finnalingvaj

suomenkieliset artikkelit

Pli- vai plejmulto?

Duolingossa on käyty keskustelua virkkeen ympäriltä. Virkkeessä on peräti kolme askarruttavaa kohtaa. pli- aŭ plejmulto? Ensimmäinen hämmennystä aiheuttanut asia koskee sanoja plimulto ja plejmulto. Mitä eroa niillä on? Tähän vastatakseni lähtekäämme alusta. Adjektiivien vertailuhan tapahtuu sanojen pli ja plej avulla. Pli siis osoittaa, että jotain on enemmän, ja plej että eniten. Entäs sanat pli- ja plejmulto, joissa…

Ensimmäiset sata artikkeliani

Jaa-ha, täytyypä vissiin noudattaa jonkin­laisia julkaisu­alan perinteitä, ja tällaisen merkki­paalun, kuten sadannen artikkelin, kohdalla kirjoittaa muistelu. Liityin alku­vuodesta 2018 Suomen Esperanto­liiton EAF:n silloiseen Yahoo-ryhmään, johon saattoi lähettää viestejä sekä selain­liittymän kautta että sähkö­postitse. No, selain­liittymä oli kökkö käyttää. Sähkö­postitse lähettäminen tietty toimi, mutta oli jotenkin kasari­henkistä. Postitus­listassa oli kaksi ongelmaa. Ensimmäinen liittyi listan käyttöön. Lista…

Musiikin tallennusvälineiden lyhyt historia

Mitä on esperantoksi soittaa, toistaa musiikkia jollain laitteella?

Aikoinaan musiikki oli kuultavissa ainoastaan esitys­­hetkellä, kun soittajat sitä soittivat. Tällaista musiikin esittämistä kuvaa tietysti verbi ludi. Sitten keksittiin radio, jolla ääntä saattoi lähettää kilo­­metrien päähän. Toinen suuri keksintö oli, kun musiikkia saattoi ryhtyä tallen­tamaan jollekin tallennus­­välineelle, konservejo. Musiikin tallen­tamiseen sopivia ääni­tallennus­­välineitä, aŭdaĵaj konservejoj, ovat tietysti erilaiset ääni­­levyt. Näitä ovat: Tässä kohtaa suomi ja esperanto…

Sosiolektinen kolmikko

Pari kertaa olen törmännyt nimeen Arcaicam Esperantom eli muinais­esperantoon, mutten ole jaksanut tutustua sen enempää aiheeseen. Hiljattain kuitenkin törmäsin teokseen nimeltä International Terminological Key (ITK), jonka tekijä on sama Manuel Halvelik. Mistä ja kenestä on kysymys? Kamiel Vanhulle, joka tunnetaan paremmin kirjailija­nimellään Manuel Halvelik, oli alankomaalainen tähti- ja kieli­tieteilijä sekä esperantisti. Tässä artikkelissa käsittelen hänen kieli­tieteellistä…

Mitä Aristoteles sanoisi loppukysymyksestä?

Englannin kielessä harrastetaan loppu­kysymyksiä eli väite­lauseen loppuu lisätään kysymys, jolla saatetaan koko väite kyseen­alaiseksi, eikö saatetakin? Minusta tällaiset loppu­kysymykset ovat erittäin raivostuttavia, eivätkö olekin? Loppu­kysymykset luovat kielteisellä tavalla lapsellisen vaikutelman, aivan kuin puhuja ei olisi osannut aluksi päättää todetako vai kysyäkö. Valitettavasti jotkut harrastavat näitä loppu­kysymyksiä esperantossakin. Aristoteleen logiikka Kaikille pitäisi olla ainakin nimenä tuttu…

Mandariinikiina on esperantoa helpompaa!

tilasto sen kertoo

Yliopistosta valmistuakseen unkarilaisten opiskelijoiden on suoritettava erillinen kielikoe. Libera folio -lehti on julkaissut artikkelin, jossa on tilasto vuoden 2020 osallistuja­määristä. Tilastoon on otettu mukaan kaikki kielet, joita vähintään kymmenen kokelasta yritti suorittaa. Tässä tilastosta ote, jossa mukana kolme helpointa ja vaikeinta kieltä. kieli osallistujia joista läpäisi serbia 38 95% suomi 16 88% sloveeni 14 86% ……