Minne matka?
Kirjoitin aiemmin artikkelin aiheesta, milloin käytetään akkusatiivia. Mainitsin perussäännön, jonka mukaan akkusatiivi osoittaa suuntaa. Kien vi iras? : Minne menet? Mi iras apud la arbon ekster la domon : Menen puun viereen talon ulkopuolelle (harvalla nimittäin taitaa kasvaa puita sisällä) Toisinaan näkee akkusatiivissa olevia adverbejä kuten hejmen ja reen. Mitä nämä sitten ovat? Plena Manlibro de Esperanto Gramatiko…
Juha MetsäkallasMilloin esperantossa tulee iso alkukirjain?
Jostain syystä Z ei katsonut aiheelliseksi määritellä tiukkoja sääntöjä, milloin tulee iso alkukirjain, vaan jätti asian enemmän tai vähemmän oman onnensa nojaan. Vastoin yleistä uskomusta edes Fundamento ei tarjoa tarkkoja vastauksia, vaan sisältää jopa keskenään ristiriitaisia esimerkkejä. Lähtökohtana nykyisin kuitenkin voi pitää, että kaikki kirjoitetaan pienellä paitsi: virkkeen alku sana Esperanto ihmisten ja paikkojen nimet,…
”Lopullinen” totuus passiivista
Ja esperantossa?
Vertailin aiemmin suomen ja esperanton verbejä, missä yhteydessä mainitsin pariin kertaan, että suomen ja esperanton passiivit eroavat toisistaan. Tämä on kolmas osa kolmiosaisesta artikkelista, jossa käsittelen passiiviksi eri kielissä ymmärrettäviä ilmaisuja, ja miten passiivi ilmaistaa esperantossa. Huomaa! Passiivi pitää tämän artikkelin yhteydessä ymmärtää varsin laveasti. Lisäksi esittämäni on oma käsitykseni asiasta eikä välttämättä vastaa vallitsevaa…
”Lopullinen” totuus passiivista
Olla- ja tulla-passiivit
Vertailin aiemmin suomen ja esperanton verbejä, missä yhteydessä mainitsin pariin kertaan, että suomen ja esperanton passiivit eroavat toisistaan. Tämä on toinen osa kolmiosaisesta artikkelista, jossa käsittelen passiiviksi eri kielissä ymmärrettäviä ilmaisuja, ja miten passiivi ilmaistaa esperantossa. Huomaa! Passiivi pitää tämän artikkelin yhteydessä ymmärtää varsin laveasti. Lisäksi esittämäni on oma käsitykseni asiasta eikä välttämättä vastaa vallitsevaa…
”Lopullinen” totuus passiivista
Jo muinaiset foinikialaiset...
Vertailin aiemmin suomen ja esperanton verbejä, missä yhteydessä mainitsin pariin kertaan, että suomen ja esperanton passiivit eroavat toisistaan. Tämä on ensimmäinen osa kolmiosaisesta artikkelista, jossa käsittelen passiiviksi eri kielissä ymmärrettäviä ilmaisuja, ja miten passiivi ilmaistaa esperantossa. Huomaa! Passiivi pitää tämän artikkelin yhteydessä ymmärtää varsin laveasti. Lisäksi esittämäni on oma käsitykseni asiasta eikä välttämättä vastaa vallitsevaa…
Du pasivoj
Oni povas kompreni la pasivon (minimume) sub du manieroj. La pasivo, kiu senpersonigas la agon La baza ideo estas ĉi tio Se la aktivo priskribas, kion iu aganto faras al iu objekto, la pasivo emfazas la agon. Ekzemple Ri donis al mi ringon → Oni donis ringon al mi. Oni ne plu scias, kiu donis la…
Milloin käytetään akkusatiivia?
Kun tätä kysyttiin… Esperantossahan on kaksi sijamuotoa, nominatiivi ja akkusatiivi, joissa substantiivit ja adjektiivit taipuvat. Siinä ei siis ole suomen noin viittätoista sijamuotoa eivätkä numerot taivu sijamuodoissa toisin kuin suomessa. Numeroista tosin voidaan muodostaa substantiiveja, jotka sitten taipuvat. Milloin akkusatiivia käytetään? Perussäännöt 1. Verbin suora objekti eli toiminnan kohde on akkusatiivissa. Esperantossa adjektiiviattibuutit taipuvat pääsanan…
Kio estas pri-ismo?
Pri-ismo temas pri tro multa uzo de afiksecaj prepozicioj. Per si mem afiksecaj prepozicioj estas parto de la norma E-o. Ekzemple: al: alveni antaŭ: antaŭpagi el: ellabori en: enhavi inter: internacia kun: kunlabori sen: senfina Pri-ismo koncernas super ĉio verbojn. Normale ”pri-” kunmetita kun verbo signifas, ke la kunmetita verbo havas pli grandan amplekson ol…
Mi farbis la muron blanka vai
mi farbis la muron blanke
Translatiiviartikkelini yhteydessä käytin esimerkkilausetta Mi farbis la muron blanka. Esperanton adjektiivit ovat joko subjektin (mi) tai objektin (la muro) kuvauksia, priskriboj. Yleensä lähempänä olevan, kuten tässäkin tapauksessa: valkoinen liittyy jotenkin seinään. Koska blanka on nominatiivissa eikä akkusatiivissa, se ei ole seinän adjektiiviattribuutti (eli ”Maalasin valkoista seinää”), koska esperantossa adjektiiviattribuutin täytyy kongruoida, olla samassa sijamuodossa, pääsanansa…
Translatiivi eli tulento
Vietän aivan liian paljon aikaa Lernun foorumeilla, joissa sitten tulen kirjoittaneeksi yhtä sun toista. Usein toistuva teema siellä on, onko jotain, jota esperantossa pitäisi muuttaa. Määräisestä artikkelista ja sössöistä olen jo kirjoittanut, mutta huomasin, että viime aikoina olen toistuvasti kirjoittanut partitiivista ja translatiivista. Tässä artikkelissa käsittelen jälkimmäistä. Translatiivi, tulento eli yleinen tulosija on kätevä sijamuoto….