Tapani A.

kirjoitettuja vastauksia

Esillä 15 vastausta, 31 - 45 (kaikkiaan 75)
  • vastauksia
    Tapani A.
    Osallistuja

    Miksi emme käyttäisi jo valmiita tarkoitukseen sopivia alustoja. Itsellä tulevat ensimmäisenä mieleen Wikisanakirja ja esperantonkielinen selittävä sanakirja Reta vortaro (ReVo).

    Wikisanakirja olisi sikäli hyvä valinta, että sitä voisi muokata meistä kuka hyvänsä. Voisimme keskittyä siellä lähinnä suomi–esperanto-sanaston luomiseen. Tietysti olisi hyvä luoda jonkinlaiset yksinkertaiset säännöt mitä noudatettaisiin. Semmoiset varmaan jo Wikisanakirjasta löytyykin, jota voisimme parannella tarpeisiimme.

    Toinen etu Wikisanakirjan valintaan olisi se, että varsin monen verkkosanakirjan sanasto koostuu juuri sen sana-artikkeleista. Ainakin seuraavat verkkosanakirjat käyttävät Wikisanakirjaa lähteenään:
    Sanakirja.org
    Ilmainen sanakirja
    Kummastakin verkkosanakirjasta siis löytyy jo nyt esperanto ja suomi. Kannattaa kokeilla.

    Reta Vortaro (ReVo) olisi tietysti myös hyvä vaihtoehto, mutta aloituskynnys ryhtyä sanakirjanikkariksi on varmasti paljon suurempi (itse en ole vielä tohtinut), sillä se vaatinee hieman koodaustaitoja. – Katso myös
    • EAF:n sivuston Linkit-sivu → Sanakirjoja (→ ReVo).
    • ReVo esperantonkielisessä Wikipediassa

    Voit liittyä ReVo:n sanakirjakirjanikkareiden (revuloj) joukkoon täällä. Ja revuloj-sähköpostilista löytyy verkossa täältä.

    Itsellä on kokemusta vuosien varrelta kolmesta sanakirjaprojektista. Niistä helpoin käyttöliittymä oli eittämättä lernu!-sanakirjassa. Vahinko vain, että se on ajettu alas (ks. Sanakirjoista).

    Mutta mutta jos löytyy jokin muu sopiva alusta sanakirjalle, mielelläni olen mukana omalla pienellä panoksellani; sehän olisi parasta jumppaa aivoille. 🙂

    P.S. – Jos virtaa ja kielitaitoa riittää, kaannos.com-sivusto olisi yksi paikka sanakirjanikkaroinnille. Valitettavasti esperanto ei kuulu sivuston kielivalikoimaan.

    0
    0
    Tapani A.
    Osallistuja

    Muuten, Henrik Seppikin La tuta Esperanto -kirjassa oppitunnissa 7 (→ 49. Senakuzativaj prepozicioj) löytyy luettelo prepositioista, joissa ei käytetä akkusatiivia.

    • Tätä vastausta muokkasi 3 vuotta​ 10 kuukautta sitten Tapani A..
    0
    0
    Tapani A.
    Osallistuja

    Tässä vielä tuo Manifesto de Raŭmo, josta löytyvät myös allekirjoittaneiden nimet.

    0
    0
    Tapani A.
    Osallistuja

    Meille suomalaisille sanat celo [ʦelo] ja ĉelo [ʧelo] saattavat kuulostaa samoilta sanoilta, mutta kyllä ne ovat kaksi aivan eri sanaa ääntämyksensä puolesta. Eivät siis homonyymejä (ks. homonyymin määritelmä Kielitoimiston sanakirjasta).

    Sama pätee vielä enemmän sanoihin ŝargi [ʃargi] ja ŝarĝi [ʃarʤi]. Luonnollisesti kirjoitusasukin on erilainen.

    Katso myös Aakkoset-sivu Suomen Esperantoliiton sivustolta.

