteineen, vaan heille annettiin USB-tikku, joka sisälsi tarvittavan materiaalin.

    Kongressin yhteydessä tämä voisi hoitaa niin, että materiaali olisi jaossa jossain yksin­kertaisessa webbi­osoitteessa, esim. uea.org/kongresa_sako.

    0
    0
    • vastaus aiheeseen: Sössöt
    Juha Metsäkallas
    Osallistuja

    Lernussa on (taas) menossa keskustelu, mitä esperantossa voisi muuttaa. Laitoin pari omaa suosiakkini: translatiivia osoittavan preposition ottaminen käyttöön ja sössöjen vähentäminen. Puolalainen Stefko kommentoi kirjoitustani kertomalla pari mielenkiintoista lisä­tietoa. Puolan kielessähän ovat kaikki nuo sössöt ynnä pari lisää. Stefkon mukaan lapset oppivat kaikki s-äänteet vasta viiden, kuuden vuoden iässä – sitä ennen aikuisilla riittää hupia. Merkittävää on kuitenkin, että monissa puolan murteissa s-äänteitä on vähemmän. Tämä herättää kysymyksen, eikö Z tiennyt tästä vai ylen­katsoiko hän jotenkin murteita vai mistä syystä hän päätti jättää ottamatta tätä huomioon.

    Tuo murteiden ylenkatsominen on ollut ja on vieläkin hyvin yleinen ilmiö. Ranskalaiset pitävät ranskankielisiä belgejä outoina, koska nämä puhuvat ”murteellista” ranskaa. Vastaavasti alankomaalaiset pitävät flaaminkielisiä belgejä outoina. Kaiken huipuksi vielä ennen ensimmäistä maailmansotaa flaamia pidettiin alempiarvoisena kielenä Belgiassa ja flaamit saivat kamppailla oikeuksiensa puolesta.

    Tai otetaan esimerkkejä lähempää: tämän vuosisadan Suomesta. Muistatteko, kun juhannuksena 2014 sekä Ylen Matti Rönkä että MTV3:n Kirsi Alm-Siira lukivat uutiset omilla äidinkielillään? Tai mikä älämölö on noussut viime vuonna savoksi kirjoitetusta pro gradu -tutkielmasta?

    Sivuhuomautuksena mainittakoon, että vahvojen murteiden maassa Norjassa murteita käytetään yleisesti myös virallisissa puhetilanteissa. Kuvitelepa Juha Sipilää illan uutislähetykseen puhumassa Keski-Pohjanmaan Vetelin murteella hallituksen toimista. Niinpä.

    • Tätä vastausta muokkasi 6 vuotta​ 2 kuukautta sitten Juha Metsäkallas.
    • Tätä vastausta muokkasi 6 vuotta​ 2 kuukautta sitten Juha Metsäkallas.
    • Tätä vastausta muokkasi 6 vuotta​ 2 kuukautta sitten ylläpitäjä.
    • Tätä vastausta muokkasi 6 vuotta​ 2 kuukautta sitten ylläpitäjä.
    • Tätä vastausta muokkasi 6 vuotta​ 2 kuukautta sitten ylläpitäjä.
    0
    0
    Juha Metsäkallas
    Osallistuja

    Epäilemättä on tapahtunut. Ajattelin vain olla hyvissä ajoin liikkeellä, kun Tiina Kosuselta tuli viesti vapaaehtoisiksi ilmoittautuneille, että varauksia otetaan vastaan.

    Mitä tulee tuohon ilmoitustauluun, jätin ilmoituksen sinne, mutten tiedä, mitä tapahtui, koska se ei ole sinne ilmestynyt.

    0
    0
    Juha Metsäkallas
    Osallistuja

    Nyt minulla on majoitus Lahteen kogressiin. Ei tosin UEA:n kautta, kun yllä olevasta voi päätellä, vaan ihan yksityisiltä markkinoilta. On se jännää.

    0
    0
Esillä 15 vastausta, 121 - 135 (kaikkiaan 145)