finnalingvaj

suomenkieliset artikkelit

Nähdä vaan ei katsoa?

Itselläni menevät helposti sekaisin verbit vidi, rigardi ja spekti. Kaikkihan tarkoittavat jonkinlaista visuaalista havannointia: Avino vidas la televidilon sur la tablo : Isoäiti näkee pöydällä television. Vidi on nähdä, kyetä näkemään, joten isoäidin silmän verkko­kalvolle muodostuu kuva laitteesta. Isoäiti siis näkee itse laitteen eli televidilon. Ja televisio on pöydällä, ei isoäiti. Avino rigardas la televidilon sur la…

La la la la la la la la (osa 2)

Artikkelin kääntäminen suomeksi Kuinka sitten artikkeli kääntyy suomeksi? Ensimmäiseksi tulee mieleen ettei mitenkään. Knabino kuras rapide : Tyttö juoksee nopeasti. La knabino kuras rapide : Tyttö juoksee nopeasti Suomenkielinen ymmärtää yleensä asiayhteydestä, kenestä tytöstä on kyse. Tarvittaessa voidaan käyttää määritteleviä lisäsanoja. Knabino kuras rapide : (Joku) tyttö juoksee nopeasti. La knabino kuras rapide : Mainittu/tuo tyttö juoksee nopeasti. Jostain…

La la la la la la la la (osa 1)

Ainakin itselleni määräinen artikkeli on ihan la la la la la la la la ‑juttu. Artikkelin käyttö Perussääntöhän kuuluu, että määräistä artikkelia käytetään silloin, kun kyseessä on puhujalle tuttu tietty asia tai asia on juuri mainittu. Hej, ĉu vi prenis la librojn kun vi? : Hei, otitko sinä (ne) kirjat mukaasi? Kirjoista on puhuttu kuulijan kanssa jo joskus…

Vierasperäiset nimet

Vierasperäisillä nimillä tai sanoilla (fremdvortoj) tarkoitetaan esperanton yhteydessä yleensä erilaisia nimiä ja nimistä johdettuja sanoja. Henkilönimet Henkilönimet voi joko jättää alkuperäiseen kieliasuunsa tai esperantintaa. Esim. Heikkilän perhe : la familio Heikkilä Heikkilä : Heikkilä Heikkilä : Hejkila Joissakin tapauksissa nimen yhteyteen voidaan lisätään määre, joka osoittaa, minkä nimestä on kysymys (tapa 1 yllä). Tällöin esim. taivuttaminen tapahtuu taivuttamalla…

Dato kontraŭ dateno

Filosofian tieto­teoria ja sovelletun matematiikan informaatio­teoria tarkastelevat tietoa ja sen johdannaisia eri näkökulmista. Ne kumpikin kuitenkin erottelevat tiedon, informaation ja datan käsitteet. Data on järjestäytymätöntä, sillä ei ole semanttista merkitystä. Dataa ovat esimerkiksi sanan ”domo” yksittäiset kirjaimet, eivät ne tarkoita mitään. Tieto on ”hyvin perusteltu tosi uskomus”. Tiedolla on siis jokin merkitys, joka ei riipu…

Miten kirjoittaa esperanton erikoiset kirjaimet? (osa 3)

Artikkelisarjan viimeisessä osassa kerron vihdoinkin, kuinka kirjoittaminen käytännössä tapahtuu. Tämän artikkelin teksti asennusohjeineen on ladattavissa Dropboxistani. Entäs se kirjoittaminen? Unicode-merkistö kattaa esperanton oikeaan kirjoittamiseen tarvittavat merkit kooste­merkkeinä eli valmiina yhdistelminä, siis ĉ eikä ^ + c. Periaatteessa kooste­merkeillä kirjoittaminen on nopeampaa ja siten helpompaa kuin yhdistämällä kanta­kirjain ja tarke, mutta ongelmaksi muodostuu näppäimistön rajoitukset. Harvalla…