     

     

    0
    0
    Tapani A.
    Osallistuja

    lernu!-sivusto

    @Tiina Oittinen: Jos sinulla on käyttäjätunnus lernu!-sivustolle, mene
    lernu.net > Kirjaudu > Oletko unohtanut salasanasi?
    ja toimi ohjeiden mukaisesti.

    Voit tietysti luoda uuden käyttäjätunnuksen menemällä
    lernu.net > Kirjaudu > Rekisteröidy ilmaiseksi
    ja täytä tarvittavat kohdat.

    0
    0
    Tapani A.
    Osallistuja

    Tässä yhteydessä on mainittava (vanha) Facila Vento -sivusto.

    2
    0
    Tapani A.
    Osallistuja

    Itse käyttäisin vain tuota ensimmäistä esimerkkiä

    Mi vizitis la palacon de la reĝino de Anglio, kiu nomiĝas Windsor Castle.

    koska kyseessä on substantiivinen lauseke, jonka pääsana on palaco.

    Vertaa

    Mi vizitis la palacon de la reĝino, kiu nomiĝas Windsor Castle.
    Mi vizitis la palacon, kiu nomiĝas Windsor Castle.

    0
    0
    Tapani A.
    Osallistuja

    Profiiliaan voi nyt muokata samaan tapaan kuin foorumilla. Se on mielestäni parannus.

    On useita asioita, joita kaipaan vanhasta lernu!.sta, esimerkiksi
    • yksityisviestit, ja niissä sanakirjan käyttö
    • sanakirjan käyttö foorumin teksteissä
    • lernu!-sanakirjojen muokkausmahdollisuus

    2
    0
    Tapani A.
    Osallistuja

    Jos foorumin lukijoissa on sattumalta ranskan kielen harrastajia, niin tuota aiemmassa viestissäni esiintullutta BÉPO-näppäimistöä kannattaisi kokeilla: https://bepo.fr/wiki/Accueil

    Kuten sanottu, se on hiljattain valittu toiseksi (vapaaehtoiseksi) standardiksi Ranskassa. Aiheesta enemmän aiemmassa viestissäni tällä foorumilla ja tämän linkin takaa: Clavier français : une norme volontaire pour faciliter la saisie de tous les caractères

    Huomaa, että voit kirjoittaa sillä myös esperantoksi.

    • Tätä vastausta muokkasi 4 vuotta​ 5 kuukautta sitten Tapani A..
    0
    0
    Tapani A.
    Osallistuja

    Aina voi hyödyntää Komputeko-sivuston Unikoda konvertilo -sivua esimerkiksi X-systeemillä (cx → ĉ, …) kirjoitetun tekstin muuntamiseksi todelliseksi esperantotekstiksi.

    Itsekin käytän tätä sivua silloin tällöin, koska todellinen esperantoteksti on miellyttävämpää lukea, varsinkin puhelimen pienellä näytöllä; se menee pienempään tilaan.

    0
    0
    Tapani A.
    Osallistuja

    Esperanton ylämerkkien saaminen uuteen tietokoneeseen on ylivoimainen tehtävä, joten minä, luontainen kirjoittaja, joka kirjoitan pääasiassa esperantoksi, joudun lopettamaan kirjoittamisen. Siihenkö Esperanto nykyään kuolee, kun enää ei pystytä kirjoittamaan korrektisti, kun ylämerkkejä saavat tietokoneisiinsa vain tietokoneasiantuntijat?

    Oikeastaan nykytilanne on parempi kuin koskaan aikaisemmin, sillä nyt jokaiseen järjestelmään löytyy sovelluksia tai käyttöjärjestelmään on suoraan sisällytetty mahdollisuus esperanton kirjoittamiseen. Se on tietysti huono puoli, että jokaisessa systeemissä (käyttöjärjestestelmässä) on omat “metkunsa” niiden käyttöön ottamiseksi. Ja se taas vaatii joskus aikaa ja “tupakkia”.

