Miksi monikon pääte on j?
Esperanton varhaisessa versiossa eli praesperantossa vuodelta 1878 määräisen artikkelin ja substantiivien monikon pääte oli -s. Esim. las nacjes eli nykykielellä la nacioj. Pääte -s oli ilmeinen laina ranskasta, englannista sekä tietysti latinasta ja kreikasta. Saksassakin se on käytöissä joissakin sanoissa. Espanjassa monikon tunnus on juuri -s, mutta espanjaa Zamenhof ei käsittääkseni osannut. Esimerkiksi Zamenhof ei…
Juha MetsäkallasJee jee!
jokeriprepositio je
Jee jee on rockyhtye Eppu Normaalin kappale, joka aluksi julkaistiin singlenä vuonna 1978 ja seuraavana vuonna levyllä Maximum Jee & Jee. Je sitä vastoin on esperanton prepositio, josta usein todetaan, että se on sen difinita signifo, vailla määriteltyä merkitystä, eli jonkinlainen ”jokeriprepositio” samaan tapaan kuin päätteestä -um on sanottu, että se on ”jokeripääte”. Nyt vain…
Seksa malsimetrio
mitä mieltä minä olen?
Mitä mieltä minä olen? Koko ongelmavyyhden taustallahan on havainto ns. seksa malsimetriosta eli siitä, että jotkin kantasanat viittaavat lähtökohtaisesti mieheen ja että naisen osoittamiseksi niihin täytyy lisätä jotain. Päätteen -in käyttö ammatti- ym. nimikkeiden kohdalla, siis esim. instruistino (opettajatar), kuulostaa niin vanhanaikaiselta, että häkellyn siitä aina, kun kuulen sitä käytettävän nykyajasta puhuttaessa (esim. Pola retradio…
Seksa malsimetrio
mitä ratkaisuja on esitetty?
Mitä ratkaisuja on esitetty? Mainittuihin ongelmiin on vuosien saatossa esitetty erilaisia ratkaisuja, jotka on tähdätty korjaamaan yhden tai useamman edellä mainitsemani kohdan. Esittelen joitakin, en siis taatusti kaikkia, ratkaisuehdotuksia mielestäni sopivassa järjestyksessä. Varsinkin ongelmaan n:o 1 eli sukupuolineutraaliksi yksikön kolmanneksi persoonapronominiksi on olemassa liuta ehdotuksia (hi-, oni-, tiu-ismoj ktp.), joita en tässä käy luettelemaan, vaan…
Seksa malsimetrio
mikä onkaan ongelma?
Erilaisilla esperantofoorumeilla nykyään toistuva aihe on ns. seksa malsimetrio eli miksi jotkin kantasanat oletetaan miespuolisiksi, joista muodostetaan naispuoliset vastineensa päätteen -in avulla. Miksi sukupuolia kohdellaan eriarvoisesti? Miksi kaikille ihmisille soveltuvaksi tarkoitetussa kielessä rajoitutaan heteronormatiiviseen kielenkäyttöön ja näin toisinnetaan (materniaalis)patriakaalisia valtarakenteita?
Ĉu mankas montrilo por la esivo kaj la translativo?
Unu el la oftaj demandoj sur diversaj forumoj pri Esperanto estas rolo de la vorto ”kiel”. Tio ne estas mirinda, ĉar la vorto havas multajn rolojn. Oni povas ja diri ke tro multajn. Mi pritraktas ĉi tie unu rolon. Rolmontra ”kiel” Temas pri rolmontra ”kiel”, kiam la vorto post ”kiel” – praktike substantivo – montras,…
Hajoaako esperanto murteiksi?
Lernussa nimimerkillä rapn21 kirjoittava Robert Nielsen pitää blogia nimeltä Whistling In The Wind, jossa hän viime vuoden toukokuussa julkaisi artikkelin, jossa hän käsitteli yhtä esperantoon kohdistettua kritiikkiä. Itsekin olen kuullut tuon kritiikin, joka kuuluu näin: Vaikka kaikki osaisivat puhua esperantoa, siitä ei voi tulla yleismaailmallista kieltä, koska se väistämättä jakautuisi useiksi murteiksi, joiden puhujat eivät…
Tatoeba – periaatteessa hyvä idea
Ammattikääntäjät tietävät, että asiayhteys on kaiken a ja o. Ilman asiayhteyttä, kontekstia, lopputuloksena on ”ehkä se on pora” ‑tasoisia käännöksiä eli kirjaimellisesti kyllä oikein mutta asiayhteyden huomioon ottaen täysin pielessä. Ammattikäyttöön tarkoitetut käännösohjelmat käyttävät ns. käännösmuistia, joiden yhteydessä puhutaan käännösyksiköistä tai ‑segmenteistä eli tekstipätkistä mitä pidetään yksinä käännettävinä kokonaisuuksina. Useimmissa sovelluksissa käännösyksikkö on oletuksena yksi virke. Avoimeen…
Amuma!
Yhteenveto esperantonkielisesta artikkelistani Movado, komunumo, lingvo (Liike, yhteisö, kieli) lyhyesti suomenkielellä ja lisäksi muutamien kuvien muodossa. Alunperin tarkoitukseni oli vastata kysymykseen miten kielemme, esperanto, löytäisi uusia puhujia, tai, miten uudet puhjat voisivat löytää kielemme. Ja lisäksi ajatuksia jatkokysymykseen esperanton käyttötarkoituksista. Kirjoittaessani artikkelin syntyi enemmän uusia kysymyksiä kuin vastauksia mutta ajatuksia syntyi paljon ja ideoitakin. Kuvien…
BorjeKiam verbigi adjektivojn?
Tomaso Aleksander, pseŭdonime Salivanto, estas konata partoprenanto ekz. en la angla Esperanto-forumo de Duolingo. Kvankam mi ĉiam ne konsentas kun ri, mi samopinias, kiam oni povas verbigi adjektivojn. Priskribu aferojn per adjektivoj Por priskribi aferojn en Esperanto kaj verŝajne en ĉiuj lingvoj oni uzas kvalitajn vortojn, adjektivojn. Parto de la facileco de Esperanto estas, ke…