finnalingvaj

suomenkieliset artikkelit

Esperanton verbit (osa 1)

pääluokista aikamuotoihin ja modukseen

Kahdessa aikaisemmassa artikkelissa tarkastelin suomen verbi­­järjestelmää. Nyt on vuorossa esperanton järjestelmä. Esperanton verbi­järjestelmä Esperanton verbi­järjestelmä rakentuu eri tavoin kuin suomen. Jotkin muodot ovat toki yksi yhteen mutta iso osa ei. pääluokka aika­muoto aspekti modus Pääluokat Esperanton aktiivi on saman­kaltainen suomen kanssa: joko tekijä ilmaistaa (vi legas) tai kyseessä on luonnon­ilmiötä kuvaava verbi (pluvas, blovas, ŝtormas…). Mitään muodollista…

Suomen verbit (osa 2)

finiitti- ja infiniittimuodot

Verbien taivutus suomessa Aikamuotojen ja modusten yhdistelmät muodostavat verbien finiitti­muotoja, jotka yhdessä nominien eli substantiivien (nimi­­sanojen), adjektiivien (laatu­­sanojen), numeraalien (luku­­sanojen), pronominien (asemo­­sanojen) ja/tai adverbien (seikka­sanojen) kanssa muodostavat virkkeitä. Finiitti­­muodot taipuvat persoonissa (minä luen, sinä luet…). Finiittimuotojen lisäksi on olemassa infiniitti– eli nominaali­muotoja, jolloin verbejä käytetään ikään kuin ne olisivat nomineja. Infiniitti­muodot taipuvat sija­muodoissa (vrt. substantiivin…

Suomen verbit (osa 1)

pääluokista aikamuotoihin ja modukseen

Esipuhe Turun Esperanto-yhdistyksen luku- ja opinto­piireissä tuli puheeksi verbit. Miksi esperantoksi käytetään usein vain yksin­kertaisia as/is/os/us-muotoja eikä esim. perfektin ja pluskvam­­perfektin kaltaisia liitto­­muotoja? Siis ri estis, ”hän oli”, eikä ri estis estinta, ”hän oli ollut”. Kun vielä opinto­piirissä opettaja pläjäytti eteemme tehtävän, jossa piti muodostaa mitä ihmeellisimpiä esperanton liitto­­muotoja, sormi meni minulta ja monelta muulta…

Voi vici!

Pelaan tietokoneella World of Tanks ‑peliä, jonka pelilauta on jaettu ruutuihin šakkilaudan tapaan. Minulle pelilauta hahmottuu riveinä ja sarakkeina: esim. C5 on kolmannen rivin viidennessä sarakeessa oleva ruutu. Pelissä on tsätti, johka avulla pelaavat voivat vaikka pyytää tarkkailemaan juuri ruutua C5. Pelifirma on alkujaan valkovenäläinen, joten tsättiin voi kirjoittaa latinalais- ja kyrillis­pohjaisin kirjaimin. (Kyllä, olen kokeillut,…

Sössöt

Sössiksi kutsun esperanton monia s-äänteitä. Venäjää yhtenä äidin­kielenään puhunut Zamenhof osasi erottaa lukuisia ässiä toisistaan, mutta suomenkieliselle esperanton ääntämisen ja puheen ymmär­tämisen vaikein kohta on ilman muuta nämä (aivan liian) monet ässät. Tähän ässien lausumisen ja hahmottamisen vaikeuteen on parikin syytä. Ensinnäkin suomen ässä ei ole soinnillinen mutta kyllä hieman suhiseva. Mitä tuo soinnillisuus tarkoittaa?…

Nähdä vaan ei katsoa?

Itselläni menevät helposti sekaisin verbit vidi, rigardi ja spekti. Kaikkihan tarkoittavat jonkinlaista visuaalista havannointia: Avino vidas la televidilon sur la tablo : Isoäiti näkee pöydällä television. Vidi on nähdä, kyetä näkemään, joten isoäidin silmän verkko­kalvolle muodostuu kuva laitteesta. Isoäiti siis näkee itse laitteen eli televidilon. Ja televisio on pöydällä, ei isoäiti. Avino rigardas la televidilon sur la…