    Vaikka itse käytän suhteellisen helppokäyttöistä tietokonetta, niin olen vuosien varrella käyttänyt satoja tai jopa tuhansia tunteja sen käytön oppimiseen. Ja sama tilanne tuntuu jatkuvan edelleen. – Meille noviiseille avainsana tietokoneasioissa on kärsivällisyys!

    0
    0
    Tapani A.
    Osallistuja

    Itsekin oletan, että Optimistolla on PC-kone, jossa siis on Windows-käyttöjärjestelmä. Nyt aluksi olisi hyvä tarkistaa josko koneeseen olisi esiasennettu ”suomalainen monikielinen näppäimistö”. Näppäimistö perustuu suomalaiseen standardiin SFS 5966 vuodelta 2008. Sillä pitäisi onnistua myös esperanton hattukirjaimien kirjoittaminen. Jos sitä ei ole asennettu, voisi laitteen toimittajan pyytää se tekemään, ja vaikkapa vähän ohjeistamaan sen käyttöönotossa.

    Jos taas käytössä on Applen pöytäkone tai läppäri (käyttöjärjestelmä: MacOS), niin siitä löytyy lähes vastaavanlainen näppäimistöasettelu: ”Suomi – laajennettu”. Se vain pitää ottaa käyttöön Järjestelmäasetuksista. Koska itse käytän juuri Macia, tässä pystynen ohjeistamaan.

    0
    0
    Tapani A.
    Osallistuja

    lernu!-sivuston foorumi: Suomeksi on ollut mahdollista kirjoittaa lernu!-sivuston foorumilla jo kahdeksan vuotta, mutta valitettavasti suomalaiset esperantistit eivät ole sitä löytäneet. Sivustolle täytyy tietysti luoda käyttäjätunnus, jotta voi kirjoittaa foorumilla, mutta viestejä voi lueskella kirjautumattakin. 
Voit valita kielisuodattimesta, mitkä kielet haluat näkyvän foorumilla kun olet kirjautuneena. Kirjautumatta näkyvät kaikki mahdolliset käytetyt lernu!-sivuston kielet. 
Halutessasi voit kirjoittaa sperantonkielisistä tekstiä X-metodia (cx → ĉ, hx → ĥ, …) käyttäen.

    UEA:n uusi foorumi ”Laboru kun aliaj kadre de UEA” on hyvä laittaa selaimen kirjanmerkkeihin. Sitäkin voit lueskella kirjautumatta sivustolle. Foorumin kieli on luonnollisesti esperanto. Kannattaa tutkailla ylävalikon osiot: Forumo, Aktivado ja Pri la forumo.

    Mahdollisia sivustovaihtoehtoja on paljon, mutta ongelmaksi on ilmeisesti muodostunut tekniikan hallinta, mikä jarruttaa kirjautumista sivustoille.

    0
    0
    Tapani A.
    Osallistuja

    Toisaalta on hyvä muistaa vanha sanonta: “Asiakas” on aina oikeassa.

    0
    0
    Tapani A.
    Osallistuja

    ĵus vs. ĝuste

    Tämä Veli Kolarin oppikirjan(*) puhelinkeskustelusta (s. 32) napattu repliikki kertonee oleellisen:

    Li ĵus venis hejmen, sed bedaŭrinde li ĝuste nun banas sin. Bonvolu atendi momenton.

    ĵus = juuri, äsken
    ĝuste = juuri, ihan → ĝuste nun = juuri nyt, parhaillaan

    (*)
    Veli Kolari
    Via dua lingvo
    Esperanton keskustelukurssi
    Oy Weilin+Göös Ab (1969)

    Toinen painos
    Esperanto Fondumo (1973)

    0
    0
Esillä 15 vastausta, 31 - 45 (kaikkiaan 75)